{"id":659,"date":"2017-04-05T14:26:11","date_gmt":"2017-04-05T12:26:11","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=659"},"modified":"2017-04-06T09:20:51","modified_gmt":"2017-04-06T07:20:51","slug":"pakolaispolitiikasta-pitaakin-valilla-kohista-mutta-siina-on-vaaransa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2017\/04\/05\/pakolaispolitiikasta-pitaakin-valilla-kohista-mutta-siina-on-vaaransa\/","title":{"rendered":"Pakolaispolitiikasta pit\u00e4\u00e4kin v\u00e4lill\u00e4 kohista – mutta siin\u00e4 on vaaransa"},"content":{"rendered":"

\"\"Tiesin jo ennalta, ett\u00e4 maahanmuuttopoliittiset kannanotot saavat ihmiset riehaantumaan.<\/p>\n

Tiistaina l\u00e4hetin pari twiitti\u00e4, joissa muistutin Suomen historian kahdesta kipukohdasta: vuoden 1918 vankileireist\u00e4 ja jatkosodan aikana natsi-Saksaan l\u00e4hetetyist\u00e4 ihmisist\u00e4.<\/p>\n

Twiittien tarkoitus oli varoittaa siit\u00e4 mahdollisuudesta, ett\u00e4 tulevaisuudessa nykyinen maahanmuuttopoliittinen linjamme saattaisi vaikuttaa ep\u00e4eettiselt\u00e4 samalla tavalla kuin Suomen ja suomalaisten k\u00e4ytt\u00e4ytyminen historiassa ei aina ole kest\u00e4nyt j\u00e4lkik\u00e4teist\u00e4 kriittist\u00e4 tarkastelua. Tarkennettakoon, ett\u00e4 tarkoitukseni EI ollut rinnastaa Afganistania ja natsi-Saksaa, kuten muutama keskustelija tulkitsi.<\/p>\n

Sain twiiteist\u00e4ni paljon monenlaista palautetta. Kriittinen ja asiallinen palaute on minusta aina tervetullutta. Se pakottaa miettim\u00e4\u00e4n, olenko oikeassa ja olenko ylireagoinut. Pit\u00e4isik\u00f6 omia mielipiteit\u00e4 muuttaa ja mihin suutaan?<\/p>\n

Ehk\u00e4p\u00e4 kaikkein ter\u00e4vin kritiikki oli kysymys, miten kykenen ottamaan kantaa afganistanilaisten palauttamiseen. Tunnenko heid\u00e4n tapauksensa? Olenko sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 heille olisi pit\u00e4nyt antaa oikeus j\u00e4\u00e4d\u00e4 Suomeen? Kysymys oli hyv\u00e4, vaikka en twiiteiss\u00e4ni ottanut kantaa yksitt\u00e4isiin palautuksiin.<\/p>\n

Lyhyt vastaus tietysti on, etten osaa sanoa, olisiko n\u00e4ille afganistanilaisille pit\u00e4nyt my\u00f6nt\u00e4\u00e4 turvapaikka. Ei sit\u00e4 voi tiet\u00e4\u00e4, koska en tunne, enk\u00e4 edes voi tuntea heid\u00e4n henkil\u00f6kohtaisia tapauksiaan.<\/p>\n

Mutta juuri yksityiskohtien puutteen vuoksi julkisuudessa keskustelu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ihmiset jakautuvat kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: niihin, jotka haluavat ottaa Suomeen kaikki turvapaikanhakijat ja niihin, jotka eiv\u00e4t halua ottaa Suomeen ket\u00e4\u00e4n. Koska konkreettisiin tapauksiin ja noudatetun politiikan yksityiskohtiin ei pysty ottamaan kantaa, keskustelussa tehd\u00e4\u00e4n todella rajuja yksinkertaistuksia.<\/p>\n

Ei ihme, ett\u00e4 keskustelu t\u00e4llaisesta l\u00e4ht\u00f6kohdasta on kauniisti sanottuna v\u00e4rik\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Se on kuitenkin my\u00f6s pahasti v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4, koska se ei anna kansalaisten enemmist\u00f6n mielipiteist\u00e4 oikeaa kuvaa. Kuten ajatuspaja e2 kes\u00e4ll\u00e4 2016 julkaistussa raportissaan huomautti, suurin osa suomalaisista vieroksuu keskustelua, jota ihmisten mielest\u00e4 hallitsevat r\u00e4yh\u00e4kk\u00e4\u00e4t \u201d\u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u201d.<\/p>\n

Pid\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4, ett\u00e4 valtaosa ihmisist\u00e4 sijoittuu kahden edell\u00e4 mainitun ryhm\u00e4n v\u00e4liin. Suurin osa halunnee antaa turvapaikan niille, jotka sit\u00e4 aidosti tarvitsevat. On toistaalta vaikea uskoa, ett\u00e4 kovin moni haluaisi ottaa Suomeen kaikki turvapaikkaa hakevat \u2013 en min\u00e4 ainakaan \u2013 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni vain pieni v\u00e4hemmist\u00f6 haluaisi sulkea rajat turvapaikanhakijoilta kokonaan.<\/p>\n

Onko t\u00e4llaisesta julkisesta keskustelusta sitten mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4?<\/p>\n

Ajattelen, ett\u00e4 on. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 palautuksista ajoittain keskustellaan ja ett\u00e4 niit\u00e4 tarkastellaan kriittisesti. Ihmisten on hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaista politiikkaa Suomen valtio toteuttaa ja mitk\u00e4 ovat sen inhimilliset seuraukset. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 politiikkaa pit\u00e4isi aina muuttaa, kuten ei muutakaan politiikkaa pid\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heti muuttaa ensimm\u00e4isen ep\u00e4kohdan tullessa ilmi, mutta maahanmuuttopolitiikastakin on hyv\u00e4 keskustella. Se voi my\u00f6s tarkoittaa, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 tulee v\u00e4\u00e4riin tietoihin perustuvia kohuja, kuten muutenkin k\u00e4y, mutta on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ett\u00e4 keskustellaan kuin ett\u00e4 vaietaan.<\/p>\n

Toisaalta aggressiivinen julkinen keskustelu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vaaroja my\u00f6s suvaitsevampaa maahanmuuttopolitiikkaa ajaville. Jos viranomaisten ja oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kyseenalaistetaan v\u00e4\u00e4rin perustein tai jos virkateht\u00e4viss\u00e4 olevien poliisien vastustamiseen suhtaudutaan hyv\u00e4ksyv\u00e4sti, niin sallivamman pakolaispolitiikan kannattajat menett\u00e4v\u00e4t asiansa oikeutuksen edell\u00e4 mainitun enemmist\u00f6n silmiss\u00e4. Ja se enemmist\u00f6 viime k\u00e4dess\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mihin suuntaan suomalainen pakolaispolitiikka menee.<\/p>\n

On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 pakolaispolitiikkaan ja maahanmuuttoon liittyy monien suomalaisten mieliss\u00e4 paljon uhkia. Uhkat voivat olla todellisia tai kuviteltuja, mutta jos syntyy vaikutelma, ett\u00e4 niit\u00e4 ei oteta vakavasti, suvaitsevampaa maahanmuuttopolitiikkaa ajavien tahojen peli on menetetty. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta silloin huolia t\u00e4ytyy jotenkin rauhoitella tai lievent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

On helppo torjua ihmiset, jotka hakevat jonkinlaista kompromissia keskustelussa maahanmuutossa, kuten esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinist\u00f6n puhe \u201dtolkun\u201d ihmisist\u00e4, mutta tosiasiassa t\u00e4ss\u00e4kin asiassa kamppailu ratkaistaan siell\u00e4, mik\u00e4 ihmisten mielest\u00e4 asettuu poliittiseen keskustaan. Jos pit\u00e4isi veikata, arvaisin, ett\u00e4 maahanmuuttopolitiikassa vahvoilla on se puolue tai poliitikko, joka pystyy uskottavasti ottamaan ihmisten asiaa koskevat huolet huomioon samalla kun tarjoaa inhimillisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 pakolaispolitiikkaa.<\/p>\n

Erkka Railo
\nPoliittisen historian dosentti<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tiesin jo ennalta, ett\u00e4 maahanmuuttopoliittiset kannanotot saavat ihmiset riehaantumaan. Tiistaina l\u00e4hetin pari twiitti\u00e4, joissa muistutin Suomen historian kahdesta kipukohdasta: vuoden 1918 vankileireist\u00e4 ja jatkosodan aikana natsi-Saksaan l\u00e4hetetyist\u00e4 ihmisist\u00e4. Twiittien tarkoitus oli varoittaa siit\u00e4 mahdollisuudesta, ett\u00e4 tulevaisuudessa nykyinen maahanmuuttopoliittinen linjamme saattaisi vaikuttaa ep\u00e4eettiselt\u00e4 samalla tavalla kuin Suomen ja suomalaisten k\u00e4ytt\u00e4ytyminen historiassa ei aina ole kest\u00e4nyt j\u00e4lkik\u00e4teist\u00e4 … Jatka lukemista Pakolaispolitiikasta pit\u00e4\u00e4kin v\u00e4lill\u00e4 kohista – mutta siin\u00e4 on vaaransa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-659","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/659","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=659"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/659\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":662,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/659\/revisions\/662"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=659"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=659"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=659"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}