paljon pieniä ruskeita sammalpunkkeja mikroskooppikuvassa

Sammalpunkkien matkassa maailmalle. Pohjoismaiden suurin kokoelma löytyy nyt laji.fi -tietoportaalista.

Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä, eläinmuseossa, on Suomen ja myös Pohjoismaiden suurimmat sammalpunkkikokoelmat. Sammalpunkit ovat pikkuruisia (0,1-1mm) pääosin maaperän mullassa eläviä hämähäkkieläimiä. Sammalpunkkeja elää neliömetrillä metsämaata jopa 200 000 yksilöä ja 50 lajia.

Pienestä koosta huolimatta joukossa on voimaa, ja sammalpunkit ovatkin maaperässä hyödyllisiä hajottajia. Ne tarjoavatkin ekosysteemipalveluja kierrättämällä ravinteita ja parantamalla maan viljavuutta, mikä mahdollistaa kaiken elämän myös maan päällä. Sammalpunkit kuitenkin luokitellaan uhanalaisarvioinnissa puutteellisesti tunnetuiksi lajien levinneisyys-, runsaus-, ja ekologiatietojen puutteen vuoksi.

Eläinmuseon sammalpunkkikokoelmat sisältävät lähes 30 000 näytettä. Ne on kerätty vähälukuisten punkkitutkijoiden toimesta viimeisen noin 120 vuoden aikana vanhimman ollessa vuodelta 1894. Valtaosa näytteistä on kerätty Suomesta. Eläinmuseon jo eläköitynyt amanuenssi Ritva Penttinen teki uraauurtavaa tutkimus- ja keräystyötä lähes 30 vuoden ajan tämän eläinryhmän parissa. Suomi onkin harvinainen maa, sillä meiltä löytyy Penttisen vuodelta 1998 julkaisemat Suomen sammalpunkkilajien levinneisyyskartat – vastaavia löytyy ainoastaan Itävallasta, Espanjasta ja Turkista.

Eläinmuseon sammalpunkkikokoelmien tiedollinen digitointi keräysaika- ja sijaintitietoineen on hiljattain saatettu päätökseensä yhteistyössä Ympäristöministeriön alaisen Hämähäkkityöryhmän kanssa (https://hamahakkityoryhma.wordpress.com/). Nyt laji.fi-tietoportaalista (www.laji.fi) voi tarkastella kaikkien Suomessa tavattavien noin 350 lajin levinneisyyskarttoja. Kartat ovat toki vasta alustavia, sillä sammalpunkkeja kerätään ja määritetään edelleen mm. punkkitutkija Riikka Elon toimesta.

karttakuva sammalpunkkiaineistosta laji.fi- portaalissa
Sammalpunkkiaineisto laji.fi – portaalissa.

 

Nyt digitoitu museoaineisto mahdollistaa 25 vuoden takaisen lajilistan ja levinneisyyskarttojen päivityksen ja yhteenvedon. Museoaineiston tarkastelu paljastaa, että kaikkiaan Suomesta on havaittu yhteensä 358 sammalpunkkilajia, mutta näistä 50 lajia ei ole tavattu vuoden 1975 jälkeen ja 53 lajia vuoden 1999 jälkeen (yht. 103 lajia, eli 30% Suomen lajeista). Syitä tähän lienee useita, kuten keräystoiminnan väheneminen sekä tiettyjen elinympäristöjen ja alueiden tutkimattomuus, mutta osa lajeista saattaa olla hävinnyt Suomesta.

Kaikkiaan nyt digitoitu museokokoelma sisältää näytteitä yli 500 sammalpunkkitaksonista, jotka on kerätty yli 30 maasta. Niin Suomessa kuin maailmallakin sammalpunkkien keräysretkiin liittyy monia jänniä ja hauskoja tarinoita, joita löytyy erityisesti Ritva Penttiseltä. Niitä voit lukea blogin seuraavassa osassa.

Artikkelin pääkuvan sammalpunkeista on ottanut Riikka Elo.

Turun yliopiston Luonnontieteellinen museo