{"id":403,"date":"2015-08-14T14:05:02","date_gmt":"2015-08-14T12:05:02","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=403"},"modified":"2015-08-14T14:08:37","modified_gmt":"2015-08-14T12:08:37","slug":"tuleeko-perussuomalaisista-tavallinen-puolue","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2015\/08\/14\/tuleeko-perussuomalaisista-tavallinen-puolue\/","title":{"rendered":"Tuleeko Perussuomalaisista tavallinen puolue?"},"content":{"rendered":"

\"Erkka_Railo-282_lowres\"<\/a>Perussuomalaisten yksimielinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s hyv\u00e4ksy\u00e4 Kreikan kolmas tukipaketti on her\u00e4tt\u00e4nyt laajaa arvostelua.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Perussuomalaisten menestyksen yksi kulmakivi on, ett\u00e4 se on tarjonnut v\u00e4yl\u00e4n Euroopan integraatiota vastustavien suomalaisten protestille. Se on ainoa puolue, joka on johdonmukaisesti vastustanut Euroopan unionia ja arvostellut k\u00e4rkev\u00e4sti euroa. Toki my\u00f6s vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit ovat aika ajoin kritisoineet Euroopan integraatiota, mutta erotuksena niist\u00e4 perussuomalaiset ei ole osallistunut EU-my\u00f6nteisiin hallituksiin.<\/p>\n

Nyt t\u00e4m\u00e4 on muuttunut.<\/p>\n

Hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 Kreikka-paketin perussuomalaiset otti ison askelen protestipuolueesta \u201dtavalliseksi\u201d suomalaiseksi puolueeksi. Paradoksi on, ett\u00e4 muutos \u201dtavalliseksi\u201d puolueeksi on edellytys puolueen menestykselle my\u00f6s jatkossa. Protestipuolueena voi olla mukavaa kun kannatusluvut kasvavat, mutta todellinen vaikuttaminen ja vallan vakiinnuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 jossain vaiheessa muuttumista protestipuolueesta \u201dtavalliseksi\u201d puolueeksi. Osallistuminen hallitukseen vaatii \u201dtavallisen\u201d puolueen valmiutta kompromisseihin. Se edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kyky\u00e4 siet\u00e4\u00e4 haukkuja, kun vaalilupauksia ei pystyt\u00e4k\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kompromissien tekeminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda puolueen tuhoon, kuten se ei ole johtanut muillakaan puolueilla. Perussuomalaisten kannatuksen taustalla olevat ristiriitaulottuvuudet eiv\u00e4t ole todenn\u00e4k\u00f6isesti katoamassa mihink\u00e4\u00e4n. Osa suomalaisista on vastustanut Euroopan unionia jo yli 20 vuotta ja tulee varmasti vastustamaan my\u00f6s jatkossa. Globalisoituvassa maailmassa my\u00f6s monikulttuurisuudelle (mit\u00e4 sill\u00e4 kulloinkin tarkoitetaankaan) riitt\u00e4\u00e4 vastustajia. Suomeen suuntautuu monenlaisia paineita ottaa lis\u00e4\u00e4 maahanmuuttajia, niin pakolaisia kuin muitakin, ja osa suomalaisista vastustaa n\u00e4it\u00e4 paineita hyvin ponnekkaasti. Perussuomalaisilla on mahdollisuus s\u00e4ily\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n keskikokoisena suomalaisena puolueena viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, ehk\u00e4 pysyv\u00e4sti.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 huolimatta muutos protestipuolueesta \u201dtavalliseksi\u201d puolueeksi ei ole perussuomalaisille helppo, eik\u00e4 onnistuminen varmaa. Onnistuminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puolue pysyy yhten\u00e4isen\u00e4. Kreikka-paketin yksimielinen hyv\u00e4ksyminen saattaa olla merkki siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in on. Todellinen koitos puoluejohdolle tulee kuitenkin silloin, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s n\u00e4kyy kannatusluvuissa. Silloin houkutus irtiottoihin on suuri.<\/p>\n

Perussuomalaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6s tukea Kreikka-pakettia osoittaa, mik\u00e4 on parasta ja kauheinta suomalaisessa politiikassa. Koska puolueet ovat suhteellisen pieni\u00e4, hallitukset ovat monen puolueen koalitiohallituksia. Se merkitsee puolueille ankeiden my\u00f6nnytysten tekemist\u00e4. Se tarkoittaa sy\u00f6tyj\u00e4 vaalilupauksia, median pilkkaa ja muiden puolueiden kritiikki\u00e4. Se merkitsee miltei aina my\u00f6s laskevia kannatuslukuja. Sit\u00e4 on \u201dtavallisen\u201d puolueen arki.<\/p>\n

Toisaalta kyky ja valmius kompromisseihin on parasta suomalaista politiikkaa: Se on vastuunkantoa, jossa toiset otetaan huomioon, ja jossa venett\u00e4 ei keikuteta vaikkeivat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset itse\u00e4 miellytt\u00e4isik\u00e4\u00e4n. Se merkitsee yhdess\u00e4 saavutetun neuvottelutuloksen asettamista oman kannatuksen kasvattamisen tai s\u00e4ilytt\u00e4misen edelle. Onko perussuomalaiset t\u00e4h\u00e4n\u00a0valmis?<\/p>\n

– Erkka Railo
\nErikoistutkija<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perussuomalaisten yksimielinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s hyv\u00e4ksy\u00e4 Kreikan kolmas tukipaketti on her\u00e4tt\u00e4nyt laajaa arvostelua. T\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Perussuomalaisten menestyksen yksi kulmakivi on, ett\u00e4 se on tarjonnut v\u00e4yl\u00e4n Euroopan integraatiota vastustavien suomalaisten protestille. Se on ainoa puolue, joka on johdonmukaisesti vastustanut Euroopan unionia ja arvostellut k\u00e4rkev\u00e4sti euroa. Toki my\u00f6s vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit ovat aika ajoin kritisoineet Euroopan integraatiota, mutta … Jatka lukemista Tuleeko Perussuomalaisista tavallinen puolue?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[35,33,11,32],"tags":[],"class_list":["post-403","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eduskunta","category-perussuomalaiset","category-politiikka","category-puolueet-2"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/403","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=403"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/403\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":407,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/403\/revisions\/407"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=403"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=403"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=403"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}