{"id":4369,"date":"2018-04-04T08:00:11","date_gmt":"2018-04-04T05:00:11","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/?p=4369"},"modified":"2018-04-05T20:26:16","modified_gmt":"2018-04-05T17:26:16","slug":"punainen-ja-valkoinen-suur-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/2018\/04\/04\/punainen-ja-valkoinen-suur-suomi\/","title":{"rendered":"Punainen ja valkoinen Suur-Suomi"},"content":{"rendered":"

\"\"Sosialisti<\/em> uutisoi 4. huhtikuuta 1918 mahdollisuudesta, ett\u00e4 Vienan Karjala liittyisi Suomeen. Lehti lainasi ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 Djen<\/em>-lehte\u00e4, jonka mukaan Vienan Karjalan ven\u00e4l\u00e4iset asukkaat ja siell\u00e4 toimivat ty\u00f6- ja sotilasneuvostot olivat pit\u00e4neet kokouksia maan liitt\u00e4misest\u00e4 Suomeen.<\/p>\n

Sama uutinen julkaistiin my\u00f6s muun muassa Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantajassa<\/em> 4. huhtikuuta 1918. Tosin otsikko oli v\u00e4h\u00e4n toinen: \u201dVienan Karjalan ty\u00f6l\u00e4iset tahtovat p\u00e4\u00e4st\u00e4 Suomen alamaisiksi.\u201d<\/p>\n

Punaisella ja valkoisella puolella oli hiukan paradoksaalisestikin my\u00f6s yhteisi\u00e4 tavoitteita. Niin punaisella kuin valkoisellakin puolella el\u00e4teltiin haaveita Suur-Suomesta. Valkoisten ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n Mannerheimin \u201dmiekantuppip\u00e4iv\u00e4k\u00e4sky\u201d helmikuulta 1918 Karjalassa Antrean asemalla on tunnetuin esimerkki:<\/p>\n

\u201dEn pane miekkaani tuppeen ennen kuin kaikki linnoitukset ovat meid\u00e4n k\u00e4siss\u00e4mme, ennen kuin laillinen j\u00e4rjestys vallitsee maassa, ennen kuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomen kuin Vienan Karjalastakin.\u201d<\/p>\n

Mannerheim palasi t\u00e4h\u00e4n lupaukseensa uudestaan kes\u00e4ll\u00e4 1941. H\u00e4n suunnitteli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 my\u00f6s Pietariin suunnattua operaatiota bolsevikkien kukistamiseksi.<\/p>\n

Kun vallan kaapanneet bolsevikit olivat tammikuussa 1918 tunnustaneet Suomen itsen\u00e4isyyden, j\u00e4rjestettiin It\u00e4-Karjalan Uhtualla kokous, jossa p\u00e4\u00e4tettiin irtautua Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja muodostaa itsen\u00e4inen Karjalan tasavalta ja toivottiin apua Suomesta.<\/p>\n

Ilmari Kianto puolestaan runoili Vienan Karjalasta Kainuun Sanomissa<\/em> 9. maaliskuuta 1918:<\/p>\n

\u201d\u2026 ei konsana en\u00e4\u00e4 kalise ryss\u00e4n sapeli Valkoisen Suomen tanhuvilla! Vienan Karjala, maa kullan arvoinen, sulosointuinen sopukka, her\u00e4j\u00e4 vihdoinkin syv\u00e4st\u00e4 unestasi, tartu lujasti kiinni Is\u00e4si, Suomen, k\u00e4teen!\u201d \u2026 \u201dNouse siis Vienan Karjala! Karista kahleet aklastasi; ja te maailmansodan soltatat, Karjalan omat pojat, nouskaa, nouskaa johtamaan kansaanne, kallista yhtehen liittoon Valkoisen Suomen kanssa!\u201d<\/p>\n

V\u00e4hemm\u00e4n tunnettua on, ett\u00e4 my\u00f6s punaisella puolella haaveiltiin \u201dSuuresta Suomesta\u201d, johon It\u00e4-Karjalan alueita (Viena ja Aunuksen Karjala) olisi liitetty. Punainen Suomi solmi valtiosopimuksen Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n kanssa 2. maaliskuuta 1918. Kansanvaltuuskunnan neuvottelijat Oskari Tokoi ja Edvard Gylling yrittiv\u00e4t saada tuolloin Aunuksen ja Vienan-Karjalan liitetyksi Suomeen, mutta bolsevikit eiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n suostuneet.<\/p>\n

\"\"
Edvard Gylling. Kuva: Ty\u00f6v\u00e4enmuseo Werstas.<\/figcaption><\/figure>\n

Tunnetuimpia \u201dpunaisen Suur-Suomen\u201d ideoijia olivat Edvard Gylling (1881\u20131939) ja V\u00e4in\u00f6 Voionmaa (1869\u20131947). Punainen lehdist\u00f6 k\u00e4sitteli kysymyst\u00e4 muutamissa artikkeleissa. Muun muassa Ty\u00f6miehess\u00e4<\/em> oli kaksiosainen artikkelisarja Karjala-kysymyksest\u00e4, samoin asia nousi esille Viipurilaisen Ty\u00f6n<\/em> parissakin p\u00e4\u00e4kirjoituksessa, joissa haluttiin Suomelle \u201dluonnollisia rajoja\u201d (5.3. ja 6.3. 1918). My\u00f6s kotkalaisessa Eteenp\u00e4in<\/em>-lehdess\u00e4 kirjoitettiin aiheesta.<\/p>\n

Sosialidemokraattinen vaikuttaja, tutkija ja poliitikko V\u00e4in\u00f6 Woionmaa esitteli ajatusta Suur-Suomesta v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin mm. Kansanvalistusseuran kalenterissa loppuvuodesta 1918. H\u00e4nen ehdottomaansa \u201dluonnollisen Suomeen\u201d olisi liitetty It\u00e4-Karjalan lis\u00e4ksi alueita my\u00f6s Ruotsista ja Norjasta (\u201d\u00c4\u00e4nisj\u00e4rvi-Pohjanlahti-Auran rannat-Ruijan suu\u201d). Kansanvaltuuskunnan j\u00e4senen\u00e4 Edvard Gylling oletti, ett\u00e4 \u201dmolempien sukulaiskansojen v\u00e4linen raja tulee h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n\u201d. Gylling halusi my\u00f6hemmin muodostaa suomalaisille kansallisen alueen It\u00e4-Karjalaan.\u00a0Gylling toimi Neuvostoliiton Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan (aiemmin Karjalan ty\u00f6kansan kommuuni) kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920\u20131935. H\u00e4net teloitettiin Stalinin puhdistuksissa 1938.<\/p>\n

\u2013 T\u2013io<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosialisti uutisoi 4. huhtikuuta 1918 mahdollisuudesta, ett\u00e4 Vienan Karjala liittyisi Suomeen. Lehti lainasi ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 Djen-lehte\u00e4, jonka mukaan Vienan Karjalan ven\u00e4l\u00e4iset asukkaat ja siell\u00e4 toimivat ty\u00f6- ja sotilasneuvostot olivat pit\u00e4neet kokouksia maan liitt\u00e4misest\u00e4 Suomeen. Sama uutinen julkaistiin my\u00f6s muun muassa Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantajassa 4. huhtikuuta 1918. Tosin otsikko oli v\u00e4h\u00e4n toinen: \u201dVienan Karjalan ty\u00f6l\u00e4iset tahtovat p\u00e4\u00e4st\u00e4 …<\/p>\n","protected":false},"author":4204,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[108],"tags":[494],"class_list":["post-4369","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sota","tag-suur-suomi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4369","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4204"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4369"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4416,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4369\/revisions\/4416"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}