{"id":4199,"date":"2018-03-15T08:00:29","date_gmt":"2018-03-15T06:00:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/?p=4199"},"modified":"2018-03-14T23:16:38","modified_gmt":"2018-03-14T21:16:38","slug":"kunhan-kauppakirja-on-suomeksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/2018\/03\/15\/kunhan-kauppakirja-on-suomeksi\/","title":{"rendered":"Kunhan kauppakirja on suomeksi"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-4206 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/03\/maiju-lassila.jpg\" alt=\"\" width=\"215\" height=\"289\" \/>Perjantaina 15. maaliskuuta 1918 <em>Sosialisti<\/em> julkaisi pitk\u00e4n artikkelin, jonka kirjoittaja oli Irmari Rantamala. Rantamalan teksti oli julkaistu my\u00f6s Helsingiss\u00e4 ilmestyneess\u00e4 <em>Ty\u00f6miehess\u00e4<\/em>, ja h\u00e4n oli yksi maineikkaimpia ty\u00f6v\u00e4enliikkeen toimittajia, jonka kirjoituksia seurasivat niin punaiset kuin valkoisetkin. Rantamala, oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Algot Untola, k\u00e4ytti useita nimimerkkej\u00e4, joista tunnetuin lienee kirjailijanimi Maiju Lassila. Rantamala-Untola-Lassila oli lahjakas kirjoittaja, jonka tuotannon ja el\u00e4m\u00e4nvaiheiden ristiriitaisuutta j\u00e4lkipolvien on ollut usein vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. <em>Ty\u00f6miehess\u00e4<\/em> kirjoitetut poliittiset artikkelit osuvat Untolan el\u00e4m\u00e4n viimeisille kuukausille ja johtivat h\u00e4nen kuolemantuomioonsa, johon tosin liittyy paljon ep\u00e4selvyyksi\u00e4.<\/p>\n<p><em>Sosialistin<\/em> julkaisemassa pitk\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa \u201dNyt on maa myyty\u201d Rantamala suomii ankarasti porvareita ja virkamiehi\u00e4, jotka tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 saksalaisten kanssa ja haluavat tuoda Suomeen saksalaista valtaa ja hallintoa. Rantamalan n\u00e4kemyksen mukaan saksalaisten kanssa solmitut sopimukset osoittivat v\u00e4heksynt\u00e4\u00e4 kaikkea aiempaa Suomen ja suomalaisen kielen ja kulttuurin puolesta k\u00e4yty\u00e4 uurastusta ja taistelua kohtaan.<\/p>\n<p>Kohta virkamiehet olisivat saksalaisia. T\u00e4h\u00e4n Rantamala suhtautuu sarkastisesti: \u201dVoihan ty\u00f6mies ja talonpoika opetella saksaa, ett\u00e4 tulee toimeen armollisten virkamiestens\u00e4 kanssa.\u201d \u201dKunhan kauppakirja kirjoitetaan suomeksi.\u201d Sarkasmin lis\u00e4ksi Rantamalan teksti tihkuu v\u00e4kivaltaisia ilmaisuja ja vahvoja kielikuvia, joissa saksalaisille tai maansa myyneille suomalaisille porvareille ei juuri armoa heru. Jos virolaiset ovat aiemmin saaneet tuntea \u201dsaksalaista piiskaa\u201d, niin kohta suomalaiset saavat tuntea \u201dsaksalaisen satrapin skorpiooneja\u201d.<\/p>\n<p>\u2013 S-a L. &amp; K-o L.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Perjantaina 15. maaliskuuta 1918 Sosialisti julkaisi pitk\u00e4n artikkelin, jonka kirjoittaja oli Irmari Rantamala. Rantamalan teksti oli julkaistu my\u00f6s Helsingiss\u00e4 ilmestyneess\u00e4 Ty\u00f6miehess\u00e4, ja h\u00e4n oli yksi maineikkaimpia ty\u00f6v\u00e4enliikkeen toimittajia, jonka kirjoituksia seurasivat niin punaiset kuin valkoisetkin. Rantamala, oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Algot Untola, k\u00e4ytti useita nimimerkkej\u00e4, joista tunnetuin lienee kirjailijanimi Maiju Lassila. Rantamala-Untola-Lassila oli lahjakas kirjoittaja, jonka tuotannon&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4204,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[393],"tags":[],"class_list":["post-4199","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4199","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4204"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4199"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4203,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4199\/revisions\/4203"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}