{"id":2856,"date":"2018-01-09T08:00:38","date_gmt":"2018-01-09T06:00:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/?p=2856"},"modified":"2018-01-04T20:01:05","modified_gmt":"2018-01-04T18:01:05","slug":"gluntti-konsertti-turkulaisille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/2018\/01\/09\/gluntti-konsertti-turkulaisille\/","title":{"rendered":"Gluntti-konsertti turkulaisille"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-2858 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/01\/1918-UA-0901-gluntti.jpg\" alt=\"\" width=\"186\" height=\"190\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/01\/1918-UA-0901-gluntti.jpg 341w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/01\/1918-UA-0901-gluntti-293x300.jpg 293w\" sizes=\"auto, (max-width: 186px) 100vw, 186px\" \/>Keskiviikkona 9. tammikuuta 1918 turkulaisilla oli mahdollisuus menn\u00e4 &#8221;Gluntti-konserttiin&#8221; Palokunnantalolle klo 20. Lippuja myytiin etuk\u00e4teen Edgrenin kirjakaupassa, mutta varmasti salissa oli viel\u00e4 tilaa, sill\u00e4 <em>Uuden Auran<\/em> ilmoituksen mukaan niit\u00e4 saisi viel\u00e4 ovelta. Aikalaisille &#8221;Gluntti-konsertin&#8221; k\u00e4sitett\u00e4 ei tarvinnut kertoa t\u00e4m\u00e4n seikkaper\u00e4isemmin: yleis\u00f6 tunsi ruotsalaisen Gunnar Wennerbergin (1817\u20131901) laulusarjan <em>Gluntarne<\/em>, jonka lauluja oli suomeksi totuttu kutsumaan &#8221;glunteiksi&#8221;. <em>Glunt<\/em> oli alun perin uplantilainen murresana ja tarkoitti poikaa tai kaveria. Wennerberg s\u00e4velsi Bellman-henkiset laulunsa vuosina 1847\u20131850 ja k\u00e4sitteli opiskelijael\u00e4m\u00e4n sattumuksia. Laulut olivat dialogimuotoisia, ja ne oli kirjoitettu bassolle ja baritonille. Niiss\u00e4 esiintyi kaksi opiskelijaa, Glunten (basso) ja Magistern (baritoni), joista Glunten oli nuorempi ja lapsellisempi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-2863 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/01\/375px-Gluntarne_framsida.jpg\" alt=\"\" width=\"176\" height=\"266\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/01\/375px-Gluntarne_framsida.jpg 375w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/01\/375px-Gluntarne_framsida-198x300.jpg 198w\" sizes=\"auto, (max-width: 176px) 100vw, 176px\" \/>Turussa esiintyjin\u00e4 olivat basso Thorild Br\u00f6derman ja baritoni William Hammar, joka kuului Suomalaisen oopperan perustajiin 1910-luvun alussa ja oli Oopperan kiinnitettyj\u00e4 solisteja vuoteen 1930 asti. Tammisaarelaissyntyinen Hammar oli opiskellut Saksassa ja Iso-Britanniassa kaupallisia aineita ja my\u00f6hemmin Roomassa, M\u00fcncheniss\u00e4 ja Mannheimissa laulua. Opintojensa j\u00e4lkeen h\u00e4n esiintyi Mannheimin, Koblenzin ja Hampurin oopperoissa 1907\u20131910. Vuoden 1911 j\u00e4lkeen Hammar esiintyi Suomessa muun muassa Puccinin <em>Toscan<\/em> Scarpiana ja Verdin <em>Trubaduurin<\/em> Kreivi Lunana. Hammar tuli erityisen suosituksi &#8221;gluntti-konserteistaan&#8221;, joita h\u00e4n antoi Thorild Br\u00f6dermanin kanssa 1920-luvun lopulle asti. Br\u00f6derman oli syntynyt Ruotsissa mutta vaikutti Suomessa sek\u00e4 oopperalaulajana ett\u00e4 elokuvan\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4. H\u00e4net n\u00e4htiin sittemmin muun muassa Jalmari Lahdensuon <em>Pohjalaisten <\/em>(1925) vallesmannina.<\/p>\n<p>\u2013 H. S-i<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskiviikkona 9. tammikuuta 1918 turkulaisilla oli mahdollisuus menn\u00e4 &#8221;Gluntti-konserttiin&#8221; Palokunnantalolle klo 20. Lippuja myytiin etuk\u00e4teen Edgrenin kirjakaupassa, mutta varmasti salissa oli viel\u00e4 tilaa, sill\u00e4 Uuden Auran ilmoituksen mukaan niit\u00e4 saisi viel\u00e4 ovelta. Aikalaisille &#8221;Gluntti-konsertin&#8221; k\u00e4sitett\u00e4 ei tarvinnut kertoa t\u00e4m\u00e4n seikkaper\u00e4isemmin: yleis\u00f6 tunsi ruotsalaisen Gunnar Wennerbergin (1817\u20131901) laulusarjan Gluntarne, jonka lauluja oli suomeksi totuttu kutsumaan &#8221;glunteiksi&#8221;.&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4204,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[207],"tags":[],"class_list":["post-2856","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2856","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4204"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2856"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2856\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2865,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2856\/revisions\/2865"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2856"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2856"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2856"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}