{"id":524,"date":"2016-05-04T11:45:36","date_gmt":"2016-05-04T09:45:36","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=524"},"modified":"2016-05-04T11:45:36","modified_gmt":"2016-05-04T09:45:36","slug":"maltillisten-historiasta-mallia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2016\/05\/04\/maltillisten-historiasta-mallia\/","title":{"rendered":"Maltillisten historiasta mallia?"},"content":{"rendered":"

\"kuva_jenniK\"Maltti on valttia, sanotaan. Vanha kansanviisaus j\u00e4\u00e4 kuitenkin ajankohtaisessa keskustelussa varsin usein lapsipuolen asemaan, kun parhaan argumentin sijaan v\u00e4ittely k\u00e4yd\u00e4\u00e4n herk\u00e4sti vain \u00e4\u00e4nekk\u00e4impien kesken.<\/p>\n

Maltillista asennoitumista muun muassa talous- tai maahanmuuttopolitiikasta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun per\u00e4\u00e4nkuuluttavat kuitenkin niin asiantuntijat kuin maan hallitus. Viimeisin avaus maltin ja suvaitsevaisuuden puolesta hallitustasolta lienee opetusministeri Grahn-Laasosen vetoomus vihapuhetta ja rasismia vastaan.<\/p>\n

My\u00f6s kansan syv\u00e4t rivit tunnustavat kansanviisauden oikeaksi. Ajatuspaja e2:sen hiljattain julkaistu tutkimus osoittaa, ett\u00e4 kansalaisista suurin osa ei tunnista itse\u00e4\u00e4n etenk\u00e4\u00e4n sosiaalisessa mediassa vellovasta \u201dsomeraivosta\u201d. \u00c4\u00e4rip\u00e4iden hallitsema keskusteluilmapiiri on saanut puolet suomalaisista harkitsemaan yhteiskunnallisesta keskustelusta vet\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

Vaikka \u00e4\u00e4nekk\u00e4int\u00e4 keskustelua k\u00e4y ja hallitsee vain pieni poliittisen kent\u00e4n ja arvoulottuvuuden \u00e4\u00e4rip\u00e4ihin sijoittuva v\u00e4hemmist\u00f6, on vaarana, ett\u00e4 maltilliset passivoituvat. Mainittu e2:sen tutkimus osoittikin, ett\u00e4 juuri poliittiseen keskustaan sijoittuvat ovat herkempi\u00e4 vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n kuin oikeisto\u2013vasemmisto-ulottuvuuden laidat.<\/p>\n

Maltillisten kiinnostusta poliittiseen toimintaan ja vaikuttamiseen ei kuitenkaan ole varaa menett\u00e4\u00e4, sill\u00e4 silloin suuri osa kansasta j\u00e4tt\u00e4ytyisi poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teon ulkopuolelle. T\u00e4t\u00e4 ei varmasti monikaan halua.<\/p>\n

Kysymys kuuluukin, onko maltillisten keskitien kulkijoiden ja sovittelijoiden historiasta mahdollista ottaa mallia. Olisiko sielt\u00e4 l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 rohkaisua niille, joita nykyhetken keskusteluilmapiiri lannistaa.<\/p>\n

Totta kuitenkin on, ett\u00e4 maltillisilla voimilla on ollut keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Itsen\u00e4isen Suomen ensivuosikymmenilt\u00e4 voi nostaa esiin esimerkiksi sosiaaliliberaalin Kansallisen edistyspuolueen, jonka tavoitteena oli kansallisen yhten\u00e4isyyden saavuttaminen aikana jolloin yhteiskuntaa halkoivat nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4kin kipe\u00e4mm\u00e4t haavat. Poliittisen kent\u00e4n laidat olivat viel\u00e4 kauempana toisistaan ja retoriikka v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yht\u00e4 v\u00e4rik\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Kontekstin huomioon ottaen edistyspuolue edusti varsin maltillista asennetta suhteessa sotien v\u00e4lisen aikakauden keskeisiin kiistakysymyksiin, kuten esimerkiksi sis\u00e4llissodan seurausten selvittelyyn. Puolue sijoittui poliittiseen keskustaan ja sen identiteetti rakentui voimakkaasti ristiriitojen tasoittajan ja sovittelijan roolin ymp\u00e4rille. Edistyspuoluelaiset totesivat jo varsin varhain, ett\u00e4 jos sis\u00e4llissodan viholliskuvista ei p\u00e4\u00e4stet\u00e4 irti, eiv\u00e4t maa ja kansakunta eheydy.<\/p>\n

Kansallisen edistyspuolueen sis\u00e4politiikka pyrki sovintoon menneiden tapahtumien kanssa ja kansalliseen eheytymiseen tulevaisuudessa. Kansan yhten\u00e4isyys merkitsi eri yhteiskuntaluokkien ja puolueiden sopua ja rinnakkaiseloa. Liian tiukka sitoutuminen ideologiaan tai ryhm\u00e4\u00e4n oli uhka demokratialle, kun taas kansakunnan kyky sovitella ja ratkaista konfliktit poliittisen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 oli demokratian ja kansakunnan olemassaolon edellytys.<\/p>\n

Maltillisten politiikka menestyi. Tie, joka monissa muissa Euroopan maissa johti oikeistodiktatuureihin, ei toteutunut Suomessa, vaikka maailmansotien v\u00e4linen sis\u00e4poliittinen kehitys noudatti monessa suhteessa eurooppalaista esimerkki\u00e4. Porvariston tiukka antikommunismi, porvaripuolueiden parlamentaarinen enemmist\u00f6 sek\u00e4 oikeistoradikalismin vuodet olivat linjassa kansainv\u00e4lisen kehityksen kanssa.<\/p>\n

Yksi tekij\u00e4, miksi Suomi viime k\u00e4dess\u00e4 pit\u00e4ytyi parlamentaarisen demokratian ja kansanvallan tiell\u00e4, olikin keskustan ja maltillisen vasemmiston noudattama sis\u00e4poliittiseen integraatioon t\u00e4hd\u00e4nnyt linja: Cajanderin punamultahallitus vuonna 1937 ylitti ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ja s\u00e4rki sallitun rajat.<\/p>\n

Syyt, joiden vuoksi kansakunnan eheys ja yhten\u00e4isyys koettiin 1920- ja 1930-luvuilla t\u00e4rke\u00e4ksi, ovat edelleen samoja. Suomi oli \u2013 ja on edelleen \u2013 pieni kansakunta eik\u00e4 sen geopoliittinen asema ole muuttunut. Vaikka edistyspuoluelaisten uhkakuva varsin konkreettisesta itsen\u00e4isyyden menett\u00e4misest\u00e4 on vaihtunut 2000-luvulla globaalin talouden haasteisiin, on tilannekuvasta teht\u00e4v\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s edelleen sama: Pienen kansakunnan ei sovi olla kovin riitaisa p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen suuressa maailmassa.<\/p>\n

Pit\u00e4isik\u00f6 siis ottaa maltillisten historiasta mallia ja pyrki\u00e4 sopuun ja rinnakkaiseloon tiukan ideologian, ryhm\u00e4ajattelun ja vastakkainasettelun sijaan?<\/p>\n

 <\/p>\n

VTT Jenni Karim\u00e4ki<\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja on v\u00e4itellyt Kansallisen edistyspuolueen maailmansotien v\u00e4lisen ajan sis\u00e4poliittisesta linjasta ja ty\u00f6skentelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Eduskuntatutkimuksen keskuksen<\/a> tutkijana. Ty\u00f6n alla on tutkimus Suomen vihreiden aatehistoriallisesta taustasta ja sijoittumisesta kansainv\u00e4liseen vihreiden puolueiden kentt\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maltti on valttia, sanotaan. Vanha kansanviisaus j\u00e4\u00e4 kuitenkin ajankohtaisessa keskustelussa varsin usein lapsipuolen asemaan, kun parhaan argumentin sijaan v\u00e4ittely k\u00e4yd\u00e4\u00e4n herk\u00e4sti vain \u00e4\u00e4nekk\u00e4impien kesken. Maltillista asennoitumista muun muassa talous- tai maahanmuuttopolitiikasta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun per\u00e4\u00e4nkuuluttavat kuitenkin niin asiantuntijat kuin maan hallitus. Viimeisin avaus maltin ja suvaitsevaisuuden puolesta hallitustasolta lienee opetusministeri Grahn-Laasosen vetoomus vihapuhetta ja rasismia vastaan. … Jatka lukemista Maltillisten historiasta mallia?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":45,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[73,32],"tags":[],"class_list":["post-524","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ideologia","category-puolueet-2"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/524","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/45"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=524"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/524\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":527,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/524\/revisions\/527"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=524"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=524"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=524"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}