{"id":5325,"date":"2018-05-31T08:00:31","date_gmt":"2018-05-31T05:00:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/?p=5325"},"modified":"2018-05-30T23:10:02","modified_gmt":"2018-05-30T20:10:02","slug":"jo-joutui-armas-aika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/2018\/05\/31\/jo-joutui-armas-aika\/","title":{"rendered":"Jo joutui armas aika"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_5329\" aria-describedby=\"caption-attachment-5329\" style=\"width: 285px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-5329\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Lilly-Heinosen-p\u00e4iv\u00e4koti-1-1024x888.jpg\" alt=\"\" width=\"285\" height=\"247\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Lilly-Heinosen-p\u00e4iv\u00e4koti-1-1024x888.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Lilly-Heinosen-p\u00e4iv\u00e4koti-1-300x260.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Lilly-Heinosen-p\u00e4iv\u00e4koti-1-768x666.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Lilly-Heinosen-p\u00e4iv\u00e4koti-1.jpg 1959w\" sizes=\"auto, (max-width: 285px) 100vw, 285px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-5329\" class=\"wp-caption-text\">Lilly Heinosen p\u00e4iv\u00e4kodin lapsia. Lilly Fredrika Heinonen (o.s. Forss) kuvassa oikealla. H\u00e4n piti yksityist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kotia Turussa 1910-luvulla. Kuva: Ebeneser-s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Perjantai 31. toukokuuta 1918 valkeni aurinkoisena. Tuuli puhalsi luoteesta, ja p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mp\u00f6mittari kohosi 12 asteeseen. Takana oli ankara kev\u00e4t, ja sis\u00e4llissodan vaikutukset heijastuivat turkulaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. S\u00e4\u00e4 pysyi n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti suhteellisen koleana koko alkukes\u00e4n, sill\u00e4 <em>Turun Lehti<\/em> kirjoitti viel\u00e4 juhannuksen kynnyksell\u00e4 22. kes\u00e4kuuta, ett\u00e4 &#8221;ilma on ollut hyvin ep\u00e4-l\u00e4mmint\u00e4 ja kolkkoa&#8221;, mutta nyt oltiin valmiita veisaamaan suvivirsi: &#8221;Jo joutui armas aika ja suvi suloinen&#8230;&#8221; Vuoden 1918 tilanne tuo mieleen Suvivirren historiallisen taustan: laulu syntyi 1600-luvun lopulla, katovuosien ja n\u00e4l\u00e4n keskell\u00e4. Niittyjen vihannointi oli haavekuva, kaipauksen kohde. Ehk\u00e4 n\u00e4in oli my\u00f6s kes\u00e4n 1918 kynnyksell\u00e4, sill\u00e4 takana oli n\u00e4l\u00e4n ja puutteen talvi.<\/p>\n<p>Suvivirsi kaikui my\u00f6s koulujen kev\u00e4tjuhlissa, vaikka vuosi olikin ollut oppilaitoksille haasteellinen ja j\u00e4\u00e4nyt vajaaksi. <em>Uusi Aura<\/em> kertoi 30. toukokuuta, ett\u00e4 Turun Suomalaisesta Yhteiskoulusta &#8221;p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen yliopistoon&#8221; sai 11 koululaista, kahdeksan tytt\u00f6\u00e4 ja kolme poikaa. Lukuvuosi 1917\u20131918 oli ollut Suomen kouluille eritt\u00e4in vaikea, ja oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat pudonneet edellisest\u00e4 vuodesta. Kun my\u00f6hemmin tehtiin yhteenvetoa koulujen tilanteesta, osa dokumenteista oli kadonnut sodan melskeeseen. Olosuhteet vaikuttivat my\u00f6s koulujen kehitt\u00e4miseen. <em>Turun Lehti<\/em> kertoi 30. toukokuuta, miten kouluhallitus oli pikapikaa uudistanut lukusuunnitelman seuraavaksi vuodeksi. Ven\u00e4j\u00e4n kieli ehdotettiin poistettavaksi kokonaan tytt\u00f6kouluista ja klassillisista lyseoista, mutta lyseoissa, joissa oli rinnakkaisluokkia, se sai j\u00e4\u00e4d\u00e4 vaihtoehdoksi ranskan kielelle.<\/p>\n<figure id=\"attachment_5330\" aria-describedby=\"caption-attachment-5330\" style=\"width: 333px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-5330\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Lilly-Heinosen-p\u00e4iv\u00e4koti-2-1024x893.jpg\" alt=\"\" width=\"333\" height=\"291\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Lilly-Heinosen-p\u00e4iv\u00e4koti-2-1024x893.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Lilly-Heinosen-p\u00e4iv\u00e4koti-2-300x262.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Lilly-Heinosen-p\u00e4iv\u00e4koti-2-768x670.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-content\/uploads\/sites\/105\/2018\/05\/Lilly-Heinosen-p\u00e4iv\u00e4koti-2.jpg 1906w\" sizes=\"auto, (max-width: 333px) 100vw, 333px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-5330\" class=\"wp-caption-text\">Lilly Heinosen p\u00e4iv\u00e4kodin lapsia. Kuva: Ebeneser-s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kysymys koulutuksesta oli t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 nuoria oli vuoden 1918 Suomessa paljon. Tilastojen mukaan joka toinen kansalainen oli Suomen itsen\u00e4istyess\u00e4 alle 25-vuotias. Oppivelvollisuuslaki s\u00e4\u00e4dettiin vuonna 1921, ja sen mukaan kaikkien lasten piti suorittaa kuusivuotisen kansakoulun oppim\u00e4\u00e4r\u00e4. Koululaitos oli ollut t\u00e4rke\u00e4 tulevaisuuden rakentaja, ja se oli sit\u00e4 erityisen vahvasti seuraavina vuosikymmenin\u00e4. Vuoden 1918 lapset tulivat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n maailman, jossa yhteiskunnallinen v\u00e4kivalta v\u00e4hitellen laantui ja aineellinen hyvinvointi vahvistui. Moni joutui kuitenkin kokemaan uuden sodan ja sen haasteet. Osa heist\u00e4 menehtyi, osa sai mahdollisuuden rakentaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 muuttuneissa olosuhteissa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Kaikille heist\u00e4 vuosien 1917\u20131918 tapahtumat j\u00e4iv\u00e4t merkityksellisiksi, sek\u00e4 lapsuuden kadotettuna paikkana ett\u00e4 ajankohtana, joka suuntasi kotimaan kohtaloita.<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">* * *<\/p>\n<p>Blogi <em>El\u00e4m\u00e4\u00e4 Turussa 1917\u20131918<\/em> on seurannut turkulaista arkea yhdeks\u00e4n kuukauden ajan. Projekti alkoi 1.9.2017 ja on seurannut tapahtumia p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 31.5.2018 asti. T\u00e4n\u00e4\u00e4n ilmestyv\u00e4 kirjoitus on viimeinen. Yhteens\u00e4 blogitekstej\u00e4 on kertynyt 274 kappaletta, ja hankkeeseen osallistui yksitoista kirjoittajaa. Projektia on voinut seurata tilaamalla p\u00e4ivitt\u00e4iset tekstit s\u00e4hk\u00f6postiin tai lukemalla Facebook- ja Twitter-p\u00e4ivityksi\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Facebookissa on 568, Twitteriss\u00e4 372 seuraajaa. S\u00e4hk\u00f6postitilaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vaihdellut 50:n ja 70:n v\u00e4lill\u00e4. <em>El\u00e4m\u00e4\u00e4 Turussa 1917\u20131918<\/em> -blogi j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n www-sivustona, johon voi palata my\u00f6hemmin. Se on tulkinta siit\u00e4, millaista el\u00e4m\u00e4 oli Turussa Suomen itsen\u00e4isyyden alkutaipaleella.<\/p>\n<p>Suuret kiitokset kaikille kirjoittajille ja Turun yliopiston viestinn\u00e4lle sek\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 Kansalliskirjastolle, jonka digitoidut sanomalehdet mahdollistivat kurkistuksen sadan vuoden takaiseen maailmaan.<\/p>\n<p>\u2013 H. S-i<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Perjantai 31. toukokuuta 1918 valkeni aurinkoisena. Tuuli puhalsi luoteesta, ja p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mp\u00f6mittari kohosi 12 asteeseen. Takana oli ankara kev\u00e4t, ja sis\u00e4llissodan vaikutukset heijastuivat turkulaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. S\u00e4\u00e4 pysyi n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti suhteellisen koleana koko alkukes\u00e4n, sill\u00e4 Turun Lehti kirjoitti viel\u00e4 juhannuksen kynnyksell\u00e4 22. kes\u00e4kuuta, ett\u00e4 &#8221;ilma on ollut hyvin ep\u00e4-l\u00e4mmint\u00e4 ja kolkkoa&#8221;, mutta nyt oltiin valmiita&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4204,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[179,128],"tags":[526,283,50],"class_list":["post-5325","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arki","category-opetus-ja-tutkimus","tag-koulu","tag-koulutus","tag-lapset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5325","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4204"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5325"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5325\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5335,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5325\/revisions\/5335"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/elamaaturussa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}