{"id":566,"date":"2016-08-30T17:35:37","date_gmt":"2016-08-30T15:35:37","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=566"},"modified":"2016-08-31T09:29:44","modified_gmt":"2016-08-31T07:29:44","slug":"uskottavuus-koetuksella-kuntavaaleissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2016\/08\/30\/uskottavuus-koetuksella-kuntavaaleissa\/","title":{"rendered":"Uskottavuus koetuksella kuntavaaleissa"},"content":{"rendered":"

\"Sini-Ruohonen_ekeskus\"Ensi kev\u00e4\u00e4n kuntavaaleissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kamppailua julkisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, laadusta ja hallinnasta, mik\u00e4 vaikuttaa osaltaan puolueiden vaalimenestykseen.<\/strong><\/p>\n

P\u00e4\u00e4ministeripuolue on positionsa puolesta esill\u00e4 mediassa paljon vaalien aikaan \u2013 mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin eniten kaikista puolueista. Toisekseen puolueiden n\u00e4kyvyyteen vaikuttaa niiden gallup-menestys. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja syntyi mielipidemittausten siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 ilmi\u00f6, joka lopulta johti perussuomalaisten historialliseen vaalivoittoon.<\/p>\n

Kolmas puolueiden n\u00e4kyvyyteen vaikuttava\u00a0 tekij\u00e4 on, miten k\u00e4rkipoliitikot keskustelevat vaalien ykk\u00f6saiheista.<\/p>\n

Vuoden 2012 kuntavaaleissa\u00a0kuntapalvelut oli ylivoimaisesti n\u00e4kyvin puheenaihe journalistisessa julkisuudessa[1]<\/a>. Talouspolitiikka voi kuitenkin nousta ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ksi teemaksi \u2013 varsinkin, jos tapahtuu jotain ennakoimatonta.<\/p>\n

Vuoden 2015 eduskuntavaalien agenda painottui vahvasti talouspolitiikkaan, jonka hallitsevaksi kehykseksi muodostui huoli julkisen talouden velkaantumisesta.[2]<\/a><\/p>\n

Vuoden 2015 vaalijulkisuuden erityinen piirre oli se, ett\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6 (my\u00f6h. VM) otti poikkeuksellisen aktiivisesti osaa talouspoliittisen keskusteluun. Perinteisesti VM laatii taloudellisen katsauksen nelj\u00e4nnesvuosittain. Vaalikev\u00e4\u00e4n\u00e4 VM:n kansantalousosasto julkaisi kuitenkin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen raportin, jossa seuraavalle hallitukselle suositeltiin hyvin tiukkaa talouspolitiikkaa.<\/p>\n

Valtiovarainministerin\u00e4 toiminut Antti Rinne ei yhtynyt oman ministeri\u00f6ns\u00e4 kuuden miljardin sopeutustavoitteeseen. SDP esitti sen sijaan nelj\u00e4\u00e4 miljardia. Samaan aikaan Stubbin johtama kokoomus ilmoitti kannattavansa nimenomaan VM:n laskelmia.<\/p>\n

SDP:lle ja Antti Rinteelle syntyi uskottavuusongelma. Tilanne heijastui vaalien aikaiseen journalistiseen julkisuuteen: varsinkin talousaiheisissa uutisissa SDP n\u00e4kyi selv\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kuin muut suuret puolueet. Ero oli merkitt\u00e4v\u00e4 verrattuna my\u00f6s vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja silloisen valtiovarainministeripuolueen kokoomuksen median\u00e4kyvyyteen.<\/p>\n

Vuoden 2011 eduskuntavaalien julkisuudessa puhuttiin eniten Euroopan Unionin talouskriisist\u00e4 ja valtiontalouden tasapainottamisesta. Uskottavuusongelmasta k\u00e4rsi tuolloin istuva p\u00e4\u00e4ministeri, keskustan Mari Kiviniemi. H\u00e4nen kantansa Suomen osuuksiin EU:n vakausrahastoissa osoittautui vaalikamppailun aikana kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.[3]<\/a><\/p>\n

Kiviniemen uskottavuusongelma johti siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4kyvyytens\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 julkisuudessa romahti vaalikamppailun viimeisill\u00e4 viikoilla.<\/p>\n

Kuntavaaleissa talouspoliittinen keskustelu liittyy ennen muuta kuntien valtionosuuksiin ja verotukseen. Toisaalta valtiontalouden tila ja talouden kansainv\u00e4linen kehitys vaikuttavat my\u00f6s vaalikeskustelun sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja n\u00e4k\u00f6kulmiin.<\/p>\n

Syyskuussa alkavissa eduskunnan budjettikeskusteluissa<\/a> puolueet pyrkiv\u00e4t saamaan omat linjauksensa kuuluviin. Jos ei sano mit\u00e4\u00e4n, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa n\u00e4kyvyytt\u00e4. Jos taas lausuu varomattomasti, voi my\u00f6hemmin k\u00e4rsi\u00e4 uskottavuusongelmasta ja joutua sen vuoksi paitsioon mediassa.<\/p>\n

Puolueiden talouspoliittista uskottavuutta koetellaan ensi kev\u00e4\u00e4n vaalikeskusteluissa. Kenen \u00e4\u00e4ni p\u00e4\u00e4see kuuluviin?<\/p>\n

VTM Sini Ruohonen<\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja on Eduskuntatutkimuksen keskuksen<\/a> tohtorikoulutettava.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

[1]<\/a> Kuntavaalit mediassa -tutkimusjulkaisu, Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6, KAKS<\/a><\/p>\n

[2]<\/a> Poliittisen osallistumisen eriytyminen \u2013 Eduskuntavaalitutkimus 2015, Oikeusministeri\u00f6<\/a><\/p>\n

[3]<\/a> Jytky. Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus, Kirja-Aurora<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensi kev\u00e4\u00e4n kuntavaaleissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kamppailua julkisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, laadusta ja hallinnasta, mik\u00e4 vaikuttaa osaltaan puolueiden vaalimenestykseen. P\u00e4\u00e4ministeripuolue on positionsa puolesta esill\u00e4 mediassa paljon vaalien aikaan \u2013 mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin eniten kaikista puolueista. Toisekseen puolueiden n\u00e4kyvyyteen vaikuttaa niiden gallup-menestys. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja syntyi mielipidemittausten siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 ilmi\u00f6, joka lopulta johti perussuomalaisten historialliseen vaalivoittoon. Kolmas puolueiden n\u00e4kyvyyteen vaikuttava\u00a0 tekij\u00e4 … Jatka lukemista Uskottavuus koetuksella kuntavaaleissa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":45,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38,79,11],"tags":[81,80],"class_list":["post-566","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eduskuntavaalit","category-kuntavaalit","category-politiikka","tag-kuntavaalit","tag-talouspolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/566","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/45"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=566"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/566\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":580,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/566\/revisions\/580"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=566"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=566"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=566"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}