Index Seminum kertoo siementen alkuperän

Kasvitieteellisten puutarhojen välillä on vastikkeetonta siemenvaihtoa, jota on tehty jonkintasoisesti jo 500 vuotta. Valistunut, ympäristötietoinen yleisö ja puutarhojen henkilöstö on toki miettinyt siemenvaihdon merkitystä. Onko se hyödyllistä ajatellen kasvien- ja ympäristönsuojelua?

Yhdessä selvityksessä siemenvaihdon todettiin tuhlaavan resursseja eikä se tarjonnut merkittävää apua suojelutyöhön. Siemenlistoilla on ollut tarjolla erittäin haitallisiksikin todettuja lajeja, kuten japanintatar (Fallopia japonica), etelänalppiruusu (Rhododendron ponticum) ja kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum). Useat tahot, niin ympäristöviranomaiset kuin kasvitieteelliset puutarhatkin eri maissa, käyttävät resursseja haitallisten lajien torjumiseksi, joten tällaisen kasvimateriaalin tarjoaminen kasvitieteellisten puutarhojen siemenlistojen kautta ei ole järkevää. Siemenlistoilta löytyy myös piharatamon (Plantago major) kaltaisia lajeja, jotka kuuluvat laajimmalle levinneiden kasvilajien joukkoon maapallolla. Näissäkin tapauksissa alkuperä on usein puutarha eikä luonto. On hyvä, että haitallisiksi todettuja lajeja on tarjolla tutkimuskäyttöön tarvittaessa.

Kasvitieteellisen puutarhan siemenluetteloita 1950-luvulta.

 

Siementen alkuperän tunnettuus on tärkeä. Tieto alkuperästä pitää välittää tilaavalle taholle pyytämättä olipa se sitten puutarha tai tutkija ja riippumatta siitä onko se sillä hetkellä relevantti tieto. Tämän luulisi olevan hyvällä tasolla, mutta näin ei ole ollut. Me olemme pystyneet tarjoamaan tiedon luonnonkeruista jo pitkään eikä tätä tietoa tarvitse erikseen pyytää. Puutarhalta kerätyistä siemenistä tarjoamme mahdollisimman tarkan alkuperätiedon eteenpäin. Siemenvaihdon pitkä perinne on muuttunut vuosien kuluessa. Nykyään siemenlistat ovat pääosin sähköisessä muodossa. Niistä löytyy edelleen hienoja kuvia ja kasvitieteellistä kuvitusta. Useat tahot lähettävät pdf-muotoisia tiedostoja.

Vastaako sitten siemenistä kasvatettu aineisto nimeä? Luonnollisestikaan ei aina, ja pitkässä ketjussa inhimillinen virhe voi tapahtua useassa kohdassa. Siemenmäärään nähden vastaavuusongelma lienee vähäinen. Siementen käsittely ei myöskään ole aina asiantuntevaa, vaan esimerkiksi kuivia tammenterhoja löytyy lähetyksistä vuosittain. Puutarha tarvitsee siemenvaihtoa sekä ulkopuutarha- että kasvihuonelajiston uusimiseen ja täydentämiseen. Tarkoituksena on aikaansaada alkuperältään tunnettu lajisto. Valitettavasti tarjonta on kohtalaisen lukuisasta siemenmäärästä huolimatta silti rajoittunutta ajallisesti, määrällisesti ja lajistollisesti.

Kirjoittaja on Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri.