{"id":514,"date":"2016-03-16T12:36:00","date_gmt":"2016-03-16T10:36:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=514"},"modified":"2016-03-16T12:36:47","modified_gmt":"2016-03-16T10:36:47","slug":"tutkijana-ajatuspajassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2016\/03\/16\/tutkijana-ajatuspajassa\/","title":{"rendered":"Tutkijana ajatuspajassa"},"content":{"rendered":"

\"Ville_pitkanen_25_low-res\"<\/a>Tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 ajatuspajoissa riippumatonta tutkimusta? Kenelle? Millaisella aikataululla? Miten ty\u00f6 ajatuspajassa eroaa yliopistoty\u00f6st\u00e4? N\u00e4m\u00e4 kysymykset muuttuivat omalla kohdallani ajankohtaisiksi muutama viikko takaperin, kun vaihdoin ty\u00f6paikkaa ja siirryin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta e2-ajatuspajan tutkijaksi.<\/p>\n

Ymm\u00e4rrett\u00e4vist\u00e4 syist\u00e4 kysymys riippumattomudesta on keskeinen, sill\u00e4 useat suomalaiset ajatuspajat ovat joko vahvasti aatteellisia tai toimivat l\u00e4hell\u00e4 puolueita. T\u00e4m\u00e4 kysymys esitettiin minulle ja kollegoilleni my\u00f6s ajatuspajamme lanseeraustilaisuudessa; tuottaako e2 tutkimuksia, jotka palvelevat yksitt\u00e4isen puolueen tai yhteiskunnallisen toimijan poliittisia intressej\u00e4?<\/p>\n

Vastaus t\u00e4h\u00e4n kysymykseen on kielteinen. Samalla tavoin kuin yliopistoille, my\u00f6s ajatuspajoille tutkimuksen riippumattomuus on ennen kaikkea uskottavuuskysymys. Poliittisesti motivoituneella tutkimuksella ei ole vaikuttavuutta, joten on vahvasti ajatuspajojen intresseiss\u00e4 tehd\u00e4 laadukasta ja tieteelliset kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta. Ajatuspajat toki tuottavat analyyseja my\u00f6s tilauksesta, mutta ennakkoon sovitut tutkimustulokset eiv\u00e4t sis\u00e4lly ty\u00f6nkuvaan. Kuvaavaa on, ettei uusi ty\u00f6nantajani ole ollut miss\u00e4\u00e4n vaiheessa kiinnostunut puoluekannastani.<\/p>\n

Ent\u00e4 kenelle tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n? T\u00e4m\u00e4n kysymyksen kohdalla yliopistot ja ajatuspajat eroavat toisistaan olennaisella tavalla. Ajatuspajojen fokuksessa on tieteen intressien sijaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden arki ja pyrkimys vastata nopeasti yhteiskunnalliseen tiedontarpeeseen. T\u00e4m\u00e4 painotusero merkitsee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tutkimusty\u00f6n kannalta pyrkimyst\u00e4 ennakointiin, nopeaan reagointiin ja yleistajuiseen ilmaisuun. Tutkimusten arvoa ei ratkaise julkaisufoorumin korkeatasoisuus, vaan tutkimustulosten hy\u00f6dynnett\u00e4vyys, tavoittavuus ja vaikuttavuus.<\/p>\n

Yliopistollisten tutkimusten t\u00e4rkeimpi\u00e4 julkaisufoorumeita ovat sen sijaan tieteelliset, vertaisarvioidut journaalit, joiden lukijakunta koostuu p\u00e4\u00e4asiassa muista tutkijoista. Vaikka tieteellisen tiedon yleistajuistaminen ja popularisoiminen ovat yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 my\u00f6s yliopistotutkijoille, on tieteen intressi kuitenkin ensisijainen.<\/p>\n

Erilaiset tiedon intressit n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s tutkimusty\u00f6n aikatauluissa. Yliopistolla olin tottunut siihen, ett\u00e4 tutkimusidean jalostuminen tutkimusraportiksi vei tavallisesti vuosia. Tutkimussuunnitelman laatimisen ja my\u00f6nteisen rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen v\u00e4lill\u00e4 kului hieman rahoittajasta riippuen muutamista kuukausista yli puoleen vuoteen.<\/p>\n

Tutkimusprojektit kestiv\u00e4t tyypillisesti yhdest\u00e4 kahteen vuoteen, mutta hankkeen p\u00e4\u00e4ttyminen ei kuitenkaan aina tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 tutkimustulokset olisivat valmiita raportoitaviksi. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 hankkeessamme tutkimuksen lopulliset tulokset julkaistiin vertaisarvioiduissa journaaleissa l\u00e4hes vuosi hankkeen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Vertaisarviointi on akateemisen maailman tapa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 korkeaa tieteellist\u00e4 tasoa, mutta j\u00e4rjestelm\u00e4 kiistatta hidastaa tutkimustiedon raportointia.<\/p>\n

Ajatuspajoissa tutkimustoimintaa suunnitellaan vuosien sijaan kuukausissa. Nopeat aikataulut merkitsev\u00e4t luonnollisesti sit\u00e4, ettei meid\u00e4n tutkimuksiamme altisteta vertaisarviointiin, mutta muilta osin tutkimuksen tekemisess\u00e4 noudatetaan samoja periaatteita kuin yliopistollakin.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi iso osa ajatuspajojen ty\u00f6st\u00e4 on olemassa olevan tutkimustiedon jatkojalostamista, t\u00e4ydent\u00e4mist\u00e4 ja saattamista helpommin omaksuttavampaan muotoon.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yliopistoissa teht\u00e4v\u00e4 perustutkimus ja teoriat luovat merkitt\u00e4v\u00e4n pohjan my\u00f6s ajatuspajoissa teht\u00e4ville analyyseille.<\/p>\n

Kuten esimerkit osoittavat, yliopistotutkijan ja ajatuspajatutkijan ty\u00f6ss\u00e4 on joitain olennaisia eroja, mutta my\u00f6s runsaasti samankaltaisuuksia. Henkil\u00f6kohtaisesti muutos ty\u00f6nkuvassani on ollut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4inen. Tutkimusty\u00f6 yliopistolla oli omalla kohdallani paitsi kirjoittamista, my\u00f6s tutkimushankkeiden suunnittelua, ajatustenvaihtoa, ihmisten tapaamista ja palaveeraamista. N\u00e4it\u00e4 asioita sain tehd\u00e4 yli kymmenen vuotta loistavan porukan kanssa Eduskuntatutkimuksen keskuksessa.<\/p>\n

Nyt ymp\u00e4rist\u00f6 on vaihtunut, mutta perusteiltaan ty\u00f6nkuva on s\u00e4ilynyt ennallaan. Ja onnekseni voin jo lyhyen kokemuksen perusteella todeta, ett\u00e4 Eduskuntatutkimuksen keskuksesta tuttu innostunut ja positiivinen ilmapiiri vallitsee my\u00f6s uudessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4ni.<\/p>\n

Ville Pitk\u00e4nen<\/strong>
\nTutkija
\ne2<\/p>\n

 <\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 ajatuspajoissa riippumatonta tutkimusta? Kenelle? Millaisella aikataululla? Miten ty\u00f6 ajatuspajassa eroaa yliopistoty\u00f6st\u00e4? N\u00e4m\u00e4 kysymykset muuttuivat omalla kohdallani ajankohtaisiksi muutama viikko takaperin, kun vaihdoin ty\u00f6paikkaa ja siirryin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta e2-ajatuspajan tutkijaksi. Ymm\u00e4rrett\u00e4vist\u00e4 syist\u00e4 kysymys riippumattomudesta on keskeinen, sill\u00e4 useat suomalaiset ajatuspajat ovat joko vahvasti aatteellisia tai toimivat l\u00e4hell\u00e4 puolueita. T\u00e4m\u00e4 kysymys esitettiin minulle ja … Jatka lukemista Tutkijana ajatuspajassa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[72,11,60],"tags":[],"class_list":["post-514","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajatuspajat","category-politiikka","category-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/514","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=514"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/514\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":515,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/514\/revisions\/515"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=514"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=514"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=514"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}