{"id":631,"date":"2017-02-28T15:42:18","date_gmt":"2017-02-28T13:42:18","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=631"},"modified":"2017-02-28T15:42:18","modified_gmt":"2017-02-28T13:42:18","slug":"naisten-matka-poliittiseen-valtaan-on-yha-kesken-etenkin-kunnissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2017\/02\/28\/naisten-matka-poliittiseen-valtaan-on-yha-kesken-etenkin-kunnissa\/","title":{"rendered":"Naisten matka poliittiseen valtaan on yh\u00e4 kesken \u2013 etenkin kunnissa"},"content":{"rendered":"

<\/a>Suomessa muistellaan mielell\u00e4\u00e4n vuoden 1906 vaaliuudistusta, jonka seurauksena \u00e4\u00e4nest\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kymmenkertaistui ja \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ehdolle p\u00e4\u00e4siv\u00e4t my\u00f6s naiset. Seuraavana vuonna j\u00e4rjestettyjen vaalien tuloksena Suomi sai 19 naiskansanedustajaa \u2013 maailman ensimm\u00e4iset naiskansanedustajat. Kunnallisvaaleissa yleinen- ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1917.<\/p>\n

Naisille annettu rooli politiikassa oli kuitenkin rajattu l\u00e4hinn\u00e4 perhe- ja sosiaalikysymyksiin. Kovaksi politiikaksi m\u00e4\u00e4ritellyt rahan ja turvallisuuden kysymykset kuuluivat miehille. Yht\u00e4 lyhytt\u00e4 poikkeusta lukuun ottamatta ennen toista maailmansotaa hallitukset koottiin miesministereist\u00e4. Sotien j\u00e4lkeen hallitukseen p\u00e4\u00e4si silloin t\u00e4ll\u00f6in nainen, yleens\u00e4 hoitamaan sosiaali- ja terveyskysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Naisten nousu pois politiikan marginaalista alkoi todella vasta 1900-luvun j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla.<\/p>\n

Vuonna 1956 Suomen kunnanvaltuutetuista naisia oli 7,3 prosenttia ja kansanedustajista 15 prosenttia. Naisehdokkaiden ja valittujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi kasvaa rivakammin vasta 1960-luvun lopulla, sit\u00e4 ennen viiden prosenttiyksik\u00f6n nousuun oli tarvittu 50 vuotta. Useissa yhteyksiss\u00e4 merkkipaaluna pidetty kolmanneksen edustus saavutettiin eduskunnassa vuonna 1983 ja kunnanvaltuustoissa vasta 1992.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kasvuvauhti on hidastunut ja viimeisiss\u00e4 eduskunta- ja kuntavaaleissa valittujen naisten osuus v\u00e4heni \u2013 tosin ainoastaan marginaalisesti. \u00c4\u00e4nioikeutetuista naisia on aina ollut enemm\u00e4n kuin miehi\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n naiset my\u00f6s \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t aktiivisemmin kuin miehet, mutta \u00e4\u00e4nestyslippuun valitaan useammin miespoliitikko. Kunnanvaltuustoihin viime vaaleissa valituista naisia on vain 36 prosenttia. Vain kuudessa kunnassa on valtuustossa naisenemmist\u00f6.<\/p>\n

On arvioitu, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tahtia eduskunnassa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n sataan naiskansanedustajaan vuoden 2027 vaaleissa ja puoleen kunnanvaltuutetuista joskus 2100-luvulla.<\/p>\n

Vaalitulokseen vaikuttaa ehdokkaiden asettaminen ja tutkimusten mukaan naisia \u00e4\u00e4nestet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n, jos heit\u00e4 on enemm\u00e4n ehdolla. Tuleviin kuntavaaleihin monet puolueet ovat raportoineet ehdokashankinnan vaikeudesta \u2013 k\u00e4rjistynyt poliittinen tilanne ei houkuttele mukaan. My\u00f6s tulevat maakuntavaalit asettavat kysymysmerkkej\u00e4. Puolueet haluavat listoistaan demografisesti kattavia, mutta kriittinen massa naisia toistaiseksi puuttuu \u2013 sellainen, ett\u00e4 voisimme todeta politiikan olevan todella tasa-arvoista. Erityisesti viime vaaleissa 30\u00ad-40 -vuotiaita naisia on ollut vaikea saada ehdolle.<\/p>\n

Kuntapolitiikka on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00e4hidemokratiaa ja kaikella kuntien toiminnalla on vaikutusta sukupuolten asemaan ja tasa-arvoon. Kuntatasolla p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n erityisesti juuri ruuhkavuosia viett\u00e4vien nuorten vanhempien el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4, muun muassa varhaiskasvatuksesta, kouluista, kohtuuhintaisesta asumisesta, terveyskeskuksista ja kirjastoista. Lis\u00e4ksi kunta-alan henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 noin 80 prosenttia on naisia ja kuntasektori on naisten suurin ty\u00f6nantaja Suomessa.<\/p>\n

Politiikassa naiset ovat my\u00f6s p\u00e4\u00e4sseet korkeimpiin asemiin Suomessa presidentti\u00e4 my\u00f6ten. Onko siis niin, ett\u00e4 koska naiset ovat jo hoitaneet teht\u00e4vi\u00e4, asetelmaa ei tarvitse en\u00e4\u00e4 perustella? Siirtyyk\u00f6 valta j\u00e4lleen miehille talouskysymysten hallitessa poliittista keskustelua? Onko pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ajan kysymys, ett\u00e4 politiikka Suomessa ja poliittinen edustuksellisuus on t\u00e4ysin tasa-arvoista vai vaikuttavatko asenteet tai yhteiskunnan rakenteet viel\u00e4 naisten miehi\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n poliittiseen osallistumiseen? Miten naiset kokevat kampanjoinnin vaalikent\u00e4ll\u00e4?<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohditaan ulkoasiainministeri\u00f6n ja Puolueiden kansainv\u00e4linen demokratiayhteisty\u00f6 \u2013 Demon kansainv\u00e4lisen naistenp\u00e4iv\u00e4n seminaarissa 8.3. S\u00e4\u00e4tytalolla<\/a>.<\/p>\n

Seminaarin p\u00e4\u00e4puhuja on presidentti Tarja Halonen<\/strong>. Seminaariin kansainv\u00e4lisen n\u00e4k\u00f6kulman tuo Zambia National Women\u2019s Lobbyn puheenjohtaja Beauty Katebe<\/strong>, joka valottaa millaisia haasteita ja onnistumisia naiset kohtasivat Sambian yleisvaaleissa viime syksyn\u00e4. Eduskuntatutkimuksen keskuksen <\/a>erikoistutkija Mari K. Niemi<\/strong> pit\u00e4\u00e4 puheenvuoron naisten poliittisesta johtajuudesta Suomessa. Seminaarin paneelissa kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Tiina Elovaara<\/strong> (Perussuomalaiset), Silvia Modig<\/strong> (Vasemmistoliitto) ja Saara-Sofia Sir\u00e9n<\/strong> (Kokoomus) yhdess\u00e4 Beauty Kateben kanssa pohtivat aihetta omista kokemuksistaan l\u00e4htien. Tilaisuuden avaa tasa-arvosuurl\u00e4hettil\u00e4s Anne Lammila<\/strong> ja yhteenvedon tekee kansanedustaja, Demon puheenjohtaja Eva Biaudet. <\/strong><\/p>\n

Lis\u00e4tietoja seminaarista: http:\/\/demofinland.org\/women-elections-and-campaigning-perspectives-from-finland-and-zambia\/?lang=en<\/u><\/a><\/p>\n

Ilmoittautuminen seminaariin on auki torstaihin 2.3. asti: https:\/\/goo.gl\/forms\/E8fBvd13LTihuLIq1<\/u><\/a>.<\/p>\n

Tilaisuus on englanniksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Hanne Lyytikk\u00e4<\/strong><\/p>\n

Puolueiden kansainv\u00e4linen demokratiayhteisty\u00f6 – <\/em>Demo on eduskuntapuolueiden yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6, joka tukee monipuoluedemokratiaa uusissa ja kehittyviss\u00e4 demokratioissa. <\/em><\/p>\n

 <\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa muistellaan mielell\u00e4\u00e4n vuoden 1906 vaaliuudistusta, jonka seurauksena \u00e4\u00e4nest\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kymmenkertaistui ja \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ehdolle p\u00e4\u00e4siv\u00e4t my\u00f6s naiset. Seuraavana vuonna j\u00e4rjestettyjen vaalien tuloksena Suomi sai 19 naiskansanedustajaa \u2013 maailman ensimm\u00e4iset naiskansanedustajat. Kunnallisvaaleissa yleinen- ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1917. Naisille annettu rooli politiikassa oli kuitenkin rajattu l\u00e4hinn\u00e4 perhe- ja sosiaalikysymyksiin. Kovaksi politiikaksi m\u00e4\u00e4ritellyt rahan … Jatka lukemista Naisten matka poliittiseen valtaan on yh\u00e4 kesken \u2013 etenkin kunnissa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[35,31,76],"tags":[],"class_list":["post-631","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eduskunta","category-sukupuoli","category-vaalit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/631","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=631"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/631\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":633,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/631\/revisions\/633"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=631"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=631"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=631"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}