{"id":555,"date":"2016-07-07T12:58:12","date_gmt":"2016-07-07T10:58:12","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=555"},"modified":"2016-07-07T12:58:12","modified_gmt":"2016-07-07T10:58:12","slug":"onko-demokratialla-tulevaisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2016\/07\/07\/onko-demokratialla-tulevaisuutta\/","title":{"rendered":"Onko demokratialla tulevaisuutta?"},"content":{"rendered":"

\"harmala\"<\/em><\/p>\n

Eduskuntatutkimuksen keskuksen kirjoittajavieras, Puolueiden kansainv\u00e4linen demokratiayhteisty\u00f6 <\/em>\u2013<\/em> Demo ry:n Lassi H\u00e4rm\u00e4l\u00e4, pohtii kes\u00e4esseess\u00e4\u00e4n demokratian tulevaisuutta.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Demokraattisten valtioiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 maailmassa ei ole kasvanut lainkaan viimeiseen kymmeneen vuoteen. Kylm\u00e4n sodan loputtua demokratia eteni vauhdilla uusiin valtioihin, mutta kahden johtavan demokratian tilaa mittaavan tahon, Freedom Housen ja Economist Intelligence Unitin, mukaan t\u00e4m\u00e4 kehitys on nyt t\u00e4ysin pys\u00e4htynyt ja itsevaltaisten valtioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on jopa lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosina.<\/p>\n

Euroopassa erityisesti Unkarin ja Puolan hallitukset ovat ottaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n itsevaltaisia otteita ja l\u00e4hinaapurustossamme esimerkiksi Turkki ja tietysti Ven\u00e4j\u00e4 ovat huolestuttavia esimerkkej\u00e4 aiemmin demokraattiseen suuntaan edenneiden hallintojen rapautumisesta.<\/p>\n

Useiden l\u00e4hteiden mukaan demokratia on kansalaisten mielest\u00e4 edelleen paras ja toivotuin hallintomalli. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi esimerkiksi arabibarometrist\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden The World We Want -kyselyst\u00e4. Kansalaisten ponnistukset valuvat kuitenkin usein hukkaan. Esimerkiksi arabikev\u00e4t petti sille ladatut odotukset ja sen kokeneista maista ainoastaan Tunisia jatkaa demokraattisen kehityksen tiell\u00e4.<\/p>\n

Jos kansalaiset haluavat demokratiaa, niin miksi valtiot eiv\u00e4t ole valmiita vastaamaan huutoon? Selityst\u00e4 voi hakea taloudesta ja geopolitiikasta. Kun Euroopan maat ovat k\u00e4rvistelleet talouskriisiss\u00e4, ovat kehittyv\u00e4t maat hakeneet strategista vetoapua muualta. Esimerkiksi Kiina ja Turkki ovat kehittyvill\u00e4 markkinoilla l\u00f6yhempine ehtoineen usein houkuttelevampia kumppaneita. Demokratiapyrkimykset eiv\u00e4t siten ole en\u00e4\u00e4 ehto yhteisty\u00f6h\u00f6n ja nousevien mahtien vanavedess\u00e4 on vaivattomampaa edet\u00e4.<\/p>\n

Samalla kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 demokratialla on vankka yhteys talouskehitykseen. Esimerkiksi elinajanodote on k\u00f6yhiss\u00e4 demokratioissa yhdeks\u00e4n vuotta pidempi kuin k\u00f6yhiss\u00e4 autokratioissa, kansalaisilla on 40 prosenttia parempi mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 toisen asteen koulutukseen, lapsikuolemien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 20 prosenttia pienempi ja maataloustuotot ovat nelj\u00e4nneksen korkeampia. Autokratiat ovat my\u00f6s demokratioita alttiimpia talouden kriiseille.<\/p>\n

Demokratian edut ovat selkeit\u00e4 my\u00f6s rauhaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa tarkasteltaessa. YK:n kehitysohjelma UNDP:n mukaan 87 suurinta pakolaiskriisi\u00e4 vuosina 1985\u20132004 saivat alkunsa autokraattisista maista. Todelliset demokratiat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sodi kesken\u00e4\u00e4n, v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet on turvattu yleisesti paremmin kuin muissa malleissa ja talouskasvun hy\u00f6dytkin jakautuvat tasaisemmin.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 demokratian vetovoima on hiipunut.<\/p>\n

Demokratiatutkija Larry Diamond tarjoaa perinteisten demokratioiden sis\u00e4\u00e4np\u00e4ink\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 yhdeksi selitykseksi demokratiakehityksen lamaantumiselle. Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtioiden omat ongelmat talouden kanssa ja kriisien v\u00e4litt\u00f6miin oireisiin keskittyminen ovat tehneet demokratian pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 edist\u00e4misest\u00e4 toisarvoista.<\/p>\n

Samalla tyytym\u00e4tt\u00f6myys omaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoamme kohtaan tuntuu kiihtyneen. Protestipuolueina alkaneet liikkeet ovat nousseet varteenotettavaksi poliittisiksi voimiksi Euroopassa.<\/p>\n

Puolueilla on demokratiassa valtava rooli. Ne muodostavat hallituksen ja opposition ja ovat kanava, jota pitkin kansalaisten tarpeet ja toiveet voidaan v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kansalliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon asti. Kun \u00e4\u00e4nest\u00e4mme puoluetta, \u00e4\u00e4nest\u00e4mme poliittisen suunnan lis\u00e4ksi siit\u00e4, mink\u00e4laisella tavalla haluamme demokratiamme toteutuvan. Ovatko kansalaiset ainoastaan vallank\u00e4yt\u00f6n oikeuttajia vai taataanko heille todellinen mahdollisuus vaikuttaa my\u00f6s vaalien v\u00e4lill\u00e4?<\/p>\n

Puolueet ovat poliittisen osallistumisen portinvartijoita. Ilman toimivia puolueita ei ole toimivaa, kansalaisille vastuullista demokratiaa. Siksi puolueiden ja muiden demokraattisten toimijoiden tukemiseen olisi syyt\u00e4 panostaa niin kotimaassa kuin ulkopolitiikassa.<\/p>\n

Suomi on nostanut demokraattisten ja toimivien yhteiskuntien edist\u00e4misen yhdeksi kehityspolitiikkansa nelj\u00e4st\u00e4 painopisteest\u00e4. Suomea voikin pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 maasta, jossa toimiva monipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4 ja rauhanomainen vuoropuhelu ovat auttaneet maata kehittym\u00e4\u00e4n yhdeksi maailman vakaimmista valtioista. Luottamus edustukselliseen demokratiaan ja puolueisiin on kohtuullisen korkealla tasolla.<\/p>\n

Sora\u00e4\u00e4ni\u00e4 kuitenkin kuuluu ja edustukselliselle demokratialle vaaditaan vaihtoehtoja. Kansalaisaloitteet ovat jo nousseet haastamaan perinteisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6mallin. Vastaavatko eduskunta, kunnanvaltuustot ja puolueet en\u00e4\u00e4 2010-luvulla kansalaisten tarpeeseen vaikuttaa?<\/p>\n

Suomi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4yt\u00e4 samalta kuin kymmenen, kaksikymment\u00e4 tai viisikymment\u00e4 vuotta sitten. V\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet ovat parantuneet, mutta onko heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 turvattu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossamme?<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset maahanmuuttajataustaiset kansanedustajat valittiin eduskuntaan viime vuonna. N\u00e4kyyk\u00f6 maahanmuuttajia politiikassa muuten? Tai saavatko he edes tarpeeksi tietoa oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan toimia politiikassa? Naisten osuus politiikassa on noussut merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta vaikutusvaltaisimmilla paikoilla heit\u00e4 on edelleen v\u00e4h\u00e4n. Nuorten kohdalla huolestuttavaa on erityisesti alhainen \u00e4\u00e4nestysinto.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kysymykset saattavat vaikuttaa arkip\u00e4iv\u00e4isilt\u00e4 globaalia demokratiaa pohdittaessa, mutta niiss\u00e4 piilee demokratian keskeinen vahvuus: demokratiassa jokainen voi vaikuttaa omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n

—<\/p>\n

Demokratian tilaa pohditaan Porin SuomiAreenalla<\/a>, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykk\u00e4nen sek\u00e4 kansanedustajat Eva Biaudet, Antti Kaikkonen, Antero Laukkanen, Silvia Modig, Ville Niinist\u00f6, Antti Rinne ja Veera Ruoho kohtaavat Porissa Puuvillan kauppakeskuksen lavalla keskiviikkona 13.7. klo 10 \u2013 11.15<\/p>\n

Keskustelua vet\u00e4\u00e4 Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemi ja keskustelun j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Puolueiden kansainv\u00e4linen demokratiayhteisty\u00f6 \u2013 Demo.<\/p>\n

—<\/em><\/p>\n

Lassi H\u00e4rm\u00e4l\u00e4<\/em><\/p>\n

Puolueiden kansainv\u00e4linen demokratiayhteisty\u00f6 \u2013 Demo<\/em><\/a> on kaikkien kahdeksan eduskuntapuolueen yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6, joka toimii demokratian edist\u00e4miseksi tukemalla suomalaisten puolueiden ja uusien ja kehittyvien demokratioiden poliittisten liikkeiden v\u00e4lisi\u00e4 yhteisty\u00f6hankkeita.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eduskuntatutkimuksen keskuksen kirjoittajavieras, Puolueiden kansainv\u00e4linen demokratiayhteisty\u00f6 \u2013 Demo ry:n Lassi H\u00e4rm\u00e4l\u00e4, pohtii kes\u00e4esseess\u00e4\u00e4n demokratian tulevaisuutta.   Demokraattisten valtioiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 maailmassa ei ole kasvanut lainkaan viimeiseen kymmeneen vuoteen. Kylm\u00e4n sodan loputtua demokratia eteni vauhdilla uusiin valtioihin, mutta kahden johtavan demokratian tilaa mittaavan tahon, Freedom Housen ja Economist Intelligence Unitin, mukaan t\u00e4m\u00e4 kehitys on nyt t\u00e4ysin pys\u00e4htynyt … Jatka lukemista Onko demokratialla tulevaisuutta?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-555","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=555"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":557,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions\/557"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=555"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=555"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=555"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}