{"id":4020,"date":"2018-03-09T08:00:09","date_gmt":"2018-03-09T06:00:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/?p=4020"},"modified":"2018-03-09T08:20:31","modified_gmt":"2018-03-09T06:20:31","slug":"isanmaa-kauppatavarana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/2018\/03\/09\/isanmaa-kauppatavarana\/","title":{"rendered":"Is\u00e4nmaa kauppatavarana"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-4023 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/0903.jpg\" alt=\"\" width=\"214\" height=\"389\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/0903.jpg 375w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/0903-165x300.jpg 165w\" sizes=\"auto, (max-width: 214px) 100vw, 214px\" \/>Turkulainen <em>Arbetet<\/em>-lehti k\u00e4sitteli etusivullaan 9. maaliskuuta 1918 suhdetta is\u00e4nmaahan otsikolla &#8221;Fosterlandet som handelsvara&#8221;. Olivatko sosialistit is\u00e4nmaallisia? Teksti alkaa viittauksella ruotsalaiseen sosialidemokraattiseen toimittajaan Axel Danielssoniin, joka oli kysynyt: &#8221;Voiko sosialidemoraatti rakastaa &#8217;koskiemme kuohuntaa&#8217;, jos koskien s\u00e4hk\u00f6voimalaitokset ovat yksityisomistuksessa, tai &#8217;purojen juoksua&#8217;, jos vain rantojen omistajat saivat pyydyst\u00e4\u00e4 rapuja ja kalliisti maksavat englantilaiset narrata taimenia.&#8221; Danielssonin vastakuvat olivat puhuttelevia: voisiko t\u00e4htitaivaasta nauttia, jos samaan aikaan k\u00f6yh\u00e4n ty\u00f6l\u00e4isen hampaat kalisivat kylm\u00e4st\u00e4? H\u00e4n vastaa kaikkeen t\u00e4h\u00e4n kyll\u00e4: h\u00e4n voi ja h\u00e4nen t\u00e4ytyy rakastaa is\u00e4nmaataan.<\/p>\n<p><em>Arbetet<\/em>-lehden kirjoittajan mukaan tilanne Suomessa oli kuitenkin muuttunut, sill\u00e4 ty\u00f6l\u00e4iset olivat nyt osoittaneet is\u00e4nmaallisuuttaan uudella tavalla, pyrkim\u00e4ll\u00e4 vaikuttamaan kotimaahansa. Samalla <em>Arbetet<\/em>-lehti kiist\u00e4\u00e4 Ruotsissa yleistyneen ajatuksen, ett\u00e4 Suomessa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sota liittyisi itsen\u00e4istymiseen ja ett\u00e4 ty\u00f6l\u00e4iset haluaisivat liitty\u00e4 it\u00e4iseen naapuriin. Lehti muistuttaa, ett\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 oli nyt sopimus, joka takasi itsen\u00e4isyyden. Sen sijaan kirjoittaja korostaa, miten valkoiset olivat antautumassa &#8221;preussilaisen sotilasrykmentin&#8221; valtaan. Jos yhteisty\u00f6 Saksan kanssa jatkuisi, toteaa <em>Arbetet<\/em>, Suomi saisi heitt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset itsen\u00e4isyydelle.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa sotatilanne oli jo muuttumassa, vaikka se ei <em>Arbetet<\/em>-lehden sivuilta viel\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n ilmi: saksalaiset olivat nousseet maihin Hankoniemell\u00e4 3. maaliskuuta R\u00fcdiger von der Goltzin johdolla.<\/p>\n<p>\u2013 H. S-i<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turkulainen Arbetet-lehti k\u00e4sitteli etusivullaan 9. maaliskuuta 1918 suhdetta is\u00e4nmaahan otsikolla &#8221;Fosterlandet som handelsvara&#8221;. Olivatko sosialistit is\u00e4nmaallisia? Teksti alkaa viittauksella ruotsalaiseen sosialidemokraattiseen toimittajaan Axel Danielssoniin, joka oli kysynyt: &#8221;Voiko sosialidemoraatti rakastaa &#8217;koskiemme kuohuntaa&#8217;, jos koskien s\u00e4hk\u00f6voimalaitokset ovat yksityisomistuksessa, tai &#8217;purojen juoksua&#8217;, jos vain rantojen omistajat saivat pyydyst\u00e4\u00e4 rapuja ja kalliisti maksavat englantilaiset narrata taimenia.&#8221; Danielssonin vastakuvat&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4204,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[77],"tags":[],"class_list":["post-4020","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4020","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4204"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4020"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4020\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4046,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4020\/revisions\/4046"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4020"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4020"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4020"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}