{"id":562,"date":"2016-08-16T12:47:50","date_gmt":"2016-08-16T10:47:50","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=562"},"modified":"2016-08-16T12:48:53","modified_gmt":"2016-08-16T10:48:53","slug":"suomalainen-vaalijarjestelma-kaipaa-remonttia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2016\/08\/16\/suomalainen-vaalijarjestelma-kaipaa-remonttia\/","title":{"rendered":"Suomalainen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4 kaipaa remonttia"},"content":{"rendered":"

\"Erkka-Railo-44\"Suomessa on tapana olla huolissaan eduskuntavaalien \u00e4\u00e4nestysaktiivisuudesta.<\/p>\n

Eik\u00e4 ihme. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus oli vain 66,9 prosenttia. Se on v\u00e4h\u00e4n. Vuonna 1962 saavutettiin sodanj\u00e4lkeisten eduskuntavaalien \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden huippu. Tuolloin 85,1 prosenttia \u00e4\u00e4nioikeutetuista osallistui vaaleihin. \u00c4\u00e4nestysaktiivisuus on laskenut melko tasaisesti vaaleista toiseen. Perussuomalaisten vaalivoitto 2011 ja torjuntavoitto 2015 keskeyttiv\u00e4t laskevan trendin. Jos \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t pettyv\u00e4t perussuomalaisiin, lasku voi alkaa uudelleen.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nestysaktiivisuuden alhaisuus on itsess\u00e4\u00e4n huono uutinen, mutta viel\u00e4 huonompi asia on, ett\u00e4 eri v\u00e4est\u00f6ryhmiss\u00e4 innokkuus osallistua vaaleihin vaihtelee rajusti. Kes\u00e4ll\u00e4 julkaistu Poliittisen osallistumisen eriytyminen –<\/em>tutkimus (toim. Kimmo Gr\u00f6nlund ja Hanna Wass) kertoo t\u00e4st\u00e4 karua kielt\u00e4.<\/p>\n

Vaaleihin osallistuminen korreloi selv\u00e4sti i\u00e4n ja koulutuksen kanssa. Kaikkein innokkaimmin \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t 55\u201369 -vuotiaat korkeasti koulutetut henkil\u00f6t. Heid\u00e4n \u00e4\u00e4nestysprosenttinsa oli jopa 92 prosenttia. Kaikkein v\u00e4hiten \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t 25\u201334 vuotiaat pelk\u00e4n peruskoulun k\u00e4yneet \u00a0naiset ja miehet. Heist\u00e4 vain 30 ja 31 prosenttia vaivautui uurnille vaaleissa. Ero on kansainv\u00e4lisestikin katsottuna todella huomattava.<\/p>\n

Kuten yhteiskunnallisen tietoarkiston johtaja Sami Borg tutkimuksen julkistamistilaisuudessa totesi, vaalij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on yritetty uudistaa jo 1990-luvulta l\u00e4htien ja suomalaiset politiikan tutkijat ovat toistuvasti ehdottaneet siihen samansuuntaisia uudistuksia, joita ei kuitenkaan ole toteutettu. Jostain syyst\u00e4 poliitikot eiv\u00e4t ole ottaneet tutkijoiden ehdotuksia juurikaan huomioon.<\/p>\n

Suomalaisen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4n keskeinen ongelma on, ett\u00e4 se ei ole pysynyt muuttoliikkeen mukana. Kun Suoman vaalij\u00e4rjestelm\u00e4n peruspiirteet otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yli sata vuotta sitten, suomalaiset asuivat suhteellisen tasaisesti koko Suomen alueella. Nyt suomalaiset asuvat ennen muuta p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla samalla kun laajat alueet Suomessa ovat hyvin harvaan asutettuja. T\u00e4m\u00e4 on johtanut tilanteeseen, jossa monet vaalipiirit ovat asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n liian pieni\u00e4. Lapin vaalipiirist\u00e4 valittiin eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa seitsem\u00e4n kansanedustajaa ja Satakunnan vaalipiiriss\u00e4 kahdeksan.<\/p>\n

Kun kansanedustajia valitaan vaalipiirist\u00e4 n\u00e4in v\u00e4h\u00e4n, nousee vaalipiirien niin kutsuttu piilev\u00e4 \u00e4\u00e4nikynnys kohtuuttoman korkeaksi. Lapin ja Satakunnan vaalipiiriss\u00e4 puolueiden oli saatava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 14,2 ja 12,5 prosenttia kaikista \u00e4\u00e4nist\u00e4 saadakseen edes yhden kansanedustajan eduskuntaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 pienten puolueiden \u00e4\u00e4nest\u00e4minen ei ole aina mielek\u00e4st\u00e4, koska niiden mahdollisuus saada edustaja eduskuntaan voi olla todella pieni.<\/p>\n

Eik\u00e4 asia koske aina edes niin kutsuttuja pieni\u00e4 puolueita. Vuoden 2015 vaaleissa kokoomus menetti ainoan kansanedustajansa Lapin vaalipiiriss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 merkitsi, ett\u00e4 Lapissa kokoomuksen saamat yli 10000 \u00e4\u00e4nt\u00e4 meniv\u00e4t hukkaan, mik\u00e4 oli yli 10 prosenttia vaalipiiriss\u00e4 annetuista \u00e4\u00e4nist\u00e4. Ei ihme, ett\u00e4 Lapin vaalipiiriss\u00e4 \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus oli vain vajaat 63 prosenttia.<\/p>\n

Suomessa asiaa on yritetty korjata yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vaalipiirej\u00e4. Vuoden 2015 vaaleissa Etel\u00e4-Savon ja Kymen vaalipiiri yhdistettiin Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi ja Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri Savo-Karjalan vaalipiiriksi. T\u00e4m\u00e4 toki laski piilev\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nikynnyst\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Suomen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4n korjaaminen yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vaalipiirej\u00e4 on kuitenkin kehno tapa yritt\u00e4\u00e4 korjata olemassa olevia ongelmia. Vaalipiirien kasvattaminen johtaa tilanteeseen, jossa vaalikampanjan k\u00e4yminen on kohtuuttoman hankalaa ja kallista. Lis\u00e4ksi suuremmat vaalipiirit uhkaavat alueellista edustavuutta. Eduskuntaan p\u00e4\u00e4sy on verrattomasti helpompaa sellaisille ehdokkaille, jotka ovat kotoisin vaalipiirien suurista asutuskeskuksista kuin niiden ulkopuolelta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen vaalipiirist\u00e4 kolmea lukuun ottamatta kaikki 17 kansanedustajaa olivat joko Turusta tai sen l\u00e4hialueilta.<\/p>\n

Tilanne on helposti korjattavissa. Suomessa tulisi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Ruotsin mallin mukainen tasauspaikkaj\u00e4rjestelm\u00e4. Tasauspaikkaj\u00e4rjestelm\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kaikki vaalipiireiss\u00e4 annetut \u00e4\u00e4net vaikuttaisivat vaalitulokseen. Kansanedustajapaikat jaettaisiin puolueiden valtakunnallisen \u00e4\u00e4nituloksen ja vaalipiireiss\u00e4 saatujen henkil\u00f6kohtaisten \u00e4\u00e4nien mukaan. \u00c4\u00e4ni\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 menisi hukkaan, kuten nykyj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 helposti k\u00e4y. Se tekisi \u00e4\u00e4nest\u00e4misest\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Samalla alueellinen edustavuus kohenisi, kun vaalipiirej\u00e4 voitaisiin pienent\u00e4\u00e4. Vaalikamppailut olisivat yksitt\u00e4isille ehdokkaille helpompia ja huokeampia, kun ne k\u00e4yt\u00e4isiin pienemmill\u00e4 alueilla. Kansanedustajat tulisivat l\u00e4hemm\u00e4s oman alueensa asukkaita, eiv\u00e4tk\u00e4 suurten asutuskeskusten ehdokkaat saisi suhteetonta etuly\u00f6ntiasemaa verrattuna muihin ehdokkaisiin.<\/p>\n

(Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kaleva-lehdess\u00e4)<\/p>\n

Dosentti, VTT Erkka Railo on eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa on tapana olla huolissaan eduskuntavaalien \u00e4\u00e4nestysaktiivisuudesta. Eik\u00e4 ihme. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus oli vain 66,9 prosenttia. Se on v\u00e4h\u00e4n. Vuonna 1962 saavutettiin sodanj\u00e4lkeisten eduskuntavaalien \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden huippu. Tuolloin 85,1 prosenttia \u00e4\u00e4nioikeutetuista osallistui vaaleihin. \u00c4\u00e4nestysaktiivisuus on laskenut melko tasaisesti vaaleista toiseen. Perussuomalaisten vaalivoitto 2011 ja torjuntavoitto 2015 keskeyttiv\u00e4t laskevan trendin. Jos \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t pettyv\u00e4t perussuomalaisiin, lasku voi … Jatka lukemista Suomalainen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4 kaipaa remonttia<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38,52,50,76],"tags":[],"class_list":["post-562","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eduskuntavaalit","category-kansanvalta","category-vaalipiirit","category-vaalit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/562","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=562"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/562\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":564,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/562\/revisions\/564"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=562"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=562"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=562"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}