{"id":616,"date":"2017-01-05T15:51:18","date_gmt":"2017-01-05T13:51:18","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=616"},"modified":"2017-02-01T16:13:24","modified_gmt":"2017-02-01T14:13:24","slug":"voiko-rasismia-vastustaa-vaarin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2017\/01\/05\/voiko-rasismia-vastustaa-vaarin\/","title":{"rendered":"Voiko rasismia vastustaa v\u00e4\u00e4rin?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Viime vuosina niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa rasismin kanssa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n avoimesti flirttailevat oikeistopopulistiset liikkeet ovat nostaneet kannatustaan. Etenkin tilanteissa, joissa nationalistiset populistipuolueet ovat saavuttaneet merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valtaa, on niit\u00e4 vastaan hy\u00f6k\u00e4tty voimakkaasti niiden suhteesta rasistiseen puheeseen, rasistisiin liikkeisiin ja rasistisiin ideologioihin. Tiukasta journalistisesta ja kansalaisyhteiskunnan aikaansaamasta julkisuuspaineesta ja esimerkiksi jatkuvista rasismiskandaaleista huolimatta oikeistopopulistiset liikkeet eiv\u00e4t juuri ole menett\u00e4neet toimintamahdollisuuksiaan tai kannatustaan. Mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi johtua?<\/p>\n

Miksi antirasistinen puhe ja rasismin poliittisen hy\u00f6dynt\u00e4misen journalistinen valvonta on niin tehotonta?<\/p>\n

L\u00e4hestyn kysymyst\u00e4 erityisesti populistipuolueiden rasistisista piirteist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n julkisen keskustelun ja rasismin institutionalisoitumisen n\u00e4k\u00f6kulmista. Esit\u00e4n seuraavassa nelj\u00e4 kriittist\u00e4 huomiota, jotka provosoivat pohtimaan, onko kaikenlainen rasismin vastustus aina hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen huomioni liittyy rasismin vastustamisen tavoitteiden ja tulosten v\u00e4liseen ristiriitaan. Jos rasisminvastaisen puheen tavoite on l\u00e4hinn\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota rasismin olemassaoloon, on vaarana lis\u00e4t\u00e4 rasistisen puheen ja rasististen agendojen n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja legitimiteetti\u00e4. Vaikka rasismin ilmi tuominen kyll\u00e4kin saa suuret yleis\u00f6t tietoisemmiksi esimerkiksi populistipuolueiden edustamista ideologisista sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4, se my\u00f6s mahdollistaa puolueiden tavoittaa sellaisia henkil\u00f6it\u00e4 ja kannattajajoukkoja, joita rasistinen retoriikka kutkuttaa.<\/p>\n

Oikeistopopulistiset toimijat ovat hyvinkin tietoisia siit\u00e4 herkkyydest\u00e4, jolla rasistisiin provokaatioihin julkisuudessa tartutaan, ja t\u00e4t\u00e4 herkkyytt\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4r\u00f6im\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi. Kysyn siis, mihin rasismin vastaisella puheella pyrit\u00e4\u00e4n ja ovatko sen tavoitteet mahdollisesti ristiriidassa sen tosiallisten vaikutusten kanssa. Tullaanko rasismia vastaan puhuttaessa tahattomasti lis\u00e4tty\u00e4 rasististen toimijoiden painoarvoa yhteiskunnallisina keskustelijoina?<\/p>\n

Toinen huomioni liittyy rasisminvastaisen puheen argumentaatioon. Rasismisyyt\u00f6ksi\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n julkisuudessa usein ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isin argumentein tuettuna tai pahimmassa tapauksessa kokonaan ilman pit\u00e4v\u00e4\u00e4 todistusaineistoa. Rasismisyyt\u00f6kset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes pyri kumoamaan esitettyj\u00e4 argumentteja tai korjaamaan julkisuudessa esiintyvi\u00e4 virhek\u00e4sityksi\u00e4, vaan ne pikemminkin pyrkiv\u00e4t invalidoimaan rasismista syytettyjen argumentit sellaisinaan arvottomina. N\u00e4in ollen rasismin vastustus on usein luonteeltaan voimakkaan ulossulkevaa.<\/p>\n

Huonosti perustellut ja l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ulossulkevat rasismisyyt\u00f6kset on helppo ohittaa, ne ovat helposti valjastettavissa retorisiin vastahy\u00f6kk\u00e4yksiin ja kaiken lis\u00e4ksi ne my\u00f6s sy\u00f6v\u00e4t muun rasisminvastaisen puheen tehokkuutta ja uskottavuutta. Esit\u00e4n siis toisen kriittisen kysymyksen: Onko rasisminvastainen puhe aina riitt\u00e4v\u00e4n hyvin argumentoitua? T\u00e4m\u00e4n kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin kolmanteen n\u00e4k\u00f6kulmaan.<\/p>\n

Hyvin harva rasismista syytetty henkil\u00f6 tuntee itsens\u00e4 rasistiseksi, ja yksil\u00f6tasolla meill\u00e4 ihmisill\u00e4 on vakavia syyt\u00f6ksi\u00e4 kohdatessamme taipumus turvautua voimakkaisiin puolustusreaktioihin. Jos rasismisyyt\u00f6kset kohdennetaan koskemaan suuria ihmisjoukkoja, esimerkiksi kokonaista puoluetta tai kansanliikett\u00e4, onko vaarana ett\u00e4 rasismin aggressiivinen vastustus vieraannuttaa yksil\u00f6it\u00e4, jotka kokevat tulleensa syytetyksi rasismista perusteetta?<\/p>\n

Voiko olla, ett\u00e4 rasismin aggressiivinen vastustus saattaa jopa radikalisoida tekem\u00e4ll\u00e4 yksil\u00f6ist\u00e4 alttiimpia hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n polarisoivia maailmanselityksi\u00e4 esimerkiksi siit\u00e4, miten eliitit ohittavat heid\u00e4n aitoina kokemansa huolenaiheet perusteetta?<\/p>\n

Nelj\u00e4nten\u00e4 ja viimeisen\u00e4 selityksen\u00e4 rasisminvastaisen puheen tehottomuuteen tarjoan journalismin hampaattomuutta rasismin institutionalisoitumisen k\u00e4sittelyss\u00e4. Rasismisyyt\u00f6kset v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t populistipuolueiden mahdollisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 rasistisia \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4joukkoja vain ja ainoastaan silloin kun rasismisyyt\u00f6ksen yhteydess\u00e4 puolueen johto on pakotettu ottamaan julkisesti ja yksiselitteisesti ottamaan et\u00e4isyytt\u00e4 rasistisiksi syytettyihin toimijoihin ja heid\u00e4n lausuntoihinsa. T\u00e4t\u00e4 kuitenkin tapahtuu eritt\u00e4in harvoin.<\/p>\n

Nyt rasismin ilmentymien journalistisessa k\u00e4sittelyss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 liiaksi yksil\u00f6iden tikunnokkaan nostamiseen, ja samalla annetaan poliittisille johtajille turhan paljon siimaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi viestint\u00e4strategioita, joiden avulla heid\u00e4n on mahdollista yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kaksijakoista ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suhdetta rasismiin.<\/p>\n

Tiivist\u00e4\u00e4kseni haluan siis per\u00e4\u00e4nkuuluttaa itsekriittisemp\u00e4\u00e4, empaattisempaa, inklusiivisempaa, faktapohjaisempaa ja keskustelevampaa mutta poliittisten eliittien suhteen huomattavasti kriittisemp\u00e4\u00e4 rasismin haastamista. Ja ehk\u00e4 eniten per\u00e4\u00e4nkuulutan empatiaa, vaikka se t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 voi vaikealta tuntuakin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tohtorikoulutettava Niko Hatakka<\/strong><\/p>\n

Teksti perustuu esitelm\u00e4\u00e4n, jonka pidin Allianssin ja Mediakasvatusseuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 disinformaatiota ja vihapuhetta k\u00e4sitelleess\u00e4 seminaarissa<\/a> 2.12.2016. Jos kirjoituksen teemat kiinnostavat, suosittelen tutustumaan artikkeliini \u201dWhen logics of party politics and online activism collide: The populist Finns Party\u2019s identity under negotiation<\/a>\u201d sek\u00e4 Mari K. Niemen<\/a> ja Matti V\u00e4lim\u00e4en<\/a> kanssa laatimaani tutkimukseen \u201dConfrontational yet submissive: Calculated ambivalence and populist parties\u2019 strategies of responding to racism accusations in the media<\/a>\u201d.
\n<\/em><\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime vuosina niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa rasismin kanssa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n avoimesti flirttailevat oikeistopopulistiset liikkeet ovat nostaneet kannatustaan. Etenkin tilanteissa, joissa nationalistiset populistipuolueet ovat saavuttaneet merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valtaa, on niit\u00e4 vastaan hy\u00f6k\u00e4tty voimakkaasti niiden suhteesta rasistiseen puheeseen, rasistisiin liikkeisiin ja rasistisiin ideologioihin. Tiukasta journalistisesta ja kansalaisyhteiskunnan aikaansaamasta julkisuuspaineesta ja esimerkiksi jatkuvista rasismiskandaaleista huolimatta oikeistopopulistiset liikkeet eiv\u00e4t … Jatka lukemista Voiko rasismia vastustaa v\u00e4\u00e4rin?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-616","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/616","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=616"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/616\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":620,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/616\/revisions\/620"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=616"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=616"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=616"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}