{"id":589,"date":"2016-10-27T13:15:48","date_gmt":"2016-10-27T11:15:48","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=589"},"modified":"2016-10-27T13:15:48","modified_gmt":"2016-10-27T11:15:48","slug":"brexit-ja-little-englander-miksi-kasitehistoria-on-tarkeaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2016\/10\/27\/brexit-ja-little-englander-miksi-kasitehistoria-on-tarkeaa\/","title":{"rendered":"Brexit ja Little Englander \u2013 miksi k\u00e4sitehistoria on t\u00e4rke\u00e4\u00e4?"},"content":{"rendered":"

\"Ainomaija\"Ison-Britannian lippua muistuttava perhonen nousi kohti korkeuksia EU:n symbolilla merkityst\u00e4 laatikosta. Kuva koristi viime kes\u00e4kuussa The Spectator<\/em>-lehden kantta, jonka teksti kuului \u201dOut \u2013 and into the world\u201d.<\/p>\n

Lehden samannimisen p\u00e4\u00e4kirjoituksen<\/a> viesti oli selke\u00e4: itsen\u00e4inen, EU:sta irrallinen Britannia olisi unionin j\u00e4senvaltiota kykenev\u00e4isempi osallistumaan globalisoituvaan maailmaan. Lehden retoriikan voi katsoa olleen vastaus syyt\u00f6ksille, joiden mukaan brexitin kannattajat olivat ahdasmielisi\u00e4 \u00e4\u00e4rinationalisteja, niin kutsuttaja <\/strong>Little Englandereita<\/strong><\/a>.\u00a0<\/strong><\/p>\n

K\u00e4site Little Englander on brexiti\u00e4 vanhempi. Sit\u00e4 alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo 1800-luvun loppupuolella. Tuolloin Little Englander oli haukkumasana, jolla viitattiin Britti-imperiumin laajentumista vastustaneisiin rauhanaktivisteihin. Heihin lukeutui brittil\u00e4inen C. E. Maurice, jonka kriittinen kirjoitus imperialismista julkaistiin Concord<\/em>-lehdess\u00e4 tammikuussa 1901.<\/p>\n

Artikkelissa Maurice korosti Little Englanderin symboloivan kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja olevan vastakohta imperialismille, jonka aiheuttamat siirtomaasodat eristiv\u00e4t Britannian muusta Euroopasta.<\/strong><\/p>\n

Little Englanderin kaksi p\u00e4invastaista m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 on hyv\u00e4 esimerkki k\u00e4sitehistoriasta, jossa huomio kiinnittyy k\u00e4ytt\u00e4miimme k\u00e4sitteisiin, niille annettuihin merkityksiin sek\u00e4 siihen, miten tulkitsemme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa k\u00e4sitteiden kautta.<\/p>\n

Miksi t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/p>\n

K\u00e4sitteet eiv\u00e4t ole milloinkaan yksiselitteisi\u00e4. K\u00e4sitehistoria osoittaa todellisuuden rakentuvan monitulkintaisuudelle tyhjent\u00e4vien m\u00e4\u00e4ritelmien sijaan. N\u00e4in oli sek\u00e4 vuonna 1901 ett\u00e4 viime kes\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Maurice ja muut rauhanaktivistit olivat 115 vuotta sitten nationalisteja muiden aikalaisten tavoin. Heille Britannia oli maista parhain ja brittil\u00e4isen sivistyksen viljeleminen maailmalla tavoiteltavaa, joskus jopa sodan keinoin.<\/p>\n

\"thespectatorkansi\"<\/strong><\/p>\n

The Spectatorin<\/em> viesti on taas esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 brexitin kannattajille ero EU:sta ei merkinnyt piiloutumista maailmalta. Heille brexit ja kansainv\u00e4linen vaikuttaminen olivat toisensa mahdollistavia, ei poissulkevia.<\/p>\n

Usein on helpompi huomata menneisyyden r\u00f6nsyt kuin nykyisyyden eri n\u00e4k\u00f6kulmat. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4htiin brexitin kohdalla, kun asiantuntijat syrj\u00e4ytettiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta. Oli vaivattomampaa rinnastaa pakolaiset ja ty\u00f6v\u00e4enluokka kuin puhua EU:n vaikutuksesta Britannian lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Vastakkainasettelun korvaaminen k\u00e4sitehistorian painottamalla moni\u00e4\u00e4nisyydell\u00e4 olisi yhteiskuntamme kannalta hedelm\u00e4llist\u00e4. Keskustelukulttuuristamme tulisi rakentavampaa ja mustavalkoisten esitysten sijaan tapahtumia katsottaisiin osana laajempaa taustaa.<\/p>\n

Tieteelliset n\u00e4k\u00f6kulmat ovat t\u00e4ss\u00e4 avainasemassa niin Britanniassa kuin Suomessa, kunhan niit\u00e4 kuunnellaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ainomaija Rajoo, HuK<\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja on ty\u00f6skennellyt Kamppailu vallasta. Eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 -teoksen<\/a> toimitussihteerin\u00e4 Eduskuntatutkimuksen keskuksessa.
\n<\/em><\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ison-Britannian lippua muistuttava perhonen nousi kohti korkeuksia EU:n symbolilla merkityst\u00e4 laatikosta. Kuva koristi viime kes\u00e4kuussa The Spectator-lehden kantta, jonka teksti kuului \u201dOut \u2013 and into the world\u201d. Lehden samannimisen p\u00e4\u00e4kirjoituksen viesti oli selke\u00e4: itsen\u00e4inen, EU:sta irrallinen Britannia olisi unionin j\u00e4senvaltiota kykenev\u00e4isempi osallistumaan globalisoituvaan maailmaan. Lehden retoriikan voi katsoa olleen vastaus syyt\u00f6ksille, joiden mukaan brexitin kannattajat … Jatka lukemista Brexit ja Little Englander \u2013 miksi k\u00e4sitehistoria on t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":45,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-589","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/589","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/45"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=589"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/589\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":592,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/589\/revisions\/592"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=589"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=589"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}