{"id":606,"date":"2016-12-30T23:19:57","date_gmt":"2016-12-30T21:19:57","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=606"},"modified":"2016-12-31T14:05:19","modified_gmt":"2016-12-31T12:05:19","slug":"historioitsijan-lohdutus-vuodelle-2016","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2016\/12\/30\/historioitsijan-lohdutus-vuodelle-2016\/","title":{"rendered":"Historioitsijan lohdutus"},"content":{"rendered":"

\"\"Vuosi 2016 on tosiaan ollut karmea, ainakin minunkaltaiselleni liberaalille, l\u00e4nsimieliselle henkil\u00f6lle.<\/p>\n

Liberaalilla, l\u00e4nsimielisell\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 tarkoitan, ett\u00e4 kannatan Euroopan unionia, yksil\u00f6nvapauksia ja tasa-arvoa sek\u00e4 vapaata kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iseksi vuoden 2016 hirveyksist\u00e4 tulee mieleen Nizzan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 terrori-isku. J\u00e4tet\u00e4\u00e4n se kuitenkin hetkeksi syrj\u00e4\u00e4n ja puhutaan poliittisista muutoksista.<\/p>\n

Niist\u00e4 p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 tulevat tietysti mieleen brexit ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi. Iso-Britannian p\u00e4\u00e4t\u00f6s erota Euroopan unionista\u00a0heikensi unionia merkitt\u00e4v\u00e4sti ja Trump on puolestaan ajanut \u201dYhdysvallat ensin\u201d -politiikkaa, joka saattaa heikent\u00e4\u00e4 NATO:a ja aiheuttaa kauppasotia USA:n\u00a0ja Euroopan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n aseman vahvistuminen on jo useamman vuoden jatkunut ilmi\u00f6. Vuonna 2016 Ven\u00e4j\u00e4 puuttui Syyrian sotaan, esti Assadin hallinnon kaatumisen ja k\u00e4\u00e4nsi sodan kulun oppositiota vastaan. Tuloksena oli raakalaismainen Aleppon piiritys ja uusi pakolaisten vy\u00f6ry Turkkiin. Suomessa kehitys n\u00e4kyy Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n entist\u00e4 j\u00e4nnittyneimmiss\u00e4 suhteissa.<\/p>\n

Pahalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Historioitsija, jollainen min\u00e4kin olen, tarjoaa t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa hiukan kehnoa lohtua: asiat voisivat olla viel\u00e4 paljon huonommin.<\/p>\n

Totta se silti on. Viimeisten parin vuoden aikana koetut vastoink\u00e4ymiset ovat pient\u00e4, jos muistetaan, ett\u00e4 niit\u00e4\u00a0edelsi ainakin 25 vuotta kest\u00e4nyt liberalismin jatkuva voittojen sarja. Suuri osa entisen it\u00e4blokin ja Neuvostoliiton tasavalloista muuttui demokratioiksi. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4kin demokratia n\u00e4ytti hetken voittavan, kunnes Putinin valtakausi v\u00e4hitellen j\u00e4\u00e4dytti my\u00f6nteisen kehityksen.<\/p>\n

Noihin vuosiin verrattuna nyt menee huonosti, mutta se olikin poikkeuksellisen hyv\u00e4\u00e4 aikaa.<\/p>\n

Huono kehitys saattaa viel\u00e4 jatkua. Ensi vuonna Euroopan unionin ja vapaakaupan vastustajilla\u00a0on mahdollisuus yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 ainakin Saksan, Alankomaiden ja Ranskan vaaleissa. Siin\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Historioitsija minussa tarjoaa toisenkin lohdutuksen. Historialla on taipumus edet\u00e4 syk\u00e4yksitt\u00e4in tai heiluriliikkeen\u00e4. Osittain t\u00e4m\u00e4 johtuu uusien sukupolvien kasvamisesta, mutta osittain muista tekij\u00f6ist\u00e4. Vanhat opit yksinkertaisesti unohtuvat tai niihin kyll\u00e4styt\u00e4\u00e4n ja halutaan kokeilla jotain uutta. T\u00e4m\u00e4 voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aika ajoin melkoiselta sekoilulta, mutta se on usein my\u00f6s yhteiskuntien dynaamisuuden perusta.\u00a0 Autorit\u00e4\u00e4riset valtion n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vahvoilta ja yksituumaisilta, koska ne eiv\u00e4t salli keskustelua tai muutosta. Tosiasiassa juuri se tekee niist\u00e4 heikkoja.<\/p>\n

Nykyaikaisen sananvapauden k\u00e4sitteen uranuurtaja John Stuart Mill painotti, ett\u00e4 huonoillakin mielipiteill\u00e4 on oikeus tulla kuulluiksi. Ne auttavat yhteiskuntia monella tapaa. Ensinn\u00e4kin mist\u00e4\u00e4n ajatuksista ei voi ennalta tiet\u00e4\u00e4, ovatko ne huonoja tai hyvi\u00e4 ennen kuin ne on kokeiltu. Huonoina pidetyt ajatukset saattavatkin osoittautua hyviksi.<\/p>\n

Toiseksi huonot ajatukset muistuttavat siit\u00e4, miksi hyv\u00e4t ajatukset ovat hyvi\u00e4. Ovatko Euroopan Unioni ja vapaakauppa todellakin huonoja asioita? Se selvi\u00e4\u00e4, kun yritet\u00e4\u00e4n tulla toimeen ilman. Toivon vain, ett\u00e4 sin\u00e4 aikana ei rikota mit\u00e4\u00e4n korvaamatonta.<\/p>\n

Kolmanneksi historioitsija tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 suuret kehityslinjat ratkaisevat \u00a0valtioiden v\u00e4liset voimasuhteet. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi demografia, valtion instituutioiden vahvuus, talouden kehitys ja rakenne, teknologian kehitys ja yhteiskuntien valmius omaksua se k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 sek\u00e4 tietysti globaalit ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t, ennen muuta ilmastonmuutos.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat valtioiden voimasuhteisiin kymmenien vuosien kuluessa \u2013 vaivihkaa, mutta v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Ne tekev\u00e4t Intian ja Kiinan kaltaisista valtioista supervaltoja yhdess\u00e4 sukupolvessa edellytt\u00e4en, ett\u00e4 niiden valtion instituutiot kest\u00e4v\u00e4t muutoksen. Ne heikent\u00e4v\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, joka toistaa kylm\u00e4n sodan lopun aikaisia virheit\u00e4\u00e4n. Sen talous nojaa liikaa raaka-aineisiin, se yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 liian suurta armeijaa ja yritt\u00e4\u00e4 j\u00e4hmett\u00e4\u00e4 yhteiskuntansa kyvyn muuttua. Pitk\u00e4ll\u00e4, yli kymmenen vuoden t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 voi vain h\u00e4vit\u00e4 nykyisen vastakkainasettelun.<\/p>\n

Globalisaation taustalla on viime k\u00e4dess\u00e4 teknologian nopea kehitys ja ihmisten halu ottaa se k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Se tekee maailmasta jatkuvasti pienemm\u00e4n ja rajoista aikaisempaa keinotekoisempia. Yh\u00e4 useampi ihminen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 joko puolisonsa ulkomailta tai on t\u00f6iss\u00e4 ulkomailla. Sellaisessa maailmassa rajat ovat vain tiell\u00e4. Nykyinen nationalismin nousu tarjoaa ihmisille mukavaa tuulensuojaa ajatukselta, ett\u00e4 asioiden on pakko muuttua, mutta valitettavasti tai onneksi t\u00e4m\u00e4 toive vaikuttaa ep\u00e4realistiselta.<\/p>\n

Teknologian kehitys ja talouskasvu ovat samalla luonteet haasteita, joihin kansallisvaltiot eiv\u00e4t kykene vastaamaan ilman monimutkaista kansainv\u00e4list\u00e4 koordinaatiota. Ilmastonmuutos on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki ja merien saastuminen on toinen. Nekin ovat asioita, joilta sinnikk\u00e4imm\u00e4tk\u00e4\u00e4n meist\u00e4 eiv\u00e4t voi pitk\u00e4\u00e4n sulkea silmi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Historioitsijan viimeinen lohdun sana on mukaelma Winston Churchillin amerikkalaisista esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 arvioista. Voit aina luottaa siihen, ett\u00e4 ihmiset lopulta valitsevat oikein \u2013 kokeiltuaan ensin kaikkia muita vaihtoehtoja.<\/p>\n

Kirjoitus on alun perin julkaistu Kalevassa 30.12.2016.<\/p>\n

Kirjoittaja on Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija<\/p>\n

 <\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuosi 2016 on tosiaan ollut karmea, ainakin minunkaltaiselleni liberaalille, l\u00e4nsimieliselle henkil\u00f6lle. Liberaalilla, l\u00e4nsimielisell\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 tarkoitan, ett\u00e4 kannatan Euroopan unionia, yksil\u00f6nvapauksia ja tasa-arvoa sek\u00e4 vapaata kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaa. Ensimm\u00e4iseksi vuoden 2016 hirveyksist\u00e4 tulee mieleen Nizzan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 terrori-isku. J\u00e4tet\u00e4\u00e4n se kuitenkin hetkeksi syrj\u00e4\u00e4n ja puhutaan poliittisista muutoksista. Niist\u00e4 p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 tulevat tietysti mieleen brexit ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen … Jatka lukemista Historioitsijan lohdutus<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-606","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/606","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=606"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/606\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":614,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/606\/revisions\/614"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=606"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=606"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=606"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}