{"id":46,"date":"2014-01-07T14:41:44","date_gmt":"2014-01-07T12:41:44","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=46"},"modified":"2015-01-17T10:51:26","modified_gmt":"2015-01-17T08:51:26","slug":"onko-suomen-politiikka-rikki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2014\/01\/07\/onko-suomen-politiikka-rikki\/","title":{"rendered":"Onko Suomen politiikka ”rikki”?"},"content":{"rendered":"

\"Erkka_Railo-282_lowres\"<\/a>\u201dPolitiikka on rikki\u201d, totesi kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen suomalaisesta politiikasta Helsingin Sanomien mukaan <\/a>(5.1.2014).\u00a0Tujusen kiteytys perustunee Jyrki Kataisen puheeseen<\/a>, jonka h\u00e4n piti kokoomuksen ministeriryhm\u00e4n kokouksessa Joensuussa syksyll\u00e4 2013.<\/p>\n

Puheessaan Katainen arvioi, ett\u00e4 ihmisten yksil\u00f6llistymiskehitys on perustavalla tavalla muuttanut politiikan toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. 2000-luvun ihmiset ajattelevat itse, eiv\u00e4t luota perinteisiin auktoriteetteihin tai poliitikkoihin ja kuuntelevat mieluummin vertaisiaan kuin asiantuntijoita.<\/span><\/p>\n

Politiikassa t\u00e4m\u00e4 ilmenee siten, ett\u00e4 puolueiden kannattajakunnat ovat eriytyneet. Puolueita on aikaisempaa enemm\u00e4n, niiden v\u00e4liset kannatuserot ovat pienentyneet\u00a0ja mielipide-erot ovat kasvaneet. Vaikka Katainen ei sit\u00e4 puheessaan suoraan sanokaan, p\u00e4\u00e4ministerin sanomana t\u00e4m\u00e4 kuulostaa selitykselt\u00e4 sille, miksei hallitus ole kyennyt viem\u00e4\u00e4n l\u00e4pi Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisi\u00e4 rakenteellisia uudistuksia. Hallituksen johtaminen on poikkeuksellisen vaikeaa, koska hallituksessa on enemm\u00e4n puolueita kuin koskaan ja ne ovat mielipiteilt\u00e4\u00e4n niin hajallaan.<\/p>\n

Mutta onko suomalainen politiikka \u201drikki\u201d? Jyrki Katainen tuntuu v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 suomalaisessa poliittisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on laajoja rakenteellisia virheit\u00e4, yli vaalikausien ulottuvia ongelmia, jotka vaatisivat Suomen poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n perusteellista muutosta. T\u00e4llaisiin ongelmiin viittaaminen ik\u00e4\u00e4n kuin ottaa vastuun pois hallituksen harteilta. Eih\u00e4n ole hallituksen vika, jos Suomen politiikka on rikki!<\/p>\n

Poliittisen historian tutkijana on kuitenkin suuri houkutus todeta, ett\u00e4 mill\u00e4 tahansa historiallisella mittapuulla suomalainen politiikka voi hyvin, jopa erinomaisesti.\u00a0 Esimerkiksi maailmansotien v\u00e4lisell\u00e4 kaudella sek\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeisto ett\u00e4 \u00e4\u00e4rivasemmisto pyrkiv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti horjuttamaan suomalaista demokratiaa.<\/p>\n

Demokratian haasteet jatkuivat toisen maailmansodan j\u00e4lkeen, jolloin ulkopoliittiset syyt m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t sen, mitk\u00e4 puolueet saattoivat osallistua hallitukseen. SKDL joutui 18 vuoden hallituspaitsioon vuonna 1948, kun sen pel\u00e4ttiin olevan liiaksi viereisen suurvallan talutushihnassa. 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 oli Kokoomuksen vuoro joutua ulkopoliittiseen oppositioon yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Pahimmillaan n\u00e4iden ongelmien p\u00e4\u00e4lle tuli viel\u00e4 maltillisen vasemmiston eli SDP:n hajaannus 1950-luvun lopulta 1960-luvun puoliv\u00e4liin. Ajoittain suomalainen politiikka oli todellakin rikki.<\/p>\n

Asiat eiv\u00e4t juuri parantuneet 1970-luvulla. Kokoomusta ei edelleenk\u00e4\u00e4n voitu p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 hallitukseen, SKDL oli sis\u00e4isten riitojensa rampauttama, populistinen SMP romahdutti Keskustapuolueen kannatuksen ja UKK valittiin presidentiksi tavalla, jota nyky\u00e4\u00e4n ETYJ:n vaalitarkkailijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 Keski-Aasian maissa. Silloinkin politiikka oli aika lailla pahemmin rikki kuin nyky\u00e4\u00e4n. Ihme kyll\u00e4 ihmiset jaksoivat \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, vaikka \u00e4\u00e4nestystuloksella ei aina ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta hallituksen kokoonpanoon.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 ongelmista huolimatta Suomea kuitenkin hallittiin tavalla, joka j\u00e4lkik\u00e4teen arvioituna on menestystarina. Suomi teollistui, loi hyvinvointivaltion ja integroitui kansainv\u00e4liseen talouteen. On kuitenkin vaikea vedota historiaan ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomi nyt olisi sellaisella tavalla rikki, ettei menestyksek\u00e4s hallitseminen olisi mahdollista.<\/p>\n

Voi toki v\u00e4itt\u00e4\u00e4 politiikan menneen rikki, jos vertaa nykymenoa vuosituhannen vaihteen politiikkaan. J\u00e4lkik\u00e4teen katsoen vuodet 1987\u20132010 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ajanjaksolta, jolloin poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 toimi sutjakkaasti. Kolme suurta (SDP, Kesk ja Kok) olivat selke\u00e4sti suurimpia ja niiden v\u00e4lill\u00e4 vallitsi v\u00e4lj\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys siit\u00e4, mihin suuntaan Suomea tulisi kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

2000-luvulla Perussuomalaiset on noussut jakamaan ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n \u00e4\u00e4ni\u00e4 SDP:n kanssa, mik\u00e4 vaikeuttaa demarien asemaa. Kuten syksyll\u00e4 julkaistu EVA:n raportti<\/a>\u00a0osoittaa, kokoomuksen kannattajat ovat pettyneit\u00e4 hyvinvointivaltioon, mik\u00e4 rajoittaa kokoomuksen liikkumavaraa. Tottahan t\u00e4llaiset seikat vaikeuttavat hallituspuolueiden yhteisty\u00f6t\u00e4, mutta eiv\u00e4t ne viel\u00e4 \u201driko\u201d suomalaista politiikkaa. Kataiselle t\u00e4m\u00e4 saattaa olla laiha lohtu, mutta historiallisessa mittakaavassa Suomen poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ongelmat ovat viel\u00e4 pieni\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen, uskooko p\u00e4\u00e4ministeri Katainen itse, ett\u00e4 suomalainen politiikka on \u201drikki\u201d sellaisella tavalla, ettei Suomen hallitseminen ole mahdollista? Jos Katainen ei sit\u00e4 usko, kyseess\u00e4 on er\u00e4\u00e4nlainen julkisuustemppu, jossa haetaan kansalaisten ja median my\u00f6t\u00e4tuntoa vaikeuksissa kamppailevaa hallitusta kohtaan. Taitava temppu ainakin siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 Hesari nielaisi t\u00e4m\u00e4n sy\u00f6tin innokkaasti. \u00a0Draaman kaari on valmis: kykeneek\u00f6 p\u00e4\u00e4ministeri luotsaamaan hallituksen maaliin vaikeuksista huolimatta?<\/p>\n

On kuitenkin olemassa my\u00f6s toinen vaihtoehto. Katainen saattaa itse uskoa, ett\u00e4 Suomen hallitseminen on muuttunut ylivoimaiseksi teht\u00e4v\u00e4ksi. Silloin Kataisen tilitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lannistumiselta vaikeuksien edess\u00e4. Jos n\u00e4in on, hallitus ja sen my\u00f6t\u00e4 Suomi on pahassa pulassa. Tosin t\u00e4m\u00e4 ongelma ratkeaa runsaan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 vaaleissa, koska tappiomielialan valtaama poliitikko ei tule vaaleja voittamaan. N\u00e4m\u00e4 ovat niit\u00e4 hetki\u00e4, jolloin poliittisen johtajan kantti mitataan.<\/p>\n

Lannistuminen ei ole vaihtoehto. Kansalaisten luottamus politiikkaan palautetaan osoittamalla, ett\u00e4 politiikalla ratkaistaan ongelmia.<\/p>\n

Erkka Railo<\/p>\n

VTT, poliittisen historian dosentti<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dPolitiikka on rikki\u201d, totesi kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen suomalaisesta politiikasta Helsingin Sanomien mukaan (5.1.2014).\u00a0Tujusen kiteytys perustunee Jyrki Kataisen puheeseen, jonka h\u00e4n piti kokoomuksen ministeriryhm\u00e4n kokouksessa Joensuussa syksyll\u00e4 2013. Puheessaan Katainen arvioi, ett\u00e4 ihmisten yksil\u00f6llistymiskehitys on perustavalla tavalla muuttanut politiikan toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. 2000-luvun ihmiset ajattelevat itse, eiv\u00e4t luota perinteisiin auktoriteetteihin tai poliitikkoihin ja kuuntelevat mieluummin vertaisiaan kuin … Jatka lukemista Onko Suomen politiikka ”rikki”?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,1],"tags":[13,12,58],"class_list":["post-46","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka","category-uncategorized","tag-hallitus","tag-katainen","tag-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=46"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":285,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46\/revisions\/285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=46"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=46"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=46"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}