{"id":729,"date":"2018-09-26T07:21:39","date_gmt":"2018-09-26T05:21:39","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=729"},"modified":"2018-09-26T07:20:23","modified_gmt":"2018-09-26T05:20:23","slug":"kuinka-paljon-valtaa-aanestajilla-on-eri-euroopan-maissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2018\/09\/26\/kuinka-paljon-valtaa-aanestajilla-on-eri-euroopan-maissa\/","title":{"rendered":"Kuinka paljon valtaa \u00e4\u00e4nest\u00e4jill\u00e4 on eri Euroopan maissa?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Suomessa on tunnetusti eritt\u00e4in henkil\u00f6keskeinen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4. Itse asiassa yleinen trendi koko Euroopassa<\/a> on viimeisen 25 vuoden aikana ollut se, ett\u00e4 vaalit ovat muuttuneet henkil\u00f6valintoja korostavaan suuntaan.<\/p>\n

Tarkoittaako t\u00e4m\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 muualla Euroopassa \u00e4\u00e4nestet\u00e4\u00e4n samalla tavalla kuin Suomessa?<\/p>\n

Ei aivan<\/em>. Suomessa on yh\u00e4 eurooppalaisittain hyvin ainutlaatuinen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4. Eurooppalaiset maat ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 eroavat\u00a0toisistaan suuresti siin\u00e4, kuinka paljon yksitt\u00e4inen \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 voi vaikuttaa siihen, ketk\u00e4 henkil\u00f6t tulevat valituksi kansallisiin parlamentteihin.<\/p>\n

Valittavana vain yksi voittaja<\/em><\/p>\n

Valtaosassa Euroopan maita parlamentaarikot valitaan suhteellista vaalitapaa noudattaen. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 puolue saa 30 prosentin kannatuksella noin 30 prosenttia jaossa olevista edustajanpaikoista.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuvio Euroopan maissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat vaalij\u00e4rjestelm\u00e4t (49)\u00a0<\/strong><\/p>\n

(Klikkaa kuvaa suuremmaksi)<\/em><\/p>\n

Enemmist\u00f6vaalitapa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vain nelj\u00e4ss\u00e4 Euroopan maassa, tunnetuimpana Isossa-Britanniassa. Enemmist\u00f6vaalitavan maissa vaalit k\u00e4yd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti yhden hengen vaalipiireiss\u00e4. Jokainen puolue asettaa yhden ehdokkaan, ja eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4 saanut ehdokas tulee valituksi.<\/p>\n

Enemmist\u00f6vaalitapa antaa puolueille paljon valtaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 valittavan ehdokkaan henkil\u00f6llisyys, sill\u00e4 puolue asettaa vain yhden ehdokkaan \u2013 joka joko tulee valituksi tai sitten ei.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi enemmist\u00f6vaalitavan maissa on usein niin sanottuja turvallisia vaalipiirej\u00e4, eli sellaisia vaalipiirej\u00e4, joissa toinen kahdesta valtapuolueesta voittaa poikkeuksetta \u00e4\u00e4nten enemmist\u00f6n. Valitessaan ehdokasta \u201dturvalliseen vaalipiiriin\u201d puolue-eliitti tosiasiallisesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kenest\u00e4 tulee seuraava kansanedustaja.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nest\u00e4jill\u00e4 on mahdollisuus valita eri puolueita edustavien ehdokkaiden v\u00e4lilt\u00e4. Mik\u00e4li \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4lle on kuitenkin ensisijaista \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 tietty\u00e4 puoluetta, ei h\u00e4nelle j\u00e4\u00e4 mahdollisuutta ottaa kantaa ehdokkaan henkil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Suhteellisen vaalitavan ja enemmist\u00f6vaalitavan rinnalla kaiken kaikkiaan 11:ss\u00e4 Euroopan maassa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 niin sanottu hybridivaalij\u00e4rjestelm\u00e4. Hybridij\u00e4rjestelmiss\u00e4 osa parlamentaarikoista valitaan enemmist\u00f6vaalitapaa soveltamalla ja osa listavaalia.<\/p>\n

Puolue osoittaa l\u00e4pimenoj\u00e4rjestyksen<\/em><\/p>\n

Listavaalit ovat suosituin vaalij\u00e4rjestelm\u00e4 niin Euroopassa kuin maailmalla<\/a>. Listavaalit voidaan jakaa edelleen suljettuihin, joustaviin ja avoimiin listavaaleihin. Kolmessa Euroopan maassa kansanedustajat valitaan eri listavaalityyppej\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Suljetuissa ja joustavissa listavaaleissa puolueilla on huomattavaa valtaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, keill\u00e4 sen ehdokkaista on tosiasiallinen mahdollisuus nousta parlamenttiin.<\/p>\n

Suljetuissa listavaaleissa puolue asettaa ehdokkaat l\u00e4pimenoj\u00e4rjestykseen, ja \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 valita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n itselleen mieluisa puolue. Mik\u00e4li puolueelle on tiedossa vaalikannatusta, vaalilistan k\u00e4rkeen sijoitettujen nimien l\u00e4pimenoa voidaan pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4.<\/p>\n

Joustavissa listavaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4jill\u00e4 on mahdollisuus antaa preferenssi\u00e4\u00e4ni\u00a0yhdelle tai\u00a0usealle\u00a0ehdokkaalle. Mik\u00e4li ehdokkaan henkil\u00f6kohtainen \u00e4\u00e4nisaalis ylitt\u00e4\u00e4 ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn \u00e4\u00e4nikynnyksen, tulee h\u00e4n valituksi. Loput edustajat valitaan vaalilistalta puolueen asettaman l\u00e4pimenoj\u00e4rjestyksen mukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

Preferenssi\u00e4\u00e4nten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkitys on tavallisesti hyvin rajallinen<\/a>, sill\u00e4 vain pieni osa edustajista lunastaa mandaattinsa henkil\u00f6kohtaisten \u00e4\u00e4nten turvin. Etenk\u00e4\u00e4n puoluelistan h\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n asetetut ehdokkaat tulevat vain harvoin valituksi<\/a> henkil\u00f6kohtaisilla \u00e4\u00e4nill\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 joustavia vaalilistoja onkin kutsuttu<\/a> valeasuun pukeutuneiksi suljetuiksi listoiksi.<\/p>\n

Henkil\u00f6kohtainen kampanjointi ei kuitenkaan mene t\u00e4ysin hukkaan, vaikka ovet parlamenttiin aukenevatkin vain harvoin. Puolueet nimitt\u00e4in palkitsevat hyvin \u00e4\u00e4ni\u00e4 ker\u00e4nneit\u00e4 ehdokkaita<\/a> antamalla heille parempia listasijoituksia seuraavissa vaaleissa.<\/p>\n

Preferenssi\u00e4\u00e4nten ker\u00e4\u00e4minen toimii siis er\u00e4\u00e4nlaisena esivaalina seuraavien vaalien listasijoitusta ajatellen.<\/p>\n

Avoimet listavaalit eiv\u00e4t ole velji\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n<\/em><\/p>\n

Avoimia listavaaleja yhdist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t valitsevat sen j\u00e4rjestyksen, jossa ehdokkaat tulevat valituksi. Erot avoimien listavaalien kesken ovat kuitenkin suuria.<\/p>\n

Yksi keskeinen ero on preferenssi\u00e4\u00e4nen antamisen pakollisuus. Suomesta poiketen vain harvassa muussa avointa listavaalia soveltamassa maassa yksitt\u00e4isen ehdokkaan valitseminen on pakollista. Muualla \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 voi siis halutessaan antaa \u00e4\u00e4nens\u00e4 pelk\u00e4lle puoluelistalle.<\/p>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole vakio, vaan useat maat antavat \u00e4\u00e4nest\u00e4jilleen mahdollisuuden lunastaa useita preferenssi\u00e4\u00e4ni\u00e4. Esimerkiksi Sveitsin<\/a> suurimmassa kantonissa \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaiken kaikkiaan 34 preferenssi\u00e4\u00e4nt\u00e4. L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Suomen \u00e4\u00e4nestysmallia on Puola, jossa jokaisen \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n pit\u00e4\u00e4 valita yksi \u2013 ja vain yksi \u2013 ehdokas.<\/p>\n

Poliittisten mieltymyksien ilmaiseminen ei rajoitu vain \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Osassa maita \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 voi \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 samaa ehdokasta useampaan kertaan tai vastaavasti antaa miinus\u00e4\u00e4ni\u00e4 ep\u00e4mieluisalle kandidaatille. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nten jakaminen eri puolueita edustavien ehdokkaiden kesken ei ole ennen kuulumatonta.<\/p>\n

Avoimissa listavaaleissa voidaan my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 suljetuista listavaaleista tuttua listaj\u00e4rjestyst\u00e4, vaikkei se vaikutakaan \u00e4\u00e4nten laskemiseen. Esimerkiksi Latviassa<\/a>, Puolassa<\/a> ja Sveitsiss\u00e4<\/a> puolueet asettavat ehdokkaansa preferenssij\u00e4rjestykseen ja antavat n\u00e4in \u00e4\u00e4nest\u00e4jille ep\u00e4suoria \u00e4\u00e4nestysehdotuksia.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kaltaisilla listasijoituksella on merkityst\u00e4, sill\u00e4 listan k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n sijoitetut ehdokkaat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4<\/a> kuin muut. Tosin on mahdotonta sanoa saavatko listan k\u00e4rkeen asetetut ehdokkaat paljon \u00e4\u00e4ni\u00e4 listasijoituksensa vuoksi, vai sijoitetaanko listan k\u00e4rkeen sellaisia ehdokkaita, jotka ker\u00e4\u00e4v\u00e4t paljon \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n

Suomeen on vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa ehdokkaat asetetaan vaalilistalle aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4. Viime eduskuntavaaleissa ainoastaan SDP sovelsi toisenlaista listaj\u00e4rjestyst\u00e4 osassa vaalipiirej\u00e4. Puolueen ehdokkaat sijoitettiin vaalilistalle ehdokasj\u00e4sen\u00e4\u00e4nestyksen tulosten mukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

Kun ehdokkaat asetetaan vaalilistalle aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4, listasijoitus ei vaikuta<\/a> ehdokkaan saamiin \u00e4\u00e4niin. J\u00e4sen\u00e4\u00e4nestystuloksen mukaisella listaj\u00e4rjestyksell\u00e4 taas on vaikutusta<\/a> ehdokkaiden saamiin \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4riin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 voi tosin johtua siit\u00e4, ett\u00e4 puolueen j\u00e4senet suosivat ehdokkaissa samanlaisia ominaisuuksia kuin puolueen \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ja siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4sen\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 menestyneet ehdokkaat panostavat vaalikampanjointiin muita ehdokkaita enemm\u00e4n.<\/p>\n

Tarjolla valtaa, muttei ilman kustannuksia<\/em><\/p>\n

Eurooppalaiset maat poikkeavat toisistaan siin\u00e4, kuinka paljon valtaa yksitt\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on vaikuttaa siihen, ketk\u00e4<\/em> tulevat valituiksi. Vaikka yleinen trendi on korostanut vaalij\u00e4rjestelmien henkil\u00f6itymist\u00e4, puolueilla on yh\u00e4 usein vahvasti n\u00e4ppins\u00e4 peliss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ketk\u00e4 voivat nousta vallan huipulle ja ketk\u00e4 eiv\u00e4t.<\/p>\n

Vaikka erilaisten preferenssien ilmaiseminen lis\u00e4\u00e4 kansalaisten vaikutusvaltaa, se my\u00f6s vaatii paljon. Preferenssi\u00e4\u00e4niin pohjautuvan vaalij\u00e4rjestelm\u00e4n l\u00e4ht\u00f6oletuksena on, ett\u00e4 kansalainen pystyy vertailemaan kesken\u00e4\u00e4n suurta\u00a0joukkoa ehdokkaita\u00a0ja valitsemaan heist\u00e4 itselleen sopivimman.<\/p>\n

Esimerkiksi Belgiassa<\/a>, jossa preferenssi\u00e4\u00e4nten antaminen on vapaaehtoista, on havaittu, ett\u00e4 politiikasta kiinnostuneet ja poliitikkoja joko henkil\u00f6kohtaisesti tai median v\u00e4lityksell\u00e4 tuntevat \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isemmin yksitt\u00e4ist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 kuin politiikkaa v\u00e4hemm\u00e4n seuraavat.<\/p>\n

Samasuuntaisia havaintoja on tehty my\u00f6s vertailevassa tutkimuksessa. Politikan tutkija Aina Gallego havaitsi<\/a>, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nestyserot koulutettujen ja v\u00e4hemm\u00e4n koulutettujen v\u00e4lill\u00e4 ovat suurempia siell\u00e4, miss\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4minen on monimutkaisempaa. Kognitiiviset kyvyt eiv\u00e4t kuitenkaan kummassakaan tutkimuksessa yksin selitt\u00e4neet \u00e4\u00e4nest\u00e4misen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4, vaan olivat yksi osatekij\u00e4.<\/p>\n

Preferenssi\u00e4\u00e4nien ilmaiseminen siis sek\u00e4 antaa \u2013 mutta my\u00f6s vaatii.<\/p>\n

YTM Annu Per\u00e4l\u00e4<\/a><\/p>\n

Kirjoittaja on Eduskuntatutkimuksen keskuksen tohtorikoulutettava<\/em><\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa on tunnetusti eritt\u00e4in henkil\u00f6keskeinen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4. Itse asiassa yleinen trendi koko Euroopassa on viimeisen 25 vuoden aikana ollut se, ett\u00e4 vaalit ovat muuttuneet henkil\u00f6valintoja korostavaan suuntaan. Tarkoittaako t\u00e4m\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 muualla Euroopassa \u00e4\u00e4nestet\u00e4\u00e4n samalla tavalla kuin Suomessa? Ei aivan. Suomessa on yh\u00e4 eurooppalaisittain hyvin ainutlaatuinen vaalij\u00e4rjestelm\u00e4. Eurooppalaiset maat ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 eroavat\u00a0toisistaan suuresti siin\u00e4, kuinka paljon yksitt\u00e4inen … Jatka lukemista Kuinka paljon valtaa \u00e4\u00e4nest\u00e4jill\u00e4 on eri Euroopan maissa?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1418,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38,87,32],"tags":[],"class_list":["post-729","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eduskuntavaalit","category-ehdokkaat","category-puolueet-2"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/729","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1418"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=729"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/729\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":740,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/729\/revisions\/740"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=729"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=729"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=729"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}