{"id":110,"date":"2014-04-15T07:40:15","date_gmt":"2014-04-15T07:40:15","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/?p=110"},"modified":"2014-04-15T07:40:15","modified_gmt":"2014-04-15T07:40:15","slug":"espanjan-lasten-puolesta-fasismia-vastaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/2014\/04\/15\/espanjan-lasten-puolesta-fasismia-vastaan\/","title":{"rendered":"Espanjan lasten puolesta, fasismia vastaan"},"content":{"rendered":"

Sylvi-Kyllikki Kilpi mukana avustusty\u00f6ss\u00e4 Espanjan sis\u00e4llissodan aikana<\/strong><\/p>\n

Esitelm\u00e4 Espanjan sis\u00e4llissodan kulttuurihistorian -seminaarissa 11.4.2014<\/p>\n

kirjoittanut Jaana Torninoja-Latola<\/strong><\/p>\n

N\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 ahdistaa Espanjan taistelevaa kansaa. Elintarpeet ovat loppuneet, ennen kaikkea on sokerista ja viljasta huutava puute. Koko maailma tiet\u00e4\u00e4, miten Espanjassa on keskiajan tapainen riisto aina pit\u00e4nyt kansaa ahdistavassa k\u00f6yhyydess\u00e4. Muutamien viime vuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisempi toiminta kansan hyvinvoinnin kohottamiseksi ei enn\u00e4tt\u00e4nyt viel\u00e4 paljoakaan parannuksia saada aikaan. K\u00e4sit\u00e4mme, miten sis\u00e4llissota tuottaa vaikeuksia yhteiskunnalliselle huollolle, miten sota j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeens\u00e4 raunioiksi muuttuneita seutuja, joissa tuhannet avuttomat lapset turhaan odottavat ravintoa ja hoivaa.<\/i><\/p>\n

Kansainv\u00e4lisen solidaarisuuden tunne ja inhimillinen my\u00f6t\u00e4mielisyys k\u00e4rsimyst\u00e4 kohtaan on aiheuttanut, ett\u00e4 kaikissa kansanvaltaisissa maissa on ryhdytty avustustoimintaan Espanjan kansan hyv\u00e4ksi. Englannista ovat ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6t l\u00e4hett\u00e4neet avustustoimikuntia Espanjaan. Ranskan kansa on koko Espanjan kansalaissodan ajan osoittanut l\u00e4mmint\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 pakolaisia kohtaan. Ruotsissa on jokainen j\u00e4rjest\u00e4ytynyt ty\u00f6l\u00e4inen luovuttanut yhden tunnin ty\u00f6palkan Espanjan kansan avustamisrahastoon. Nelj\u00e4tt\u00e4 kuukautta kest\u00e4neen ker\u00e4yksen aikana on l\u00e4ntisest\u00e4 naapurimaastamme l\u00e4hetetty Espanjaan yli 2 milj. markkaa. Tanskan ja Norjan kansanvaltaiset yhteiskunta-ainekset osoittautuvat varmasti yht\u00e4 avuliaiksi, vaikka n\u00e4iss\u00e4 maissa ker\u00e4ys on aloitettu my\u00f6hemmin, joten sen tuloksista ei ole tietoa.<\/i><\/p>\n

Suomessa toimitetaan ker\u00e4ys Espanjan lasten hyv\u00e4ksi joulukuun 1. – tammikuun 31. p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Uskomme, ett\u00e4 maamme ty\u00f6l\u00e4iset osoittavat solidaarisuuttaan ja uhrimielt\u00e4\u00e4n l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 avustuksia elintarpeiden ja l\u00e4\u00e4kkeiden hankkimiseksi sis\u00e4llissodan kauhuista k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4n maahan.<\/i><\/p>\n

Helsingiss\u00e4, joulukuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1936<\/i><\/p>\n

Suomen Sosialidemokraattisen Ty\u00f6l\u00e4isnaisliiton ker\u00e4ystoimikunta \u201dEspanjan lasten hyv\u00e4ksi\u201d. <\/i><\/p>\n

Miina Sillanp\u00e4\u00e4\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Tyyne Leivo<\/i><\/p>\n

Sylvi-Kyllikki Kilpi (puheenjohtaja)\u00a0\u00a0 Lilli Heponen (sihteeri)<\/i><\/p>\n

\"Sylvi-Kyllikki<\/a>

Sylvi-Kyllikki Kilpi Sos.dem Ty\u00f6l\u00e4isnaisliiton liittotoimikunnan kokouksessa vuonna 1941.<\/p><\/div>\n

T\u00e4ll\u00e4 vetoomuksella ponkaistiin liikkeelle ker\u00e4ystoiminta, jonka tarkoituksena oli avun toimittaminen sis\u00e4llissodan runtelemaan Espanjaan. Sosialidemokraattisten naisten hankkeella oli lukuisia kansainv\u00e4lisi\u00e4 esikuvia, sill\u00e4 sota oli syttyess\u00e4\u00e4n saanut aikaan ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n solidaarisuusaallon ja taistelevat osapuolet omat selke\u00e4t tukijansa. Espanjan tasavallan laillista, p\u00e4\u00e4osin vasemmistolaisista ministereist\u00e4 koostunutta hallitusta tuki vahvimmin Neuvostoliitto ja Ranska ja kenraali Francon johtamat kansallismielisiksi itse\u00e4\u00e4n kutsuvat kapinalliset saivat puolestaan tukensa Hitlerin Saksasta ja Mussolinin Italiasta. Espanjan sis\u00e4llissodasta muodostui kansalliset rajat ylitt\u00e4v\u00e4 areena vastakkaisten ideologioiden kamppailulle. Johtavat l\u00e4nsimaat Englannin johdolla pyrkiv\u00e4t suitsimaan sodan levi\u00e4misen Espanjan ulkopuolelle perustamalla ns. puuttumattomuuskomitean, jonka tavoitteena oli est\u00e4\u00e4 aseiden ja joukkojen vienti Espanjaan. Puuttumattomuutta harjoitettiin kuitenkin vain paperilla, sill\u00e4 Espanjaan virtasi molemmille taisteleville puolille sek\u00e4 sotakalustoa ett\u00e4 miehi\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n julkisesti, tosin Espanjan hallituksen joukot olivat t\u00e4ss\u00e4 asiassa heikommilla kuin Italian ja Saksan tukemat kansallismieliset. Kaiken kaikkiaan Espanjan sis\u00e4llissota oli suuren kansainv\u00e4lisen huomion kohteena, jonka yhten\u00e4 toiminnallisena muotona oli laaja kansainv\u00e4linen avustusty\u00f6.<\/p>\n

Tarkastelen t\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4ss\u00e4ni suomalaista, suurelta osin Sosialidemokraattisen ty\u00f6l\u00e4isnaisliiton organisoimaa avustusty\u00f6t\u00e4. Otsikossani mainittu Sylvi-Kyllikki Kilpi, joka toimi naisliiton perustaman avustuskomitean puheenjohtajana, oli teatteri- ja kirjallisuuskriitikko sek\u00e4 SDP:n kansanedustaja ja yksi sosialidemokraattien tunnetuimpia naiskasvoja. H\u00e4nen aviomiehens\u00e4 Eino Kilpi oli SDP:n \u00e4\u00e4nenkannattajan Suomen Sosialidemokraatin p\u00e4\u00e4toimittaja ja lehdell\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 rooli avustustoiminnan propagoimisessa. Avustustoimikunnan puheenjohtajana Sylvi-Kyllikki Kilpi antoi kasvot toiminnalle ja h\u00e4n yhten\u00e4 aktiivisimpana vastasi ker\u00e4ystietoisuuden levitt\u00e4misest\u00e4 kansalaisten keskuuteen.<\/p>\n

Esitelm\u00e4ss\u00e4ni k\u00e4yn l\u00e4pi suomalaisten avustusty\u00f6t\u00e4; pohdin sen taustaa, muotoja, tekij\u00f6it\u00e4 ja poliittisia ulottuvuuksia suomalaisessa kontekstissa. Avustustoiminnan henkil\u00f6tason toimintaa ja merkityksi\u00e4 valotan Sylvi-Kyllikki Kilven kautta.<\/p>\n

T\u00e4rkein syy, miksi Suomessakin avustustoimintaan her\u00e4ttiin, oli kansainv\u00e4linen, ennen kaikkea Ruotsin, esimerkki. Aktiivisimmin avustusty\u00f6ss\u00e4 olivat mukana eri maiden ty\u00f6v\u00e4enliikkeet, joissa perustettiin erityisi\u00e4 avustuskomiteoita avun ker\u00e4\u00e4miseksi ja koordinoimiseksi. My\u00f6t\u00e4tunto vasemmistolaisissa piireiss\u00e4 oli Espanjan tasavallan hallituksen puolella ja niiss\u00e4 korostettiin hallituksen laillista, perustuslain mukaista asemaa maan johdossa. Syyllisiksi sotaan n\u00e4htiin kapinalliset upseerit, ja heit\u00e4 tukeva etuoikeutettujen joukko johdossaan suurmaanomistajat ja suurliikemiehet, sek\u00e4 kirkko ylimpien pappiensa johdolla. Kansallismielisten mahdollisen voiton my\u00f6t\u00e4 pel\u00e4ttiin fasismin saavan pysyv\u00e4n jalansijan Espanjasta ja uskottiin konfliktin laajenevan muualle Eurooppaan.<\/p>\n

Espanjan tasavallan auttaminen ja sen puolesta puhuminen n\u00e4htiin siis vapauden ja demokratian puolustamisena yh\u00e4 voimistuvampia fasistisia virtauksia vastaan. Suomen Sosialidemokraatti kirjoitti ensimm\u00e4ist\u00e4 ker\u00e4yst\u00e4 tukeakseen:<\/p>\n

\u201dMiten t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 avustus, k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi siit\u00e4, ett\u00e4 fasistiset valtiot heti ja eritt\u00e4inkin viime viikkoina ovat asettaneet esteit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n liikkeen tielle voidakseen lopettaa t\u00e4m\u00e4nkin avunannon, jolla on puhtaasti inhimillinen luonne. Tarkoituksena ei ole vain j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Espanjan tasavaltalaiset taistelijat fasistien pommien ja kranaattien raadeltavaksi, vaan heid\u00e4t olisi my\u00f6s j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 ilman hoitoa ja huoltoa ja kuolemaan haavoihinsa, n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja kylmyyteen. T\u00e4llaiseen raakuuteen on vain yksi vastaus: kaikkea mahdollista siveellist\u00e4 ja aineellista apua Espanjan tasavallalle.\u201d<\/p>\n

Ker\u00e4yksi\u00e4 toimeenpantiin yhteens\u00e4 kolme. Ensimm\u00e4inen vuosien 1936\u20131937 vaihteessa, toinen loppuvuodesta 1937 ja kolmas vuoden 1938 aikana. Viimeisess\u00e4 ker\u00e4yksess\u00e4, jonka j\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 toimivat Ty\u00f6l\u00e4isnaisliiton lis\u00e4ksi SDP ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, ker\u00e4ttiin varoja sek\u00e4 Espanjaa ett\u00e4 T\u0161ekkoslovakiasta saapuneita poliittisia pakolaisia varten. T\u00e4m\u00e4 jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 kiinnostus Espanjan tapahtumia kohtaan oli sodan saamien k\u00e4\u00e4nteiden my\u00f6t\u00e4 hiipunut ja mielenkiinto suunnattiin nyt Keski-Eurooppaan It\u00e4vallan ja T\u0161ekkoslovakian tapahtumiin.<\/p>\n

Muistellessaan avustustoimintaa vuonna 1960 julkaistussa Huomenen tie -teoksessa, Sylvi-Kyllikki Kilpi totesi suorasukaiseen tyyliins\u00e4, ett\u00e4 tappiolle j\u00e4\u00e4neet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kiinnostaneet suurta yleis\u00f6\u00e4 samalla tavoin kuin asiansa puolesta aiemmin sisukkaasti taistelleet tasavaltalaiset. H\u00e4nen mukaansa ker\u00e4ysinnon hiipumiseen oli syyn\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 naiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 johtaneet ker\u00e4yst\u00e4 ja antaneet sille omaa ihanteellista innostustaan. \u00a0H\u00e4n itse suuntasi toimintatarmonsa seuraavaksi Keski-Euroopasta saapuneiden juutalaispakolaisten asioiden hoitamiseen. Espanjaan avustamiseen verrattuna juutalaispakolaisten auttamisesta tuli Kilvelle paljon henkil\u00f6kohtaisempi kokemus, johon liittyi huolta ja h\u00e4t\u00e4\u00e4 yst\u00e4viksi v\u00e4hitellen muuttuneiden ihmisten kohtaloista sotaak\u00e4yv\u00e4ss\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Ker\u00e4yksi\u00e4 varten tarvittiin lupa sis\u00e4ministeri\u00f6st\u00e4. Ensimm\u00e4isen ker\u00e4ysanomuksen kohdalla ker\u00e4ystoimikunnan j\u00e4senet saivat tehd\u00e4 kaikkensa vakuuttaakseen ministeri\u00f6n virkamiehet avun humanitaarisesta luonteesta. Ker\u00e4ysluvan antamista emmittiin muun muassa vedoten sodan pikaiseen loppumiseen ja Suomen mukanaoloon puuttumattomuussopimuksessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi poliittiset vastustajat, ennen kaikkea Is\u00e4nmaallinen Kansanliike ja sen lehti Ajan Suunta tekiv\u00e4t kaikkensa saadakseen ker\u00e4yksen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sotilaalliselta avustukselta. Sylvi-Kyllikin mukaan Ajan Suunnassa laskettiin jatkuvasti kuinka monta konekiv\u00e4\u00e4ri\u00e4 ker\u00e4tyll\u00e4 summalla Espanjan punaisille saisi hankittua ja vaadittiin kova\u00e4\u00e4nisesti ker\u00e4yksen lopettamista. Erityisen aktiivisesti asiaa ajoi puolueen kansanedustaja Hilja Riipinen, joka budjettikeskustelun yhteydess\u00e4 nimitti tasavaltaa puna-Espanjaksi ja annettua apua puna-avuksi, joka vain pidensi Espanjan kansan k\u00e4rsimyksi\u00e4. Joskus ker\u00e4yksien ymp\u00e4rille kietoutui paikallisia ristiriitoja, jotka p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t esimerkiksi ker\u00e4yslistojen takavarikoimiseen niiden oletetun kommunistisuuden vuoksi. N\u00e4m\u00e4 ongelmat yleens\u00e4 ratkesivat siihen, ett\u00e4 ker\u00e4ystoimikunnasta joku selosti asian lainmukaisuuden.<\/p>\n

Porvarillisessa lehdist\u00f6ss\u00e4, etenkin jo mainitussa Ajan Suunnassa, mutta my\u00f6s esimerkiksi Uudessa Suomessa ja Helsingin Sanomissa sodasta raportoitiin p\u00e4\u00e4osin kansallismielisten n\u00e4k\u00f6kulmasta ja t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti kritiikki\u00e4 sosialidemokraattien keskuudessa. Puhuessaan Espanjan sodan vuosijuhlassa kes\u00e4ll\u00e4 1937 Sylvi-Kyllikki Kilpi kiinnitti asiaan huomionsa:<\/p>\n

\u201dV\u00e4\u00e4rien todistajien rintamaan on urhoollisesti yhtynyt suomalainen porvarillinen sanomalehdist\u00f6 yhdess\u00e4 puolivirallisen tietotoimiston kanssa saadakseen lukijansa uskomaan, ett\u00e4 is\u00e4nmaalleen vannomansa sotilasvalan rikkoneet upseerit ja heihin liittynyt armeijan osa edustaa muka \u201dkansallista\u201d Espanjaa, joka taistelee kansansa vapauden puolesta joitakin vieraita voimia vastaan. Espanjan laillinen hallitus ja sen v\u00e4hitellen hajanaisista joukoista aavistamattomin vaikeuksin muodostama armeija sen sijaan esitet\u00e4\u00e4n kirkkojen polttajina, pappien kiduttajina ja yleens\u00e4 rosvolaumana.\u201d<\/p>\n

Porvarillisella puolella avustustoiminta vastustettiin siis sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 se kohdistuessaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toiselle taistelevalle osapuolelle rikkoi puuttumattomuussopimusta. Ty\u00f6v\u00e4enliikkeess\u00e4 puolestaan puuttumattomuussopimusta sai osakseen tiukkaa arvostelua sit\u00e4 k\u00e4rkev\u00e4mmin mit\u00e4 tiukempaan kurimukseen Espanjan tasavaltainen hallitus joukkoineen joutui. Toisen ker\u00e4yksen aikoihin puuttumattomuuspolitiikan arvostelu n\u00e4kyi sek\u00e4 ker\u00e4ysjulistuksessa ett\u00e4 sosialidemokraattisessa lehdist\u00f6ss\u00e4. Suomen Sosialidemokraatin p\u00e4\u00e4kirjoituksessa asiasta aprikoitiin seuraavalla tavalla:<\/p>\n

Ja nyt uhkaa suurta osaa Espanjaa n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4. Ja mink\u00e4vuoksi uhkaa? Senvuoksi ett\u00e4 \u201dsodan paikallistamiseksi\u201d suurvallat keksiv\u00e4t ns. puuttumattomuuden, joka alusta alkaen on ollut vahingollinen Espanjan lailliselle hallitukselle. Eik\u00e4 p\u00e4\u00e4se t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 siit\u00e4 ajatuksesta, ett\u00e4 ilmeinen tarkoitus on talven aikana n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 vapauttaan rakastava Espanjan kansa n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Kun sit\u00e4 ei voiteta asein, aiotaan se tuhota toisin ja tehokkaammin keinoin. <\/i><\/p>\n

[…] Jos suurpolitiikka viisaudessaan on kerran ollut sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei Espanjan laillinen hallitus avoimesti ja kansainv\u00e4lisen oikeuden mukaisesti saa hankkia itselleen aseita, niin j\u00e4lell\u00e4 on kuitenkin yksityisill\u00e4 kansalaisryhmill\u00e4 oikeus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sinne elintarpeita. T\u00e4m\u00e4n hetken ehk\u00e4p\u00e4 tehokkain keino kansanvallan ja ihmisyyden vihollisten voittamiseksi on elintarpeiden toimittaminen Espanjaan.<\/i> (SS 18.11.1937 p\u00e4\u00e4kirjoitus \u201dEspanja n\u00e4kee n\u00e4lk\u00e4\u00e4\u201d)<\/p>\n

Ker\u00e4ykset kattoivat koko maan ja ne toimeenpantiin numeroiduilla listoilla, joita yksityiset ihmiset ja j\u00e4rjest\u00f6t saivat tilata itselleen. Varoja ker\u00e4ttiin my\u00f6s Tasavaltaista Espanjaa esittelev\u00e4ll\u00e4 n\u00e4yttelyll\u00e4 ja eri puolilla maata j\u00e4rjestetyill\u00e4 ohjelmallisilla tapahtumilla, joissa oli tarjolla sek\u00e4 painavaa asiaa puheiden muodossa ett\u00e4 kevyemp\u00e4\u00e4 ohjelmaa, kuten lausuntaa, musiikkiesityksi\u00e4, voimistelun\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja illan kohokohtana yleens\u00e4 tanssia, kuten esimerkiksi Helsingin Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen Toveriseuran 28.1 1937 Ty\u00f6v\u00e4entalon juhlasalissa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 juhlassa. Etsiv\u00e4ss\u00e4 keskuspoliisissa juhlista oltiin hyvin kiinnostuneita ja juhlassa kuin juhlassa olikin paikalla tilaisuudesta raportoiva etsiv\u00e4. EK:n henkil\u00f6mapeista selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 edell\u00e4 mainitussa juhlassa juhlapuheen piti Sylvi-Kyllikki Kilpi. Puheesta heill\u00e4 ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ollut mit\u00e4\u00e4n erikoista huomautettavaa, vaan se pysyi sallitun rajoissa. Etsiv\u00e4n keskuspoliisin kiinnostuksella ker\u00e4ystoimikunnan tekemisiin saattoi my\u00f6s ironisoida ja saada poliittiset vastustajat n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 naurettavilta. Sylvi-Kyllikki Kilpi totesi puheessaan kirpe\u00e4\u00e4n tyyliins\u00e4, miten \u201dKeskitason suomalainen porvari aivan s\u00e4ik\u00e4htyy, jos h\u00e4nelt\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 avustusta \u201dEspanjan lapsille\u201d. H\u00e4n tuntee jo tuollaisen kysymyksenkin vuoksi tulleensa hetkeksi poliittisesti ep\u00e4luotettavaksi ja joutuvansa ties vaikka – <\/b>EK:n muistioihin\u201d. Porvaria piikitelless\u00e4\u00e4n h\u00e4n samalla heitti pienen piikin Etsiv\u00e4n Keskuspoliisin suuntaan, sill\u00e4 h\u00e4n tiesi etsiv\u00e4n olevan paikalla muistilehti\u00f6ineen.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisess\u00e4 avustusty\u00f6ss\u00e4 oli mukana useita j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 kuten esimerkiksi Punainen risti ja uskonnollisia yhteis\u00f6j\u00e4 kuten esimerkiksi englantilaiset kveekarit. Kansallisten avustusj\u00e4rjest\u00f6jen ker\u00e4ysten hedelmien koordinointia varten perustettiin Kansainv\u00e4linen Solidaarisuusrahasto, jonka j\u00e4ljet ainakin suomalainen Etsiv\u00e4 keskuspoliisi n\u00e4ki johtavan Kominterniin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ensimm\u00e4isen ker\u00e4ysluvan ehdoksi laitettiin, ett\u00e4 jakelu tapahtuu suomalaisten l\u00e4hetyst\u00f6virkailijoiden v\u00e4lityksell\u00e4. My\u00f6hemmin apua toimitettiin perille my\u00f6s Pelastakaa lapset -j\u00e4rjest\u00f6n kautta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen ker\u00e4ys tuotti noin 200\u00a0000 markkaa ja toisella varoja saatiin kokoon jo yli 300\u00a0000 markkaa. Ker\u00e4tyll\u00e4 summalla hankittiin Espanjaan toimitettavaksi vaatteita, liinavaatteita, sidetarpeita ja elintarvikkeita, muun muassa voita, juustoa ja kondensoitua maitoa. Suomalaiset avustusaktiivit jaksoivat puheissa ja lehtikirjoituksissa muistuttaa, miten Suomi oli avustusty\u00f6ss\u00e4 pieni tekij\u00e4, mutta silti sen apu oli enemm\u00e4n kuin tarpeellista. Enemm\u00e4n resursseja omaavista maista, kuten Ruotsista, Englannista, Ranskasta ja Yhdysvalloista tuotettiin Espanjaan lis\u00e4ksi l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, ambulansseja ja kentt\u00e4sairaaloita. Yksi avustuskeino oli espanjalaisten orpolapsien sijoittaminen heit\u00e4 varten perustettuihin lastenkoteihin ja yksityisperheisiin, joita l\u00f6ytyi useista Euroopan maista.<\/p>\n

Sodan ensimm\u00e4isen puolentoista vuoden aikana Suomen Sosialidemokraatista l\u00f6ytyi Espanja-uutisia l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in. Suurin osa uutisista keskittyi sotatapahtumista raportoimiseen, mutta sodan kest\u00e4ess\u00e4 ja siit\u00e4 aiheutuneen kurjuuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 julkaistiin my\u00f6s useita silminn\u00e4kij\u00e4raportteja maassa vallitsevista vaikeista oloista. Artikkelit ja kuvat toivat kaupunkien pommitukset, siviiliuhrit, vammautuneet ihmiset, orpolapset ja satojen metrien mittaisissa ruokajonoissa seisovat aliravitutut naiset ja lapset lukijoiden tietoisuuteen. Samalla kun lehtijutut kuvasivat sotaa k\u00e4yv\u00e4n maan todellisuutta, niin niill\u00e4 harjoitettiin er\u00e4\u00e4nlaista s\u00e4\u00e4lin politiikkaa, jonka tarkoituksena oli vauhdittaa avustustoimenpiteit\u00e4. N\u00e4in esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 ruotsalaisen naistoimittajan silminn\u00e4kij\u00e4raportissa, joka julkaistiin Suomen Sosialidemokraatissa:<\/p>\n

N\u00e4lk\u00e4\u00e4n\u00e4kev\u00e4 Barcelona tarvitsee my\u00f6s pienen osan siit\u00e4 runsaudesta, mik\u00e4 meill\u00e4 Pohjoismaissa sent\u00e4\u00e4n on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Viime vuonna oli kysymyksess\u00e4 Madrid, nyt on kuolemankauhu ja n\u00e4lk\u00e4 levinnyt yli Katalonian, Barcelonan, Valencian, Kastilian kaikkiin pieniin kyliin. Taitoni ja voimani eiv\u00e4t riit\u00e4 kuvailemaan miljoonakaupunkia puolin\u00e4l\u00e4ss\u00e4, kuvailemaan t\u00e4t\u00e4 laihojen, kalpeiden pikkulasten jonoa, joka k\u00e4rsiv\u00e4llisesti odottaa pient\u00e4 maitotilkkaa kuppeihinsa. Eik\u00e4 kukaan osaisi kuvata sit\u00e4 hirvitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kauhun talvea, jota kohden Espanja nyt kulkee vailla hiili\u00e4, vailla l\u00e4mpimi\u00e4 vaatteita, vailla ruokaa. <\/i><\/p>\n

Vetoamalla ihmisten hyviin ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi ep\u00e4itsekkyyteen, inhimillisyyteen, humaanisuuteen, s\u00e4\u00e4liin ja solidaarisuuteen, pyrittiin heid\u00e4t saamaan my\u00f6t\u00e4mieliksi ker\u00e4yksille ja raottamaan kukkaronny\u00f6rej\u00e4\u00e4n avustustarkoituksiin. Auliisti my\u00f6nnettiin, ett\u00e4 ei Suomessakaan kaikkien ihmisten asiat ollut parhaalla mahdollisella tolalla, mutta ne olivat kuitenkin paremmin kuin ihmisill\u00e4 Espanjassa. Vedottiin ty\u00f6l\u00e4isvanhempiin, joiden lapsilla kaikki oli viel\u00e4 toistaiseksi kunnossa, jotta n\u00e4m\u00e4 auttaisivat niit\u00e4, joiden asiat eiv\u00e4t olleet yht\u00e4 hyvin. N\u00e4in teki esimerkiksi Sylvi-Kyllikki Kilpi Toverittareen laatimassaan p\u00e4\u00e4kirjoituksessa. N\u00e4in Kilpi kirjoitti:<\/p>\n

Voimme kertoa lahjoillamme, ett\u00e4 tunnemme my\u00f6t\u00e4tuntoa siviiliv\u00e4est\u00f6n k\u00e4rsimyksi\u00e4 kohtaan, ajattelemme niit\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen sodan kauhujen keskell\u00e4\u201d […] \u201dTy\u00f6l\u00e4isvanhemmat, te, joiden lapset viel\u00e4 niin turvallisin mielin l\u00e4htev\u00e4t koulumatkalleen \u00e4idin hellien vaalimat ev\u00e4\u00e4t mukanaan, muistakaa niit\u00e4 raukkoja, joilta on sek\u00e4 kodin turva ett\u00e4 oppimisen riemu riistetty. Ajatelkaa niit\u00e4 koteja, joiden isilt\u00e4 on kansalaissodan vuoksi riistetty ansiomahdollisuus ja seutuja, joiden kauppapuodeista ei en\u00e4\u00e4 kuukausiin ole saanut rahallakaan ostaa t\u00e4rkeit\u00e4 elintarvikkeita. Meid\u00e4n humaaninen avustustoimintamme on vastalause raakuutta ja ja v\u00e4kivaltaa vastaan, se on aseettomien kaunis mielenilmaisu.<\/i> (S-K Toverittaren Espanja-numeron p\u00e4\u00e4kirjoitus nro. 19, 1937)<\/p>\n

Sanalla viel\u00e4 haluttiin korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4varmassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 tilanteessa omatkin lapset saattaisivat joskus tarvita vastaavaa apua.<\/p>\n

Kurjuuskertomusten rinnalla kerrottiin sek\u00e4 sanoin ett\u00e4 kuvin my\u00f6s avunsaajien kiitollisuudesta ja riemusta avustuspakettien l\u00f6yt\u00e4ess\u00e4 tiens\u00e4 perille. Lehtikuvissa esiintyvien hyvinvoivien, toimeliaiden ja iloisesti hymyilevien lasten avulla haluttiin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 konkreettisesti, ett\u00e4 avustustoiminta kannatti, ett\u00e4 ne rahat, joita ihmiset olivat lahjoittaneet, olivat menneet hyv\u00e4\u00e4n tarkoitukseen. Virallisemman tason kiitos avustuskomitealle tuli Espanjan opetusasiain ja kaunotaiteiden ministerin Jesus Hernandezin kiitoskirjeen muodossa. Jotta kiitokset olisivat tavoittaneet mahdollisimman monet avunantajat, julkaistiin kirje my\u00f6s lehdiss\u00e4.<\/p>\n

Avustustoiminnan leimaa antava piirre oli sen m\u00e4\u00e4rittyminen p\u00e4\u00e4osin naisten teht\u00e4v\u00e4ksi. Avustus-, huolto- ja hoivaty\u00f6t miellettiin yleisesti naisille ominaiseksi toiminnan muodoiksi, joissa \u201dnaisen luonteen parhain ominaisuus, \u00e4idillisyys, saa kauniita ilmaisuja\u201d, kuten Sylvi-Kyllikki Kilpi asian esitti sodan j\u00e4lkeen kirjoittamassaan Suomen ty\u00f6l\u00e4isnaisliikkeen historiassa<\/i>. H\u00e4nen mukaansa \u201dnaisten [jonkin asian yhteydess\u00e4] aikaansaama humanitaarinen ty\u00f6skentely perustuu naisen haluun suojata ja hoivata avuttomia\u201d.<\/p>\n

Kysymys ei silti ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sukupuolesta, vaan my\u00f6s ideologiasta ja luokkasolidaarisuudesta. Merkityksellist\u00e4 oli, ket\u00e4 autettiin ja miksi autettiin. Porvarillisten naisliittojen edustajat leimattiin Suomen Sosialidemokraatissa kylmiksi ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi, koska he eiv\u00e4t osallistuneet avustusty\u00f6h\u00f6n, joka, kuten lehden p\u00e4\u00e4kirjoituksessa korostettiin, \u201dmit\u00e4 l\u00e4heisimmin kuuluu ja t\u00e4ytyykin kuulua nimenomaan naisten j\u00e4rjest\u00f6jen teht\u00e4viin.\u201d Lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4kirjoituksessa kysyttiin, elettiink\u00f6 porvarillisten naisten piiriss\u00e4 \u201dyleisesti sen fasistien levitt\u00e4m\u00e4n lorun lumoissa, ett\u00e4 omaa syytt\u00e4\u00e4n kurjuuteen joutuneiden pikkulasten auttaminenkin on – kommunismia?\u201d\u00a0 (SS p\u00e4\u00e4kirjoitus 20.1.1937)<\/p>\n

Suomalaisten porvarillisten piirien kylmyytt\u00e4 espanjalaislapsien h\u00e4d\u00e4nalaiselle tilanteelle korostettiin sill\u00e4, ett\u00e4 vertailukohdaksi otettiin Ruotsi, jossa ker\u00e4yksen kerrottiin olevan paljon laajemmalla kansalaispohjalla kuin Suomessa. Sosialidemokraatissa kysyttiin, \u201dsaako edes Ruotsin naisten kaunis esimerkki her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n joitakin omiatuntoja?\u201d. Ruotsalaiset saivat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n toimia esimerkkin\u00e4 ker\u00e4ysten yhteiskunnallisesta ja poliittisesta laajapohjaisuudesta ja niiden her\u00e4tt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kiinnostuksesta eri kansalaispiireiss\u00e4. Suomessa esitettiin toiveita, ett\u00e4 erityisesti sivistyneist\u00f6 ja taiteilijat, ottaisivat Espanjan asian omakseen ja olisivat tukemassa ker\u00e4yst\u00e4. Sylvi-Kyllikki Kilvelle ker\u00e4yspohjan laajentaminen oli t\u00e4rke\u00e4 asia, jota h\u00e4n usein puheissaan k\u00e4sitteli. H\u00e4nen mukaansa sivistyneist\u00f6n ja taitelijoiden mukanaolo lis\u00e4isi ker\u00e4ysten n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja my\u00f6s uskottavuutta. Muualla Euroopassa taiteilijat ottivat aktiivisesti kantaa Espanjan tilanteeseen. Antony Beevorin mukaan valtaosa heist\u00e4 oli tasavallan kannattajia, mukana muun muassa Andr\u00e9 Malraux, George Orwell, Ernst Hemingway ja Pablo Neruda.<\/p>\n

Toisaalta se, ett\u00e4 Suomessa ker\u00e4ykseen osallistuivat p\u00e4\u00e4asiassa ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvat, pyrittiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4poliittiseksi voitoksi. Poliittisen vastustajan leimaaminen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja itsekk\u00e4\u00e4ksi inhimillisen kurjuuden edess\u00e4 oli omiaan kiillottamaan ty\u00f6v\u00e4enliikkeen omaa kilpe\u00e4 sen kannattajien keskuudessa. T\u00e4rkeiksi nousivat ty\u00f6v\u00e4enliikkeen vaalimat arvot kansainv\u00e4liset rajat ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 solidaarisuudesta.<\/p>\n

Avustustoiminta ei miss\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n humanitaarista toimintaa, kuten edell\u00e4 on kuultu, vaan siihen liittyi vahva poliittinen lataus. Konservatiiviset piirit ymp\u00e4ri Eurooppaa pelk\u00e4siv\u00e4t kommunismin laajenemista ja n\u00e4kiv\u00e4t avustusty\u00f6ss\u00e4kin piirteit\u00e4 kommunistisesta solutuksesta. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enliikkeess\u00e4 taas fasismi, jolla aikakauden retoriikassa viitattiin sek\u00e4 italialaiseen fasismiin ett\u00e4 saksalaiseen kansallissosialismiin, n\u00e4htiin uhkana, joka levitess\u00e4\u00e4n pyyhk\u00e4isisi ty\u00f6v\u00e4enliikkeen ja sen kannattajat menness\u00e4\u00e4n. Voidaankin sanoa, ett\u00e4 avustusty\u00f6ss\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut kysymys pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n konkreettisen avun antamisesta, vaan enemm\u00e4n poliittisen mielipiteen ilmauksesta ja moraalisesta ja poliittisesta tuenosoituksesta Espanjan lailliselle hallitukselle.<\/p>\n

Totalitaarisesti hallittujen valtioiden halu levitt\u00e4\u00e4 ideologiaansa ja lis\u00e4t\u00e4 vaikutusvaltaansa Euroopassa her\u00e4tti pelkoa etenkin pieniss\u00e4 maissa. Espanjan tapahtumien uskottiin olevan t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 alkusoittoa ja se, miten siell\u00e4 tulisi k\u00e4ym\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4si suuntaa tulevalle kehitykselle koko maanosassa. Sylvi-Kyllikki kiinnitti t\u00e4h\u00e4n asiaan huomionsa jo mainitussa Toverittaren p\u00e4\u00e4kirjoituksessa. H\u00e4n valotti Espanjan nykytilaa ja kertoi kansainv\u00e4lisest\u00e4 avustustoiminnasta. Poliittisessa mieless\u00e4 h\u00e4n rinnasti Espanjan Suomen ja T\u0161ekkoslovakian tapaisiin pieniin maihin ja n\u00e4ki Espanjan ennakkotapauksena. H\u00e4nen mukaansa Espanjan h\u00e4vi\u00f6 saattaisi tiet\u00e4\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksen laajentumista johonkin toiseen pieneen maahan, joka luonnonrikkauksien tai sijaintinsa vuoksi olisi kiihkeiden nationalististen pyyteiden \u201dtiell\u00e4\u201d.\u00a0 Auttamisty\u00f6n yhten\u00e4 pontimena olikin omalta osaltaan olla mukana suitsimassa totalitaaristen valtioiden ylimarssia. Avustustoimissa mukana oleva laajan kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n toivottiin ilmaisevan, ett\u00e4 t\u00e4llaista kehityst\u00e4 ei voitu sallia.<\/p>\n

Suhtautumisessa Espanjan tapahtumiin ja avustusty\u00f6h\u00f6n sen yhten\u00e4 osana oli eroja my\u00f6s suomalaisen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen sis\u00e4ll\u00e4. Sosialidemokraattisen puolueen sis\u00e4iset kiistat k\u00e4rjistyiv\u00e4t juuri n\u00e4in\u00e4 vuosina ja puolueen n\u00e4kyvin oppositio Akateemisen Sosialistiseuran johdolla erotettiin puolueesta. Akateemisessa Sosialistiseurassa ja sen lehdess\u00e4 Soihdussa oli otettu kipakasti kantaa emopuolueen johdon passiiviseen Espanja-politiikkaan. Vaikka ASS j\u00e4sentens\u00e4 kautta oli jossain m\u00e4\u00e4rin mukana Ty\u00f6l\u00e4isnaisliiton ker\u00e4yksiss\u00e4, niin my\u00f6s ker\u00e4ystoimikunta sai arvostelua osakseen liiallisesta poliittisesta pid\u00e4tt\u00e4ytymisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 asia sai Sylvi-Kyllikki Kilven p\u00e4iv\u00e4kirjassaan tuskailemaan puolueen ristiriidoista johtuvaa avustustoiminnan pirstoutumista. Henkil\u00f6kohtaisesti asiasta teki h\u00e4nelle vaikean viel\u00e4 se, ett\u00e4 h\u00e4nen sisarensa Elvi Sinervo ja t\u00e4m\u00e4n aviomies Mauri Ry\u00f6m\u00e4 olivat ASS:n n\u00e4kyvi\u00e4 aktiiveja ja n\u00e4in ristiriidat repiv\u00e4t my\u00f6s perheen sis\u00e4isi\u00e4 suhteita.<\/p>\n

Avustustoimintaa kritisoitiin my\u00f6s sosialidemokraattisen puolueen j\u00e4senist\u00f6n keskuudessa, l\u00e4hinn\u00e4 ideologisista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6npoliittisista syist\u00e4. Aktiivisimmat rauhanasian kannattajat n\u00e4kiv\u00e4t avustusty\u00f6n sodan hyv\u00e4ksymisen\u00e4 ja sen toisen osapuolen aktiivisena tukemisena. Sylvi-Kyllikki Kilpi ei allekirjoittanut t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4, vaan h\u00e4nen mukaansa avustusty\u00f6, kohdistuessaan viattomien ja sotaan syytt\u00f6mien k\u00e4rsimysten lievitt\u00e4miseen, oli paremminkin vastalause sodan j\u00e4rjett\u00f6myytt\u00e4 vastaa. Tunteisiin vetoavasti h\u00e4n totesi: Se, joka kietoo k\u00e4tens\u00e4 avuttoman lapsen ymp\u00e4rille ja sanoo v\u00e4kivallan tekij\u00e4lle: ainakaan t\u00e4h\u00e4n et koske, panee vastalauseensa my\u00f6skin v\u00e4kivaltaa vastaan. Kritisointia aiheutti my\u00f6s se, ett\u00e4 avustettiin vieraan maan lapsia, vaikka Suomesta l\u00f6ytyi avuntarvitsijoita omastakin takaa. T\u00e4m\u00e4 moite kumottiin korostamalla sodan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista luonnetta. Avustusty\u00f6 oli vain ensiapua, mutta pysyvi\u00e4 muutoksia ihmisten oloihin oli mahdollista saada vain luokkataistelun avulla ja vaikuttamalla yhteiskunnallisiin oloihin.<\/p>\n

Kuten jo todettua, suurin into ker\u00e4ystoiminnan puolesta puhumiseen hiipui vuoden 1938 aikana kansallismielisten saadessa yh\u00e4 vankempaa jalansijaa Espanjassa. Sylvi-Kyllikki Kilpikin tunsi olevansa kuin puhki kulutettu gramofonilevy puhuessaan jatkuvasti samoja asioita ker\u00e4ystoiminnan puolesta. Oli aika siirty\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Vaikka h\u00e4nen puheensa olivat k\u00e4sitelleet p\u00e4\u00e4asiassa yleisi\u00e4 asioita, oli niiss\u00e4 my\u00f6s jossain m\u00e4\u00e4rin henkil\u00f6kohtaisia tunnustuksia, kuten t\u00e4m\u00e4 seuraava lainaus osoittaa:<\/p>\n

\u201dPersoonallisesti ker\u00e4ystoimikunnan j\u00e4senyys on ollut minulle el\u00e4mys, joka tulee s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 erikoislaatuisena ja innoittavana. Olen tuntenut kansainv\u00e4lisen solidaarisuuden ajatuksen l\u00e4heisen\u00e4 ja el\u00e4v\u00e4n\u00e4 niiss\u00e4 kirjeiss\u00e4, joita ker\u00e4ystoimikunnalle on kirjoitettu, niiss\u00e4 lahjoissa, joita Naisliiton toimistoon on tuotu aina ahkerien naisk\u00e4sien valmistamia lasten vaatteita my\u00f6ten. Pienet asiat ovat avanneet suuria perspektiivej\u00e4.\u201d<\/p>\n

Sylvi-Kyllikki Kilvelle mukana olo ker\u00e4ystoiminnassa oli osa h\u00e4nen poliittista toimintaansa, jossa yhdistyiv\u00e4t poliittinen tarkoituksenmukaisuus ja ideologiset n\u00e4k\u00f6kohdat. Kokonaan ei asiaa voi kuitenkaan n\u00e4ill\u00e4 argumenteilla selitt\u00e4\u00e4, vaan mukana on aina my\u00f6s ihmisen persoonallisuus ja se, miten h\u00e4n asioihin suhtautuu. Biografisesti suuntautuneelle tutkijalle onkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkittavan ajattelussa ja toiminnassa julkiset ja yksityiset motiivit ja merkitykset sekoittuvat toisiinsa aika ajoin tavoilla, joita on vaikea tulkita johdonmukaisina kaavoina ja toimintamalleina. N\u00e4in ollen Kilvenk\u00e4\u00e4n avustusty\u00f6t\u00e4 ei voi n\u00e4hd\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n poliittisesti tai ideologisesti motivoituneena, vaan taustalla vaikuttivat my\u00f6s h\u00e4nen taustansa, kokemuksensa, persoonalliset ominaisuutensa ja tapansa ajatella ja tuntea.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sylvi-Kyllikki Kilpi mukana avustusty\u00f6ss\u00e4 Espanjan sis\u00e4llissodan aikana Esitelm\u00e4 Espanjan sis\u00e4llissodan kulttuurihistorian -seminaarissa 11.4.2014 kirjoittanut Jaana Torninoja-Latola N\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 ahdistaa Espanjan taistelevaa kansaa. Elintarpeet ovat loppuneet, ennen kaikkea on sokerista ja viljasta huutava puute. Koko maailma tiet\u00e4\u00e4, miten Espanjassa on keskiajan tapainen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,18],"tags":[],"class_list":["post-110","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-avustustoiminta","category-kilpi-sylvi-kyllikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=110"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":114,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/110\/revisions\/114"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=110"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=110"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/espanja\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=110"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}