{"id":3986,"date":"2018-03-07T08:00:24","date_gmt":"2018-03-07T06:00:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/?p=3986"},"modified":"2018-03-07T08:17:38","modified_gmt":"2018-03-07T06:17:38","slug":"ilmari-kianto-puolueeton-kirjailija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/2018\/03\/07\/ilmari-kianto-puolueeton-kirjailija\/","title":{"rendered":"Ilmari Kianto \u2013 &#8221;puolueeton&#8221; kirjailija"},"content":{"rendered":"<p><em><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-3988 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/0703a.jpg\" alt=\"\" width=\"216\" height=\"306\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/0703a.jpg 418w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/0703a-211x300.jpg 211w\" sizes=\"auto, (max-width: 216px) 100vw, 216px\" \/>Sosialisti<\/em> nosti 7. maaliskuuta 1918 palstoilleen tunnetun kirjailijan Ilmari Kiannon. <em>Punaisen viivan<\/em> (1909) kirjoittaja oli tullut tunnetuksi poleemisista ja k\u00e4rkk\u00e4ist\u00e4 kirjoituksistaan, joissa h\u00e4n arvosteli muun muassa valtiokirkkoa ja uskontoa. Vuonna 1917 Kianto oli julistautunut moniavioisuuden kannattajaksi. Sis\u00e4llissodan alkaessa Kianto oli Oulussa ja asettui valkoisten puolelle. Lehdist\u00f6ss\u00e4 julkaistiin useita Kiannon runoja, joissa otettiin vahvasti kantaa j\u00e4\u00e4k\u00e4reiden puolesta. <em>Kajaanin Lehti<\/em> julkaisi 6. helmikuuta runon &#8221;Tulkaa j\u00e4\u00e4k\u00e4rit&#8221;, joka alkoi sanoin: &#8221;Saksa on voimakas. Saksa on suuri. Saksasta nousee kansojen juuri.&#8221; Runon julkaisi helmikuun aikana v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenen muuta sanomalehte\u00e4.<\/p>\n<p><em><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-3997 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/Jacobsonin_viimeinen_matka-1024x659.jpg\" alt=\"\" width=\"276\" height=\"178\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/Jacobsonin_viimeinen_matka-1024x659.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/Jacobsonin_viimeinen_matka-300x193.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/Jacobsonin_viimeinen_matka-768x494.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/Jacobsonin_viimeinen_matka.jpg 1051w\" sizes=\"auto, (max-width: 276px) 100vw, 276px\" \/>Sosialisti<\/em> kiinnitti huomiota Ilmari Kiannon toiseen tekstiin, joka oli kirjoitettu &#8221;er\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4k\u00e4rikapteenin muistolle&#8221;. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4ri oli Friedel Jacobson (1892\u20131918), joka oli kuollut Tornion valtauksessa 6. helmikuuta. Jacobson haudattiin Oulussa 14. helmikuuta. Kiannon mukaan &#8221;maankavaltajaroiston rietas kuula Sinunkin nuoren el\u00e4m\u00e4si katkaisi&#8221;. <em>Sosialistin<\/em> mukaan Kianto oli imarrellut &#8221;imev\u00e4ll\u00e4 tavallaan sankarinsa urot\u00f6it\u00e4&#8221; ja kehottanut &#8221;suomalaisia paljastamaan p\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4m\u00e4n saksalaisen teurastuskoulun k\u00e4yneen teurastajan kunniaksi&#8221;. Lopuksi lehti antoi kuitenkin puheenvuoron Kiannon itselleen:<\/p>\n<p>&#8221;Soturi ken lienetkin, astu nopeasti j\u00e4\u00e4k\u00e4rikapteeni Fridel Jacobssonin tilalle. Taistelu ei pys\u00e4hty\u00e4 saa, yh\u00e4 voimistuu vaan. Eteenp\u00e4in mars!&#8221;<\/p>\n<p>\u2013 Morfeus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sosialisti nosti 7. maaliskuuta 1918 palstoilleen tunnetun kirjailijan Ilmari Kiannon. Punaisen viivan (1909) kirjoittaja oli tullut tunnetuksi poleemisista ja k\u00e4rkk\u00e4ist\u00e4 kirjoituksistaan, joissa h\u00e4n arvosteli muun muassa valtiokirkkoa ja uskontoa. Vuonna 1917 Kianto oli julistautunut moniavioisuuden kannattajaksi. Sis\u00e4llissodan alkaessa Kianto oli Oulussa ja asettui valkoisten puolelle. Lehdist\u00f6ss\u00e4 julkaistiin useita Kiannon runoja, joissa otettiin vahvasti kantaa j\u00e4\u00e4k\u00e4reiden&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4204,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[393],"tags":[],"class_list":["post-3986","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3986","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4204"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3986"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3986\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4044,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3986\/revisions\/4044"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3986"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3986"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3986"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}