{"id":423,"date":"2015-08-31T10:03:42","date_gmt":"2015-08-31T08:03:42","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=423"},"modified":"2015-08-31T13:03:14","modified_gmt":"2015-08-31T11:03:14","slug":"populistien-jatkuva-mediahuomio-ei-ole-itsestaanselvyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2015\/08\/31\/populistien-jatkuva-mediahuomio-ei-ole-itsestaanselvyys\/","title":{"rendered":"Perussuomalaisten jatkuva mediahuomio ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys"},"content":{"rendered":"

\"Erkka_Railo-282_lowres\"<\/a>Perussuomalaisten mediasuhteesta on keskusteltu viime p\u00e4ivin\u00e4 kiivaasti. Suhtautuuko media liian kriittisesti perussuomalaisiin? Suhtautuvatko perussuomalaiset liian herkk\u00e4nahkaisesti arvosteluun ja erityisesti median kritiikkiin?<\/p>\n

Vuonna 2012 Eduskuntatutkimuksen keskus laati laajan tutkimuksen Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus<\/em>, jossa mittavan materiaalin avulla tarkasteltiin Jytky-vaaleja edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 politiikan julkisuutta. Tutkimuksessa perehdyttiin erityisesti kysymykseen, hy\u00f6dyttik\u00f6 mediajulkisuus perussuomalaisten nousua vai ei. Samalla siin\u00e4 tarkasteltiin laajemminkin sit\u00e4, mill\u00e4 tavoin media kohteli perussuomalaisia.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iseksi on sanottava, ett\u00e4 n\u00e4ihin kysymyksiin ei ole yksiselitteist\u00e4 vastausta. Syyn ja seurauksen suhdetta on t\u00e4llaisessa monimutkaisessa tilanteessa vaikea selke\u00e4sti osoittaa, varsinkin kun samassakin mediassa saattoi olla monenlaisia kirjoituksia perussuomalaisista. Muutamia keskeisi\u00e4 havaintoja kannattaa kuitenkin tuoda esille.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin median perussuomalaisiin kohdistama valtava huomio oli seurausta<\/em> perussuomalaisten kannatuksen voimakkaasta kasvusta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi erityisen selke\u00e4sti maakuntien johtavissa lehdiss\u00e4. Kun perussuomalaisten kannatus kasvoi tarpeeksi korkealle, tyypillisesti l\u00e4helle tai ohi Sdp:n, lehdet ryhtyiv\u00e4t kirjoittamaan perussuomalaisista erityisen kiivaasti. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olisi vaikea yksiselitteisesti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mediahuomio aiheutti perussuomalaisten kannatuksen kasvun. On pikemminkin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 vahvalla jalkaty\u00f6ll\u00e4 oli suurempi merkitys kannatuksen kasvussa kuin median huomiolla.<\/p>\n

Samalla on kuitenkin todettava, ett\u00e4 Timo Soini on jo useissa vaaleissa ollut politiikan julkisuuden v\u00e4ril\u00e4ikk\u00e4, jota toimittajat eiv\u00e4t ole voineet ohittaa. Puolueen puheenjohtaja on saanut enemm\u00e4n huomiota kuin puolueen koko olisi antanut aihetta. T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 on tukenut perussuomalaisia.<\/p>\n

Media siis kiinnitti paljon huomiota perussuomalaisiin erityisesti kun puolueen kannatus saavutti Sdp:n kannatuksen. T\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kun politiikan valtarakenteissa tapahtuu merkitt\u00e4v\u00e4 muutos, tiedotusv\u00e4lineet reagoivat siihen. Yht\u00e4lailla nyt n\u00e4emme tilanteen, jossa valtasuhteissa on j\u00e4lleen tapahtunut olennainen muutos: protestipuolue perussuomalaisista on tullut hallituspuolue. Totta kai se kiinnostaa.<\/p>\n

Toiseksi havaitsimme tutkimuksessa, ett\u00e4 tiedotusv\u00e4lineiden perussuomalaisiin kohdistama huomio oli voittopuolisesti eritt\u00e4in kriittist\u00e4. Kuten tutkija Niko Hatakka on ansiokkaassa artikkelissaan yksityiskohtaisesti kuvaillut, perussuomalaiset haukuttiin pystyyn kaikin mahdollisin tavoin kaikissa tutkituissa tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 kautta maan. Oma arvioni on, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 oli vaikutusta perussuomalaisten kannatukseen ennen vaaleja. Kannatus k\u00e4\u00e4ntyi helmikuussa saavutetun huipun j\u00e4lkeen laskuun, kunnes Portugalin hallituksen kaatuminen maaliskuun loppupuolella j\u00e4lleen nosti perussuomalaisten kannatusta.<\/p>\n

Perussuomalaiset saattavat kokea voitonriemua siit\u00e4 ajatuksesta, ett\u00e4 media on todellakin ja jopa tutkijoiden mielest\u00e4 arvostellut heit\u00e4 ankarasti. Ennen kuin Putkonen avaa samppanjan, muistutan kuitenkin, ett\u00e4 samalla havainto osoittaa ajatuksen punavihre\u00e4st\u00e4 kuplasta perusteettomaksi. Perussuomalaisia kritisoitiin ankarasti niin Helsingin Sanomissa kuin Lapin Kansassa ja pohjalaisessa Ilkassa. Maakuntalehdill\u00e4 on todistetusti vahva kontakti oman alueensa valtapuolueisiin ja totta kai esimerkiksi perinteisesti keskustan vahvoilla alueilla perussuomalaisten nousu her\u00e4tti kiukkua. Tutkimuksessa vastaamatta j\u00e4i my\u00f6s kysymys, oliko median kritiikiss\u00e4 ehk\u00e4 jotain per\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Samanaikaisesti perussuomalaisten arvostelussa oli yksi t\u00e4rke\u00e4 poikkeus: Timo Soinia kohdeltiin melko varovaisesti. Yleisesti ottaen voi todeta, ett\u00e4 Soini hyv\u00e4ksyttiin \u201dtavallisen kansan\u201d edustajaksi ja Suomen k\u00f6yhien puolustajaksi. Samalla Soiniin asetettiin toiveita, ett\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4isi kurissa puolueensa maahanmuuttovastaiset tahot. Toimittajat korostivat, ett\u00e4 Soini ei hyv\u00e4ksy rasismia.\u00a0Soinin v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 puolueessa ei ole rasisteja, ei kyseenalaistettu.<\/p>\n

Tilanne on vuodesta 2011 hiukan muuttunut, mutta perusasetelma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edelleen olevan sama. Monet toimittajat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ajattelevan,\u00a0ett\u00e4 puolueessa on sellainen maahanmuuttovastainen siipi, jonka ajatuksia perussuomalaisten valtaosa ei hyv\u00e4ksy ja jonka maltillinen Soini pit\u00e4\u00e4 kurissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, ett\u00e4 puolue on yhteisesti hyv\u00e4ksynyt maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Ainakaan t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 puolueessa ei ole sellaisia linjaerimielisyyksi\u00e4, jotka johtaisivat puolueen hajaannukseen. Soini ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ottanut mink\u00e4\u00e4laista selk\u00e4\u00e4 kantaa tapaus Immoseen ”kunnollisesta harjauksesta” puhumattakaan.<\/p>\n

Professori Anu Koivunen tuonut todennut,\u00a0ett\u00e4 populistinen puolue tarvitsee \u201dhyvi\u00e4 vihollisia\u201d erityisesti nyt kun puolue on hallituksessa. Vaikeiden poliittisten kompromissien my\u00f6t\u00e4 puolueen kannatukseen kohdistuu kovia paineita, joita se haluaa lievitt\u00e4\u00e4 syytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mediaa vainosta. Tutkija Mari K. Niemi on puolestaan muistuttanut, ett\u00e4 populistiset puolueet pyrkiv\u00e4t provosoivilla heitoilla muokkaamaan julkista keskustelua haluamaansa suuntaan. Provokaatioista tietysti seuraa runsaasti mediahuomiota. Ne my\u00f6s ruokkivat sit\u00e4 vastakkainasettelua, jonka perusteella perussuomalaiset voivat syytt\u00e4\u00e4 toimittajia, poliitikkoja ja tutkijoita vainoamisesta.<\/p>\n

On kuitenkin hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ettei populistien mediahuomio ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys tai jatku ikuisesti. Julianne Stewartin, Gianpietro Mazzolenin ja Bruce Horsfieldin vertailevassa tutkimuksessa on havaittu, ett\u00e4 eri maissa populistien mediahuomio etenee kolmessa samankaltaisessa vaiheessa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 populistinen puolue on pieni ja media kiinnitt\u00e4\u00e4 siihen vain v\u00e4h\u00e4n huomiota. Samanaikaisesti tiedotusv\u00e4lineet saattavat kuitenkin arvostella valtapuolueita kipakastikin, mik\u00e4 sy\u00f6 n\u00e4iden puolueiden uskottavuutta ja tukee ep\u00e4suorasti populistien kannatusta. Toisessa vaiheessa populistien kannatus alkaa kasvaa. Kasvava kannatus luo kierteen, jossa kannatuksen kasvu lis\u00e4\u00e4 huomiota, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kannatusta kunnes tietty raja on saavutettu. Kolmannessa vaiheessa populistipuolueet ovat menett\u00e4neet uutuuden vieh\u00e4tyksens\u00e4. Niiden provokaatioihin on kyll\u00e4stytty ja niist\u00e4 on jopa saattanut tulla vakiintunut osa poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Silloin kiinnostus niihin lopahtaa, kunnes ne ryhtyv\u00e4t uudelleen provosoimaan tai saavuttavat uuden valta-aseman.<\/p>\n

Suomessa elet\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti nyt intensiivisen kiinnostuksen vaihetta, mutta median jatkuva huomio ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Osa puolueen kansanedustajista ja johtohenkil\u00f6ist\u00e4 voi yritt\u00e4\u00e4 uusien provokaatioiden kautta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 median kiinnostuksen ja siihen liittyv\u00e4n ”me vastaan muut” -vastakkainasettelun. Toisaalta osa puolueen johdosta varmaan mielell\u00e4\u00e4n tyytyisi ”tavallisen” hallituspuolueen arkeen ilman jatkuvia kohuja.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n