{"id":5033,"date":"2018-05-12T09:00:10","date_gmt":"2018-05-12T06:00:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/?p=5033"},"modified":"2018-05-12T09:28:30","modified_gmt":"2018-05-12T06:28:30","slug":"punastuva-omena-puun-ylimmalla-oksalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/2018\/05\/12\/punastuva-omena-puun-ylimmalla-oksalla\/","title":{"rendered":"&#8221;Punastuva omena puun ylimm\u00e4ll\u00e4 oksalla&#8221;"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-5035 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Vannas.jpg\" alt=\"\" width=\"271\" height=\"323\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Vannas.jpg 400w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Vannas-252x300.jpg 252w\" sizes=\"auto, (max-width: 271px) 100vw, 271px\" \/><em>Uudessa Aurassa<\/em> k\u00e4ytiin toukokuussa kiivasta yleis\u00f6nosastokeskustelua. Nimimerkki &#8221;Vannas&#8221; kirjoitti lehteen pakinoita otsikolla &#8221;Turun kirje&#8221;. Huhtikuun 28. p\u00e4iv\u00e4 ilmestyneess\u00e4 lehdess\u00e4 h\u00e4n oli esitt\u00e4nyt v\u00e4itteen, ett\u00e4 vallanvaihdon j\u00e4lkeen ruotsinkieliset olisivat &#8221;k\u00e4ytt\u00e4ytyneet h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4sti Valkoisen Suomen suomalaista v\u00e4est\u00f6\u00e4 vastaan&#8221;. T\u00e4h\u00e4n Svante Dahlstr\u00f6m vastasi 4. toukokuuta ja esitti jyrk\u00e4sti eri\u00e4v\u00e4n mielipiteens\u00e4. Samassa &#8221;Turun kirjeess\u00e4&#8221; Vannas oli esitt\u00e4nyt voimakkaita mielipiteit\u00e4 naisista. Vannas viittaa yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, &#8221;entiseen vanhaanpoikaan&#8221;, joka kertoo &#8221;huomioitaan Turun naisista, kuinka ne aina ovat liehuneet virkapukuisten ymp\u00e4rill\u00e4 niin kauan kuin h\u00e4n muistaa takaperin&#8221;. Vannas jatkaa provosoivasti:<\/p>\n<p>&#8221;H\u00e4n kertoilee kuinkaTurun (sivistyneet?) naiset olivat vuosia sitten hullaantuneet italialaisiin kipsimaalareihin, jotka tuomiokirkon koristuksia olivat paikkaamassa. Ilmi\u00f6st\u00e4 uhkasi synty\u00e4, taisipa synty\u00e4kin, h\u00e4v\u00e4istysjuttuja. Raitioteitten tultua kuntoon, uudistui joksikin aikaa samanlainen ilmi\u00f6 uusien kondukt\u00f6\u00f6rien kanssa. Sodan alettua olivat ven\u00e4l\u00e4iset upseerit aluksi kovin viirattuja yst\u00e4vi\u00e4 naismaailmassamme. Sittemmin joutuivat saksalais-it\u00e4valtalaiset sotavangit vilkkaan naisemme huomion esineiksi. Nyky\u00e4\u00e4n ovat uljaitten valkokaartilaistemme ohessa saksalaisen sotalaivan Nautiluksen miehet noteeratut hyvin korkealle kauniimman sukupolven suosiossa.&#8221;<\/p>\n<p>Vannaksen mielipiteet kirvoittivat kaksi kipakkaa vastinetta. Neiti Alli Kallioniemi kirjoitti 5. toukokuuta <em>Uuteen Auraan <\/em>omalla nimell\u00e4\u00e4n ja paheksui erityisesti sit\u00e4 tapaa, jolla punaiset ja valkoiset naiset rinnastettiin. Oli &#8221;ehdottomasti syv\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4&#8221; rinnastaa aiempiin ilmi\u00f6ihin &#8221;se nuorekkaan intomielinen yst\u00e4v\u00e4llisyys, jota nuoret naisemme ja tytt\u00f6mme ovat osoittaneet saksalais-it\u00e4valtalaisia sotavankeja, valkokaartilaisia ja viimeksi Nautiluksen miehist\u00f6\u00e4 kohtaan&#8221;.<\/p>\n<p><em>Uusi Aura<\/em> julkaisi 12. toukokuuta 1918 toisen yleis\u00f6nosastokirjoituksen, jonka takana oli nimimerkki &#8221;Yksi monen puolesta&#8221;. Kirjoittaja korosti, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli olla vuorovaikutuksessa &#8221;muukalaisten&#8221; kanssa. Ulkomaalaisen kanssa puhuminen oli &#8221;mainio tilaisuus kielen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseen harjoitukseen&#8221;, ja &#8221;se todella korvaa lyhyen ulkomaanmatkan&#8221;. Jos turkulaiset naiset nyt pys\u00e4htyiv\u00e4t hetkeksi keskustelemaan ulkomaalaisten kanssa, t\u00e4m\u00e4 erosi t\u00e4ysin &#8221;ryssien punakaartilaisheiloista, joiden mykkin\u00e4 ja avuttomina n\u00e4htiin antautuvan vaikkapa tilap\u00e4isvaimoiksi kenelle tahansa&#8221;. Yleis\u00f6nosastokirjoitus p\u00e4\u00e4ttyi viittauksella klassiseen kirjallisuuteen:<\/p>\n<p>&#8221;Paras olla varovainen kanssamme, vaikkapa me Hr. V:n mielest\u00e4 ehk\u00e4 toisinaan tulemmekin osoittaneeksi v\u00e4h\u00e4n liian hymyilev\u00e4\u00e4 kohteliaisuutta, soveltuu meihin moneen sent\u00e4\u00e4n viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuuluisan kreikkalaisen naisrunoilijan Sapphon lause: &#8217;Naimattomat neitoset ovat kuin punastuva omena puun ylimm\u00e4ll\u00e4 oksalla, jonka hedelm\u00e4n poimijat ovat unohtaneet\u00a0\u2013 unohtaneetko? ei, vaan johon he eiv\u00e4t ole ylettyneet.&#8217; Vannas voi siis rauhoittua. Herttaisesti tervehtien Yksi monen puolesta.&#8221;<\/p>\n<p>\u2013 H. S-i<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uudessa Aurassa k\u00e4ytiin toukokuussa kiivasta yleis\u00f6nosastokeskustelua. Nimimerkki &#8221;Vannas&#8221; kirjoitti lehteen pakinoita otsikolla &#8221;Turun kirje&#8221;. Huhtikuun 28. p\u00e4iv\u00e4 ilmestyneess\u00e4 lehdess\u00e4 h\u00e4n oli esitt\u00e4nyt v\u00e4itteen, ett\u00e4 vallanvaihdon j\u00e4lkeen ruotsinkieliset olisivat &#8221;k\u00e4ytt\u00e4ytyneet h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4sti Valkoisen Suomen suomalaista v\u00e4est\u00f6\u00e4 vastaan&#8221;. T\u00e4h\u00e4n Svante Dahlstr\u00f6m vastasi 4. toukokuuta ja esitti jyrk\u00e4sti eri\u00e4v\u00e4n mielipiteens\u00e4. Samassa &#8221;Turun kirjeess\u00e4&#8221; Vannas oli esitt\u00e4nyt voimakkaita mielipiteit\u00e4 naisista.&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4204,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[179,385],"tags":[266,509],"class_list":["post-5033","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arki","category-tunteet","tag-naisen-asema","tag-sukupuoli"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5033","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4204"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5033"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5033\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5073,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5033\/revisions\/5073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5033"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5033"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5033"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}