{"id":452,"date":"2015-11-09T12:56:44","date_gmt":"2015-11-09T10:56:44","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=452"},"modified":"2015-11-09T12:56:44","modified_gmt":"2015-11-09T10:56:44","slug":"tyota-vai-terapeuttista-puuhailua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2015\/11\/09\/tyota-vai-terapeuttista-puuhailua\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6t\u00e4 vai terapeuttista puuhailua?"},"content":{"rendered":"

\"Heli<\/a><\/p>\n

Kehitysvammaisten yhteiskunnallinen asema on viime aikoina puhuttanut suomalaisia. Julkisen keskustelun perusteella voi synty\u00e4 kuva, ett\u00e4 kehitysvammaisten osallistumismahdollisuudet ovat jo kohtalaisen hyv\u00e4t tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n parantuneet nopeasti.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 mielikuva ei valitettavasti vastaa todellisuutta. Kehitysvammaiset on nimitt\u00e4in syrj\u00e4ytetty k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaan yhdelt\u00e4 yhteiskunnallisen osallistumisen t\u00e4rkeimmist\u00e4 areenoista: ty\u00f6markkinoilta.<\/p>\n

Kehitysvammaisten ty\u00f6llistymismahdollisuuksien parantamisesta on Suomessa puhuttu muiden l\u00e4nsimaiden tapaan vuosikymmeni\u00e4. Kehitysvammaisten palkkaty\u00f6h\u00f6n osallistuminen on kuitenkin pysynyt marginaalisena ilmi\u00f6n\u00e4. Palkkaty\u00f6ss\u00e4 on vain 400\u2013500 kehitysvammaista eli 3\u20134 prosenttia kaikista kehitysvammaisten ty\u00f6llist\u00e4mispalveluiden piiriss\u00e4 olevista ihmisist\u00e4.<\/p>\n

Palkkaty\u00f6h\u00f6n osallistumista kuvaavat luvut ovat kuitenkin h\u00e4m\u00e4\u00e4vi\u00e4. Tuhannet kehitysvammaiset n\u00e4et osallistuvat palkattomaan ty\u00f6toimintaan joko heit\u00e4 varten rakennetuissa ty\u00f6keskuksissa tai sijoitettuina tavallisille ty\u00f6paikoille niin kutsuttuun avoty\u00f6toimintaan. Ty\u00f6keskuksissa ty\u00f6skentelee arvioiden mukaan runsaat 6 000 ja avoty\u00f6toiminnassa runsaat 2 000 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kehitysvammaisten ty\u00f6nteko ei historian valossa ole uusi ilmi\u00f6. Kehitysvammaisille tarkoitettuja \u201dty\u00f6koteja\u201d alettiin Suomessa perustaa 1960-luvulla kuntoutusajattelun levitess\u00e4 kehitysvammahuoltoon. T\u00e4t\u00e4 ennenkin kehitysvammaisten ty\u00f6ll\u00e4 oli suuri merkitys kehitysvammalaitoksissa, joissa se oli sek\u00e4 hoitomuoto ett\u00e4 laitosten toiminnan ja taloudellisen kannattavuuden turvaaja.<\/p>\n

Kehitysvammaliiton tuoreen selvityksen mukaan kehitysvammaisten ty\u00f6viikko ty\u00f6keskuksissa ja avoty\u00f6toiminnassa on keskim\u00e4\u00e4rin 22 tuntia. Ty\u00f6keskuksissa kehitysvammaiset tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa alihankintat\u00f6it\u00e4 yrityksille esimerkiksi lajittelijoina, kokoonpanoteht\u00e4viss\u00e4 ja pakkaajina. Avoty\u00f6toiminnassa yleisimpi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ovat keitti\u00f6- ja kahvilaty\u00f6 sek\u00e4 siivous- ja pesulaty\u00f6. Yli puolella ty\u00f6toimintaan osallistuvista ihmisist\u00e4 on ammatillinen koulutus.<\/p>\n

Ty\u00f6toimintaan osallistuville ihmisille ei kuitenkaan makseta ty\u00f6st\u00e4 palkkaa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6toiminta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kunnallisen sosiaalitoimen palveluksi, jonka asiakkaita ty\u00f6toimintaan osallistuvat ihmiset ovat. Palkan sijasta heille maksetaan harkinnanvaraista verotonta ty\u00f6osuusrahaa, joka on suuruudeltaan 0\u201312 euroa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Ty\u00f6osuusrahan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen suuruus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 5 euroa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Lis\u00e4ksi ty\u00f6toimintaan osallistuvat kehitysvammaiset joutuvat yleens\u00e4 maksamaan toimintakeskuksille ruuan ja muut palvelut kattavaa yll\u00e4pitomaksua.<\/p>\n

Avoty\u00f6toiminnan julkilausuttu tavoite on toimia m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisena v\u00e4livaiheena kohti palkkaty\u00f6h\u00f6n sijoittumista. Kehitysvammaliiton selvityksen mukaan noin 3 000 avoty\u00f6toiminnassa ja ty\u00f6keskuksissa ty\u00f6toimintaan osallistuvaa henkil\u00f6\u00e4 kykenisi ty\u00f6llistym\u00e4\u00e4n palkkaty\u00f6suhteeseen. Ty\u00f6toimintaan osallistuvista noin nelj\u00e4nnes ilmoittaa itse haluavansa palkkaty\u00f6h\u00f6n. Ty\u00f6toiminnan j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t kuvaavat palkkaty\u00f6h\u00f6n kykeneviksi arvioimiaan henkil\u00f6it\u00e4 osaaviksi, kyvykk\u00e4iksi ja motivoituneiksi ty\u00f6ntekij\u00f6iksi.<\/p>\n

Silti avoty\u00f6toiminnasta on valtaosalle tullut pysyv\u00e4 \u201dty\u00f6paikka\u201d. Vaikka kehitysvammaisten tuettua ty\u00f6llistymist\u00e4 palkkaty\u00f6h\u00f6n on korostettu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja erilaisissa kehitt\u00e4misohjelmissa 1990-luvulta l\u00e4htien, on tavoite j\u00e4\u00e4nyt haaveeksi. Kunnissa nykytilannetta pidet\u00e4\u00e4n tyydytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 kehitysvammaisten ty\u00f6llistymisen tukemista ole sis\u00e4llytetty toimintastrategiohin.<\/p>\n

Tilanne kuvastaa suomalaista kehitysvammahuoltoa pitk\u00e4\u00e4n ohjannutta asennetta, jonka mukaan kehitysvammaisten ty\u00f6panoksella ei ole taloudellisesta merkityst\u00e4. Lis\u00e4ksi edelleen n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ajattelevan, ett\u00e4 kehitysvammaisille riitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n osallistumisen tuottama tyydytys eik\u00e4 heille ole tarpeen maksaa taloudellista korvausta menetetyst\u00e4 vapaa-ajasta.<\/p>\n

Suomi k\u00e4ynnisti vuonna 2014 YK:n vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioimisprosessin. T\u00e4m\u00e4 sopimus korostaa vammaisten oikeutta ty\u00f6h\u00f6n tasavertaisesti muiden kanssa ja edellytt\u00e4\u00e4, ettei vammaisia pidet\u00e4 orjaty\u00f6ss\u00e4 tai muussa pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kehitysvammaisten avoty\u00f6toiminnan ty\u00f6paikoista l\u00e4hes puolet on julkisella sektorilla. Olisikin kohtuullista, ett\u00e4 siell\u00e4 otettaisiin vastuu kehitysvammaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta muuttamalla ty\u00f6toimintasopimuksia palkkaty\u00f6suhteiksi.<\/p>\n

Kehitysvammaisten ty\u00f6llistymisen edist\u00e4minen olisi viimein otettava Suomessa vakavasti. El\u00e4kelains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja ruohonjuuritason ty\u00f6llist\u00e4mispalveluja tulisi kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tavoitetta konkreettisesti tukevaan suuntaan.<\/p>\n

Olisi jo korkea aika luopua asenteesta, ett\u00e4 kehitysvammaisille riitt\u00e4\u00e4 palkan sijasta mahdollisuus terapeuttiseen puuhailuun.<\/p>\n

 <\/p>\n

VTT Heli Lepp\u00e4l\u00e4<\/strong> on suomalaisen vammaispolitiikan kehityslinjoista v\u00e4itellyt Swansean yliopiston Honorary Research Associate<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kehitysvammaisten yhteiskunnallinen asema on viime aikoina puhuttanut suomalaisia. Julkisen keskustelun perusteella voi synty\u00e4 kuva, ett\u00e4 kehitysvammaisten osallistumismahdollisuudet ovat jo kohtalaisen hyv\u00e4t tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n parantuneet nopeasti. T\u00e4m\u00e4 mielikuva ei valitettavasti vastaa todellisuutta. Kehitysvammaiset on nimitt\u00e4in syrj\u00e4ytetty k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaan yhdelt\u00e4 yhteiskunnallisen osallistumisen t\u00e4rkeimmist\u00e4 areenoista: ty\u00f6markkinoilta. Kehitysvammaisten ty\u00f6llistymismahdollisuuksien parantamisesta on Suomessa puhuttu muiden l\u00e4nsimaiden tapaan vuosikymmeni\u00e4. Kehitysvammaisten palkkaty\u00f6h\u00f6n … Jatka lukemista Ty\u00f6t\u00e4 vai terapeuttista puuhailua?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,67],"tags":[],"class_list":["post-452","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka","category-vammaispolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/452","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=452"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/452\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":454,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/452\/revisions\/454"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=452"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=452"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=452"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}