{"id":429,"date":"2015-09-04T11:11:10","date_gmt":"2015-09-04T09:11:10","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=429"},"modified":"2015-09-04T11:56:04","modified_gmt":"2015-09-04T09:56:04","slug":"vau-onko-tieteellisten-artikkeleiden-julkaisu-naita-outoja-vinkkeja-noudattamalla-lasten-leikkia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2015\/09\/04\/vau-onko-tieteellisten-artikkeleiden-julkaisu-naita-outoja-vinkkeja-noudattamalla-lasten-leikkia\/","title":{"rendered":"VAU! Onko tieteellisten artikkeleiden julkaisu n\u00e4it\u00e4 outoja vinkkej\u00e4 noudattamalla lasten leikki\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Ei.\"Hatakka150x200\" Vertaisarvioitujen journaaliartikkeleiden julkaisuun vaadittavien taitojen oppiminen on vaikeaa ja se vie paljon aikaa. Korkeatasoinen tiede puhuu puolestaan, mutta t\u00f6iden julkaistuksi saamiseen kuitenkin sis\u00e4ltyy useita piirteit\u00e4, joita tutkija ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tule ajatelleeksi.<\/p>\n

Osallistuin viime viikolla Tanskassa j\u00e4rjestettyyn eurooppalaisten poliittisen viestinn\u00e4n tutkijoiden vuosittaiseen konferenssiin. Sen yhteydess\u00e4 j\u00e4rjestettiin erinomainen paneeli- ja keskustelutilaisuus journaaleissa julkaisemisesta. Kovatasoista keskustelua vetiv\u00e4t Political Communication -lehden p\u00e4\u00e4toimittaja, professori Claes de Vreese; varap\u00e4\u00e4toimittaja, professori Jesper Str\u00f6mb\u00e4ck sek\u00e4 useiden journaaleiden arvioitsija, apulaisprofessori Katharina Kleinen-von K\u00f6nigsl\u00f6w.<\/p>\n

Tilaisuuden laadukkuudesta johtuen koin l\u00e4hes velvollisuudekseni muita v\u00e4it\u00f6skirjailijoita ja vanhempia tieteentekij\u00f6it\u00e4 kohtaan pyrki\u00e4 muistamani mukaan referoimaan keskustelun parasta antia. Osa pointeista saattaa vanhoista keh\u00e4ketuista haiskahtaa itsest\u00e4\u00e4nselvyydelt\u00e4, mutta toivon ett\u00e4 jo pitk\u00e4llekin urallaan ehtineet tieteilij\u00e4t voisivat viimeviikkoisen keskustelun pohjalta oivaltaa jotain paitsi julkaisukynnyksen ylitt\u00e4misest\u00e4 my\u00f6s julkaisemisesta hy\u00f6tymisest\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

MISS\u00c4 JULKAISTA?<\/em><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel julkaisuprosessissa on lehden valinta. Akateemista tutkimusta ty\u00f6kseen tekev\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti tuntevat alansa keskeisimm\u00e4t julkaisut. Kuitenkin etenkin poikkitieteellisiss\u00e4 hankkeissa julkaisualustan valinta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mitenk\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4. Panelistien mukaan journaalin ranking tai aiheen istuvuus lehden yleiseen profiiliin eiv\u00e4t aina ole kaikki kaikessa. Tutkijan urakehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta voi olla hy\u00f6dyllisemp\u00e4\u00e4 tarjota ty\u00f6t\u00e4\u00e4n matalatasoisempaan julkaisuun, jos sit\u00e4 kautta onnistuu tavoittamaan oikean kohderyhm\u00e4n ja oman uran kannalta merkitt\u00e4vimpi\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Panelisteista K\u00f6nigsl\u00f6w jakoi mielenkiintoisen kokemuksen ensimm\u00e4isest\u00e4 kv-artikkelistaan, joka julkaistiin politologian ja taloustieteen aloilla arvostetussa Common Market Studies -journaalissa. Julkaisu oli periaatteessa eritt\u00e4in meritoiva, mutta suurelle osalle h\u00e4nelle merkityksellisist\u00e4 viestinn\u00e4ntutkimuksen kollegoistaan Euroopan integraatiopolitiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 kolmostason journaali j\u00e4i lukematta ja n\u00e4in ollen artikkeli hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Yh\u00e4 kilpaillummilla akateemisilla ty\u00f6markkinoilla julkaisutasosta tinkiminen t\u00e4sm\u00e4lleen oikeiden ihmisten tavoittamiseksi voi kuitenkin olla ylellisyytt\u00e4, johon monella tutkijalla ei ole varaa. Tieteen edistymisen n\u00e4k\u00f6kulmasta journaalirankingien tuijottamisen ja tutkimustulosten saavuttavuuden ristiriita on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ongelma. Tieteenalojen rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 temaattista kohtaavuutta on kuitenkin jossain m\u00e4\u00e4rin helpottanut esimerkiksi tietokantojen hakuominaisuuksien kehittyminen ja tutkijoiden nettiv\u00e4litteinen verkostoituminen.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n akateemisessa ty\u00f6nhaussa kansainv\u00e4liset kovan tason artikkelit peittoavat parhaimmatkin pienten kielialueiden yleistajuiset julkaisut. Alueellisesti suppeita mutta merkitt\u00e4vi\u00e4 aiheita ei silti kannata etenk\u00e4\u00e4n yhteiskuntatieteilij\u00f6iden v\u00e4heksy\u00e4. Kansallisiin keskusteluihin osallistumalla tutkijat toteuttavat yliopistojen yhteiskunnallista palveluteht\u00e4v\u00e4\u00e4, mik\u00e4 erityisesti suomalaisten tutkijoiden on h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pienen kielialueen edustajina hyv\u00e4 muistaa. Kyky soveltaa korkeimman tason tieteellist\u00e4 osaamista kansallisesti merkitt\u00e4viin keskusteluihin on osoitus ammattitaidosta, josta hy\u00f6tyv\u00e4t paitsi yhteiskunta my\u00f6s tutkija itse esimerkiksi hakeutuessaan t\u00f6ihin akateemisen maailman ulkopuolelle.<\/p>\n

Tutkijoille eniten harmaita hiuksia tuntuu julkaisemisessa aiheuttavan k\u00e4sittelyprosessien hitaus; artikkelin ensimm\u00e4isest\u00e4 l\u00e4hetyksest\u00e4 voi julkaisuun kulua pahimmissa tapauksissa jopa vuosia. Paras tapa selvitt\u00e4\u00e4 eri julkaisuiden prosessien pituutta on kysell\u00e4 kollegoiden kokemuksista. Nopeimmat lehdet vastaavat niinkin nopeasti kuin parissa kuukaudessa, mutta osa julkaisuista el\u00e4\u00e4 panelistien mukaan edelleen ajassa, jolloin s\u00e4hk\u00f6postia ei ollut keksitty. Jos journaali pyyt\u00e4\u00e4 ainoastaan postitettua fyysist\u00e4 versiota, voi olla j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 harkita l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 jonnekin muualle \u2013 jos ei ole valmis varautumaan pitk\u00e4\u00e4n odotteluun.<\/p>\n

Tutkijaa voi my\u00f6s mietitytt\u00e4\u00e4, miten journaalien erikoisnumerot vaikuttavat prosessin nopeuteen ja l\u00e4pip\u00e4\u00e4syn mahdollisuuksiin. Yleisesti erikoisnumeroita pidet\u00e4\u00e4n erinomaisina ponnahduslautoina juuri oman tutkimusalan asiantuntijoiden tietoisuuteen. Erikoisnumeroilla on yleens\u00e4 oma toimituskuntansa, ja niiden prosessit saattavat olla verrattain nopeita. Hyvin spesifisiss\u00e4 erikoisnumeroissa julkaisukynnyksen ylitt\u00e4misen mahdollisuudet voivat olla tavallisia julkaisuita korkeammat, olettaen ett\u00e4 tarjottu tutkimus sopii numeron tematiikkaan.<\/p>\n

Toisaalta rajaukseltaan l\u00f6yhiin erikoisnumeroihin saatetaan tarjota niin suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 papereita, ett\u00e4 vaarana on oman artikkelin hukkuminen muiden yritt\u00e4jien massaan. Panelistit suosittelivatkin, ett\u00e4 jos erikoisnumeron arvioitsijat hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4sikirjoituksen, kannattaa paperi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 palaute huomioiden uudelleen emojulkaisuun. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kannata lannistua l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4 paperia sellaiseen varteenotettavaan lehteen, joka on julkaisemassa seuraavat pari numeroaan erikoisnumeroina, joihin oma artikkeli ei mitenk\u00e4\u00e4n tunnu sopivan. Siin\u00e4 vaiheessa, kun artikkeli mahdollisesti p\u00e4\u00e4see kierrokseen, kyseiset tukkona olleet erikoisnumerot ovat jo menneen talven lumia.<\/p>\n

 <\/p>\n

MIT\u00c4 TARJOTA JULKAISTAVAKSI?<\/em><\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n ei \u00e4rsyt\u00e4 arvioitsijaa enemm\u00e4n kuin hiomattoman k\u00e4sikirjoituksen lukeminen. Vaikka tutkimus olisi periaatteessa erinomainen, mutta erinomaisuuden viestitt\u00e4minen ontuu, tulevat ontumaan my\u00f6s mahdollisuudet julkaistuksi tulemisesta. K\u00e4sikirjoitusta palautettaessa on ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 joka ikinen k\u00e4sikirjoituksen osa vastaa t\u00e4sm\u00e4lleen kirjoittajille osoitettua ohjeistusta. Perusteellinen kielenhuolto kannattaa tehd\u00e4 jo ensimm\u00e4iseen arvioitsijoille l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4\u00e4n versioon. Kielen ja esitystavan puutteet antavat arvioitsijalle mahdollisuuden p\u00e4\u00e4ty\u00e4 ajatukseen, ett\u00e4 ehk\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n artikkelin tieteellist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei ole loppuun asti mietitty.<\/p>\n

Jos k\u00e4sikirjoitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n, useimmissa tapauksissa ei kannata l\u00e4hett\u00e4\u00e4 samaa artikkelia muokkaamattomana johonkin muuhun lehteen. Pahimmassa tapauksessa uusi journaali asettaa artikkelille saman arvioitsijan, joka paitsi polttaa p\u00e4reens\u00e4 my\u00f6s copy-pastettaa jo aiemmin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vastauksen \u2013 kettuilulla varustettuna. Hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4 kannattaa aina ottaa opikseen, ja usein onkin suotavaa muokata artikkelia saadun palautteen pohjalta ja vasta sitten tarjota sit\u00e4 jonnekin muualle. My\u00f6nteisi\u00e4 kokemuksia kuultiin esimerkiksi tapauksista, joissa arvioitsija oli saanut p\u00f6yd\u00e4lleen jo aiemmin toisessa journaalissa hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 paperin jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin parannettuna versiona, ett\u00e4 julkaisukynnys oli ylittynyt.<\/p>\n

Vain harvoissa tapauksissa k\u00e4y niin, ett\u00e4 arvioitsija on tehnyt selv\u00e4n virheen tai on ansaitsemattomasti ymm\u00e4rt\u00e4nyt jonkun keskeisen pointin t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4rin. Julkaisijat ja arvioitsijatkin ovat kuitenkin vain ihmisi\u00e4, ja joskus virheit\u00e4 sattuu. K\u00e4sikirjoitukset saattavat hautautua papereiden alle, metodologisesti t\u00e4rkeit\u00e4 yksityiskohtia saatetaan lukea v\u00e4\u00e4rin ja kommentteja voidaan vahingossa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 liitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hylk\u00e4yskirjeeseen. Kustantajan ja erityisesti arvioitsijan virheit\u00e4 osoitettaessa kannattaa kuitenkin olla mahdollisimman diplomaattinen.<\/p>\n

Viel\u00e4 harvinaisemmissa tapauksissa arvioitsija on ammattitaidoton kusip\u00e4\u00e4 \u2013 mutta n\u00e4inkin panelistien mukaan valitettavasti joskus k\u00e4y. Er\u00e4s kulttuurintutkimuksen tohtoriopiskelija jakoikin osallistujille saamansa kuvaavan yhden lauseen mittaisen hylk\u00e4yksen: \u201dNobody cares about semiotics anymore\u201d. T\u00e4m\u00e4nkaltaisissa tapauksissa uudelleenl\u00e4hetys uuteen lehteen ilman korjauksia saattaa olla jopa suositeltavaa. Sopimattomien ja t\u00f6ker\u00f6iden palautteiden tapauksessa Claes de Vreese rohkaisi olemaan asiallisesti yhteydess\u00e4 lehden p\u00e4\u00e4toimittajaan, jotta ep\u00e4ammattimaisesti k\u00e4ytt\u00e4ytyvien arvioitsijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 saadaan lehdiss\u00e4 karsittua.<\/p>\n

Eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 k\u00e4sikirjoitus l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n ainoastaan yhteen julkaisuun kerrallaan. N\u00e4in yksinkertaisen asian voisi luulla olevan itsest\u00e4\u00e4nselvyys, mutta keskustelijoiden kokemusten mukaan sarjal\u00e4hettely on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n yleist\u00e4. Suurimmissa kustantamoissa arvioitsijalta nyky\u00e4\u00e4n kysyt\u00e4\u00e4nkin heti ensimm\u00e4isen\u00e4, onko h\u00e4n mahdollisesti n\u00e4hnyt saman paperin jossain muualla.<\/p>\n

 <\/p>\n

MITEN VASTATA KORJAUSPYYNT\u00d6IHIN?<\/p>\n

Korjausten tekeminen on yht\u00e4 oleellinen osa julkaisuprosessia kuin ensimm\u00e4isen l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4n version laatiminen. Menestyksellinen korjauspyynt\u00f6ihin vastaaminen edellytt\u00e4\u00e4 reagointia jokaiseen arvioitsijan esille nostamaan kritiikkiin. Reagointi ei kuitenkaan tarkoita kaikkien korjausehdotusten sokeaa toteuttamista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi arvioitsijalle l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 vastauskirje on julkaistuksi tulemisen n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4hes yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 dokumentti kuin itse k\u00e4sikirjoitus.<\/p>\n

Vastauskirje ei ole ainoastaan lista artikkeliin toteutetuista muutoksista. Panelistien mukaan se on pikemminkin suostutteleva teksti, jolla pyrit\u00e4\u00e4n osoittamaan, ett\u00e4 k\u00e4sikirjoituksen l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 arvostaa arvioijan tekem\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ottamalla tarkkaan huomioon kunkin korjausehdotuksen. Toisin kuin artikkelin merkkim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, vastauskirjeen pituutta ei ole rajoitettu. T\u00e4t\u00e4 ilmaisullista vapautta on mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi kierrett\u00e4ess\u00e4 arvioijien usein vaatimien lis\u00e4ysten ja laajennusten aiheuttamia ongelmia. Kuvaavaa onkin, ett\u00e4 de Vreese kertoi l\u00e4hett\u00e4neens\u00e4 arvioitsijoille jopa alkuper\u00e4isi\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia mittavampia vastauskirjeit\u00e4.<\/p>\n

Miten sitten laajentaa k\u00e4sittely\u00e4, kun sanam\u00e4\u00e4r\u00e4t paukkuvat jo valmiiksi? Ilmaisullisesti virtaviivaistetun artikkelin kaventamisen kivuttomin polku on kirjallisuusviitteiden karsiminen, mutta senkin tuottamat sanas\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat varsin maltillisia. Laajojen lis\u00e4ysten toteuttamisen sijaan suotavaa onkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vastauskirjett\u00e4 alustana osoittaa arvioitsijalle, ett\u00e4 tutkija on tutustunut h\u00e4nen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 problematiikkaan tai kirjallisuuteen, ja ennen kaikkea vakuuttavasti perustella, miksi muutosehdotusten toteuttaminen ei arvioitsijan ehdottamassa laajuudessa ole ehdottoman pakollista. Koska yh\u00e4 useammat julkaisijat ovat siirt\u00e4neet julkaisutoimintaansa nettiin, journaalit eiv\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n aina kuitenkaan ole korjausvaiheessa en\u00e4\u00e4 ole niin tarkkoja lopullisesta sanam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Koska julkaisuprosessit ovat eritt\u00e4in pitki\u00e4 ja akateemiset tekstit usein ovat el\u00e4vi\u00e4 kokonaisuuksia, tutkijan ajatusprosessi on saattanut edet\u00e4 pidemm\u00e4lle korjausehdotusten ilmestyess\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postiin. Teht\u00e4ess\u00e4 omaehtoisia muutoksia julkaistavaksi esitettyyn artikkeliin kannattaa kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 malttia. Esimerkiksi keskeisen terminologian tai teoreettisen viitekehyksen muuttaminen saattaa vied\u00e4 artikkelia suuntaan, jonka hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 arvioitsija ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole samaa mielt\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

MITEN SELVIYTY\u00c4 TORJUTUKSI TULEMISESTA?<\/em><\/p>\n

Sek\u00e4 Jesper Str\u00f6mb\u00e4ck ett\u00e4 Claes de Vreese saivat heti ensimm\u00e4isell\u00e4 yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n julkaistua artikkelin maailman parhaissa lehdiss\u00e4. T\u00e4st\u00e4 rohkaistuneina miehet l\u00e4htiv\u00e4t ennakkoluulottomasti tavoittelemaan tempun toistamista. Kummankin julkaisulista kertoo, ett\u00e4 kyseisess\u00e4 tempussa on useammin onnistuttu kuin ep\u00e4onnistuttu.<\/p>\n

Suurella osalle tutkijoita kansainv\u00e4lisen julkaisulistan kartuttamisen alkuun p\u00e4\u00e4seminen on kuitenkin huomattavasti kivisempi tie. Valtaosa k\u00e4sikirjoituksen l\u00e4hett\u00e4jist\u00e4 tulee joko heti tai \u2013 mik\u00e4 raskaampaa \u2013 jopa useampien korjauskierrosten j\u00e4lkeen lopulta hyl\u00e4tyiksi. Tilanne voi olla henkisesti musertava.\u00a0Panelistit korostivat, ett\u00e4 hyl\u00e4tyksi tulemisen siet\u00e4minen ja vastoink\u00e4ymisist\u00e4 oppiminen ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa tieteellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tieteellisen identiteetin liiallista sitomista omaan minuuteen ja arvoon ihmisen\u00e4.<\/p>\n

Ehk\u00e4 parhaiten kiteytetyn ohjeistuksen torjutuksi tulemisesta selviytymiseen kuitenkin antoi er\u00e4s Turun yliopiston psykologian emeritusprofessori pari vuotta sitten. Jos muistan oikein, musertavaa palautetta vastaanotettaessa kannattaa toimia jotenkuten n\u00e4in:<\/p>\n

Vaihe 1: Ved\u00e4 k\u00e4nnit.<\/p>\n

Vaihe 2: Kuvittele milt\u00e4 arvioitsija n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuolleena.<\/p>\n

Vaihe 3: Kun olet saanut tilanteeseen riitt\u00e4v\u00e4sti et\u00e4isyytt\u00e4, omaksu palaute ja tee artikkelistasi parempi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Voimia ty\u00f6h\u00f6n!<\/p>\n

 <\/p>\n

Niko Hatakka<\/strong><\/p>\n

Tohtorikoulutettava, \u00a0Eduskuntatutkimuksen keskus<\/a><\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ei. Vertaisarvioitujen journaaliartikkeleiden julkaisuun vaadittavien taitojen oppiminen on vaikeaa ja se vie paljon aikaa. Korkeatasoinen tiede puhuu puolestaan, mutta t\u00f6iden julkaistuksi saamiseen kuitenkin sis\u00e4ltyy useita piirteit\u00e4, joita tutkija ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tule ajatelleeksi. Osallistuin viime viikolla Tanskassa j\u00e4rjestettyyn eurooppalaisten poliittisen viestinn\u00e4n tutkijoiden vuosittaiseen konferenssiin. Sen yhteydess\u00e4 j\u00e4rjestettiin erinomainen paneeli- ja keskustelutilaisuus journaaleissa julkaisemisesta. Kovatasoista keskustelua … Jatka lukemista VAU! Onko tieteellisten artikkeleiden julkaisu n\u00e4it\u00e4 outoja vinkkej\u00e4 noudattamalla lasten leikki\u00e4?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[59,60],"tags":[],"class_list":["post-429","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiede","category-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/429","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=429"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/429\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":441,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/429\/revisions\/441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=429"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=429"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=429"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}