{"id":426,"date":"2017-09-07T08:00:52","date_gmt":"2017-09-07T05:00:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/?p=426"},"modified":"2017-09-05T17:54:21","modified_gmt":"2017-09-05T14:54:21","slug":"turun-suomalainen-yliopistoseura-syntyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/2017\/09\/07\/turun-suomalainen-yliopistoseura-syntyy\/","title":{"rendered":"Turun Suomalainen Yliopistoseura syntyy"},"content":{"rendered":"<p>Maaliskuun vallankumouksen j\u00e4lkeen tiivistyiv\u00e4t ajatukset siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa pit\u00e4isi taata akateemisen opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuus, eik\u00e4 se voisi olla yksin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vastuulla. Tavoitteena oli yksityinen, valtiovallasta riippumaton yliopisto, ja kiinnostuneita kaupunkeja olivat Turun ohella Jyv\u00e4skyl\u00e4 ja Viipuri. Turussa k\u00e4ynnistyi lopulta kahden yliopiston, \u00c5bo Akademin ja Turun yliopiston, perustaminen. Suomenkielisen yliopiston taustavoimaksi ja lahjoitusvarojen kanavoijaksi ideoitiin yhdistyst\u00e4, ja niin Turun Suomalaisen Yliopistoseuran taival alkoi. T\u00e4rke\u00e4 taustavaikuttaja oli toimittaja ja poliitikko K. N. Rantakari, joka oli jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1917 todennut, miten Turku sopi korkeakoulukaupungiksi erinomaisesti, sill\u00e4 se oli \u201dmaamme yliopistollisten muistojen runollinen lapsuudenkoti\u201d. Turussa oli Helsingin j\u00e4lkeen maan parhaat historialliset kokoelmat ja museot sek\u00e4 useita keskusvirastoja, laitoksia ja sairaaloita. Suomen- ja ruotsinkielisen yliopiston rinnakkaiselo ei olisi ongelma, pikemminkin p\u00e4invastoin, sill\u00e4 silloin kaupunkiin saataisiin kaksi opinahjoa, \u201dtiedett\u00e4 ja tietoa edustavat, korkeimmat, valtiovallasta mahdollisimman t\u00e4ydellisesti riippumattomat\u201d laitokset toistensa rinnalle. Syntyisi positiivinen kilpailu, jossa \u201dkumpikin ponnistaa parhaansa\u201d.<\/p>\n<p>Perjantaina 7. syyskuuta 1917 <em>Uusi Aura<\/em> -lehti julkaisi vetoomuksen, jossa etsittiin j\u00e4seni\u00e4 Yliopistoseuraan, sill\u00e4 &#8221;t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4 kohtalokkaana aikana on maan sivistysel\u00e4m\u00e4\u00e4 mit\u00e4 voimakkaimmin kehitett\u00e4v\u00e4 ja lujitettava&#8221;. &#8221;Valveutuneita kansalaisia&#8221; kehotettiin &#8221;varojensa mukaan&#8221; ottamaan yhteytt\u00e4 seuran v\u00e4liaikaiseen sihteeriin, Kerttulinkadulla asuneeseen maisteri Hannes Salovaaraan. Seuran viralliseksi synnyinp\u00e4iv\u00e4ksi tuli 4. marraskuuta 1917.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-435 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/09\/Turun-Suomalainen-Yliopistoseura-0709-357x1024.jpg\" alt=\"\" width=\"424\" height=\"1216\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/09\/Turun-Suomalainen-Yliopistoseura-0709-357x1024.jpg 357w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/09\/Turun-Suomalainen-Yliopistoseura-0709-105x300.jpg 105w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2017\/09\/Turun-Suomalainen-Yliopistoseura-0709.jpg 421w\" sizes=\"auto, (max-width: 424px) 100vw, 424px\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>\u2013 H. S-i<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maaliskuun vallankumouksen j\u00e4lkeen tiivistyiv\u00e4t ajatukset siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa pit\u00e4isi taata akateemisen opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuus, eik\u00e4 se voisi olla yksin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vastuulla. Tavoitteena oli yksityinen, valtiovallasta riippumaton yliopisto, ja kiinnostuneita kaupunkeja olivat Turun ohella Jyv\u00e4skyl\u00e4 ja Viipuri. Turussa k\u00e4ynnistyi lopulta kahden yliopiston, \u00c5bo Akademin ja Turun yliopiston, perustaminen. Suomenkielisen yliopiston taustavoimaksi ja lahjoitusvarojen kanavoijaksi&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[128],"tags":[131],"class_list":["post-426","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus-ja-tutkimus","tag-turun-yliopisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/426","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=426"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/426\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":441,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/426\/revisions\/441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=426"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=426"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}