{"id":2639,"date":"2017-12-30T09:00:37","date_gmt":"2017-12-30T07:00:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/?p=2639"},"modified":"2017-12-30T10:06:10","modified_gmt":"2017-12-30T08:06:10","slug":"ego-lamppuja-ja-helmikirjailua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/2017\/12\/30\/ego-lamppuja-ja-helmikirjailua\/","title":{"rendered":"Ego-lamppuja ja helmikirjailua"},"content":{"rendered":"<p>Sunnuntaina 30. joulukuuta 1917 <em>Turun Sanomat<\/em> tarjosi lukijoilleen viihdykett\u00e4, tarinoita ja kuriositeetteja kaikenik\u00e4isille lukijoille, kuten sunnuntainumeroissa usein oli tapana. Tarjolla oli kaskuja, joissa huumorin kohteena olivat niin ylh\u00e4iset kuin alhaisetkin. Per\u00e4kk\u00e4in ovat vitsit professorista ja kreivist\u00e4, jotka keskustelevat sokerijuurikkaan painosta, ja talonpojasta, joka katsoo kaihoisasti perunaviljelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 tiedostaen, ettei voi polttaa perunoistaan viinaa kuten ennen oli tapana:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2641 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/12.jpg\" alt=\"\" width=\"365\" height=\"206\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/12.jpg 399w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/12-300x169.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 365px) 100vw, 365px\" \/><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-2643 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/101.jpg\" alt=\"\" width=\"369\" height=\"187\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/101.jpg 410w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/101-300x152.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 369px) 100vw, 369px\" \/><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-2656\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/11-2.jpg\" alt=\"\" width=\"190\" height=\"195\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/11-2.jpg 303w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/11-2-292x300.jpg 292w\" sizes=\"auto, (max-width: 190px) 100vw, 190px\" \/>Samalla sivulla oli kaksi uutista, joihin silm\u00e4 tarttuu. Toisessa esiteltiin uutta &#8221;sotalamppua&#8221;, keksint\u00f6\u00e4, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valaisemiseen silloin, kun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ei ole poltto\u00f6ljy\u00e4 eik\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Tanskalainen keksint\u00f6 oli Ego-niminen lamppu, jonka olivat kehitt\u00e4neet konemestari N. A. Nielsen ja radios\u00e4hk\u00f6tt\u00e4j\u00e4 Storegaard. Ego-lamppu on tehty puusta, ja se voidaan &#8221;maalaamalla tai muita kaunistelukeinoja k\u00e4ytt\u00e4en&#8221; tehd\u00e4 &#8221;eritt\u00e4in hauskan ja aistikkaan n\u00e4k\u00f6iseksi&#8221;. Lampussa on valkoinen kupu, ja sen nelikulmaiseen jalkaan laitetaan patterit. N\u00e4iden pattereiden avulla lamppu hohtaa himme\u00e4\u00e4 valoa, jonka &#8221;on laskettu vastaavan 8 normaalikynttil\u00e4n valovoimaa, mutta voi silti sen valossa hyvin lukea&#8221;. Ego palaa sata tuntia, jonka j\u00e4lkeen kertak\u00e4ytt\u00f6iset patterit pit\u00e4\u00e4 vaihtaa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-2649 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/10a.jpg\" alt=\"\" width=\"175\" height=\"228\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/10a.jpg 397w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/12\/10a-231x300.jpg 231w\" sizes=\"auto, (max-width: 175px) 100vw, 175px\" \/>Ego-lamppua k\u00e4sittelev\u00e4n artikkelin vieress\u00e4 on uutinen otsikolla &#8221;Helmikirjailu taas muotiin&#8221;. Tekstin mukaan on ilahduttavaa, ett\u00e4 muoti kerrankin antaa mahdollisuuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 &#8221;komeaa ja huokeaa koristelua&#8221;. Kirjoittaja, nimimerkki Helmi, toteaa, ett\u00e4 &#8221;nainen, jolla on nopsat sormet, voi todellakin lyhyess\u00e4 ajassa ja v\u00e4hill\u00e4 kustannuksilla p\u00e4\u00e4st\u00e4 tyydytt\u00e4viin tuloksiin&#8221;. H\u00e4n jatkaa: &#8221;Piirustetaan malli paperille, ommellaan se harsimalla tyllikankaan alle, mink\u00e4 j\u00e4lkeen aloitetaan reippaasti mieluinen ja hy\u00f6dyllinen ty\u00f6, itse kirjailu. Juuri kevyille, ohuille kankaille antavat helmet erikoisen loiston ja viel\u00e4 ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t pukujen painoa, mik\u00e4 on monastikin eduksi.&#8221;<\/p>\n<p>\u2013 Osculum<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sunnuntaina 30. joulukuuta 1917 Turun Sanomat tarjosi lukijoilleen viihdykett\u00e4, tarinoita ja kuriositeetteja kaikenik\u00e4isille lukijoille, kuten sunnuntainumeroissa usein oli tapana. Tarjolla oli kaskuja, joissa huumorin kohteena olivat niin ylh\u00e4iset kuin alhaisetkin. Per\u00e4kk\u00e4in ovat vitsit professorista ja kreivist\u00e4, jotka keskustelevat sokerijuurikkaan painosta, ja talonpojasta, joka katsoo kaihoisasti perunaviljelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 tiedostaen, ettei voi polttaa perunoistaan viinaa kuten ennen oli&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[179],"tags":[418,404],"class_list":["post-2639","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arki","tag-kasityot","tag-valo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2639","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2639"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2639\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2723,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2639\/revisions\/2723"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2639"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2639"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2639"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}