Kansainvälisen historian tutkijat Suomessa – Finnish International History Group (FIHG) -yhteisön ensimmäinen kokous järjestetään torstaina 24. lokakuuta 2019. Kokous pidetään Historiantutkimuksen päivien yhteydessä Oulun yliopiston kampuksella, salissa PR101 klo 17-18.

 

Kansainvälisen historian tutkijat Suomessa – Finnish International History Group on nimensä mukaisesti kansainvälisen historian tutkijoiden yhteisö. Kesällä 2019 muodostettu valmistelutyöryhmä on ideoinut saamansa palautteen perusteella mahdollisia yhteistyömuotoja ja tiiviimpää yhteydenpitoa Suomessa kansainvälisen historian tutkijoiden keskuudessa. Yhteisön tavoitteena on toimia foorumina, jossa kansainvälistä historiaa tutkivat voivat esiintyä ja tavata, sekä alustana, jossa kirjoituksia, tekstejä, projekti-ideoita ja metodologisia oivalluksia voidaan kommentoida. Toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi kokoukseen.

Toivomme kokouksessa palautetta, ideoita ja rakentavaa keskustelua aiheesta sekä alaolevasta yhteisön Mission Statementistä. Kiitos paljon etukäteen!

 

Yhteistyöterveisin FIHG:n puolesta,

professori Louis Clerc (TY), apulaisprofessori Antero Holmila (JY), dosentti Suvi Kansikas (HY), tohtorikoulutettava Juho Ovaska (TY) ja apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi (HY).

 

Lisätietoja voi kysellä työryhmän jäseniltä tai osoitteesta: fihg@utu.fi

 

 

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

 

Finnish International History Group (FIHG) – Kansainvälisen historian tutkijat Suomessa 

Mission statement 

10.9.2019 

 

 

Louis Clerc; Antero Holmila; Suvi Kansikas; Juho Ovaska; Johanna Rainio-Niemi

 

Mistä on kyse?

Kansainvälisen historian tutkijat Suomessa – Finnish International History Group (FIHG) – on perustettu kesällä 2019 suomalaisen kansainvälisen historian tutkimuksen verkostoksi ja yhteistyömuodoksi. Tavoitteenamme on toimia foorumina, jossa kansainvälisiä suhteita tutkivat voivat esiintyä ja tavata, sekä alustana, jossa kirjoitukset, tekstit, projekti-ideat, metodologiset oivallukset, call for papersit tai konferenssien ja tapahtumien ilmoitukset voidaan lähettää ja kommentoida. Tämä mission statement tulee ensimmäiseksi kirjoitukseksi blogiin, joka toimii syksystä 2019 lähtien ryhmän pääforumina.

Kansainvälinen historia?

Kansainvälisten suhteiden historia ja erityisesti Suomen ulkosuhteiden historian tutkimus ovat olleet perinteisesti tärkeitä suomalaisen historiantutkimuksen kehityksessä. Siinä on etsitty vastauksia Suomen historian peruskysymyksiin – miksi Suomi on ylipäänsä olemassa? Miten se säilyi sellaisena 1900-luvun aikana? Nämä liittyvät olennaisesti Euroopan kansainväliseen politiikkaan, ja Suomen valtion ulkopolitiikan vaiheita on pidetty erityisen tärkeinä tutkimuskohteina. Tämä on muuttunut viime aikoina monien ilmiöiden paineessa.

Ensinnäkin lähestulkoon kaikki historiantutkimus Suomessa on nykypäivänä enemmän tai vähemmän kansainvälistä, tapahtuu kansainvälisillä foorumeilla, tai vähintään pohtii suomalaisia ilmiöitä vertailemalla niitä kansainvälisiin ilmiöihin. Tämä koskee myös arkistotyötä: ulkomaalaisten arkistojen käyttö on entistä luontevampaa monille historiantutkijoille. Näin ollen kansainvälisten suhteiden ja ulkopolitikan historioitsijoiden erikoisuus ei tunnu enää niin erikoiselta.

Toisena kehityksenä mainittakoon metodologisen nationalismin ajan loppu: Suomen ja suomalaisten historia on edelleen suomalaisten historiantutkijoiden pääintressi, mutta se ei ole enää ainoa. Tässäkin kenttä on nykyään laajempi, ja kansainvälisiä aiheita tutkivien historioitsijoiden erikoisuus on kadonnut. Historiantutkimuksen pääfunktiona ei enää nähdä “kansankunnan rakentamista”. Samoin siihen liittyy niin kutsutut “käännökset” eli metodologisten paradigmojen muutokset, joiden myötä tutkijoiden intressi on alkanut kohdistua muualle kuin valtion ja “korkean politiikan” kehityksiin.

Nykyisin monimutkaisella kentällä tutkitaan erilaisia toimijoita, joita ovat yksilöt, yhteiskunnat, yritykset tai kansainväliset järjestöt. Tässä kontekstissa kansainvälinen historia on pakostakin laajempi kenttä kuin se oli Suomessa kylmän sodan loppuessa. Kehitystä ei kuitenkaan kannata karikatyrisoida: 1960-luvulla esimerkiksi Kalervo Hovi tutki muuta kuin Suomen ulkopolitiikka, muilla arkistoilla kuin suomalaisilla arkistoilla, ja Juhani Paasivirta toi esille kulttuuriset ja taloudelliset kansainväliset suhteet.

Verkoston kontekstissa kansainvälinen historia ymmärretään mahdollisimman laajasti. Tervetulleita ovat kaikki tutkijat, jotka omaavat historiantutkimuksessa kansainvälisiä, ylirajaisia, alueellisia tai globaaleja näkökulmia. Suomalaisen ja muunmaalaisten valtiotaidon, sodankäynnin, diplomatian ja turvallisuuspolitiikan lisäksi tutkimuskohteina ovat menneisyyden ihmisryhmien välisten suhteiden kulttuuriset, sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset ulottuvuudet. Tutkimusnäkökulmien laaja perspektiivi tarkastelee niin korkean tason poliittista päätöksentekoa, ylikansallisia ilmiöitä globaalilla tasolla kuin myös ei-valtiollisten toimijoiden kansainvälistä ja ylirajaista toimintaa ruohonjuuritasolla.

FIHG ei kuitenkaan esitä annettuna määritelmää siitä, mitä kansainvälinen historia on ja mitä se tutkii. Verkoston tarkoituksena on auttaa rakentamaan kontakteja Suomessa työskentelevien tutkijoiden välillä. Samalla se haluaisi herättää keskustelua siitä, mitä kansainvälinen historia on ja mihin suuntaan sitä voitaisiin kehittää nimenomaan Suomessa yhteistyössä eri historiantutkimuksen aineiden välillä mutta myös muiden tieteellisten lähestymistapojen kanssa: kansainvälinen politiikka, valtio-oppi, kulttuuritutkimus, sukupuolitutkimus, taloustiede, sosiologia ja niin edelleen.

Miksi suomeksi?

Tätä näkökulmaa on syytä perustella erikseen. Nykypäivän historiantutkijan on tietenkin luonteva olettaa, että tärkeimmät metodologiset ja historiografiset keskustelut käydään englanniksi tai muulla suurella kielellä. Jokainen meistä tekee yhteistyötä omien kansainvälisten yhteistyöryhmien kanssa (BIHG, ISA, SHAFR jne.). FIHG-ryhmän suomen kielen korostamisella on kuitenkin vähintään kaksi syytä. Ensinnäkin on tärkeä korostaa suomenkielistä tutkimusta tutkimuksen popularisointiin liittyvistä syistä. Kontekstissa, jossa tieteen erikoisuus maailman ymmärtämisen erityisenä keinona sekä asiantuntijoiden äänen erikoisuus nopeutuvassa mediasyklissä ovat molemmat vakavasti uhan alla, on tärkeä saada esille suomenkieliset tieteelliset foorumit, joissa tiede ja tieteellinen prosessi voidaan esittää kotimaisilla kielillä. Samalla tavoitteena on tehdä näkyvämmäksi ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden historian tutkimusta ja vastata julkisuudessa esitettyihin huoliin alan opetuksen ja tutkimuksen vähäisyydestä Suomessa. Tutkimusta tehdään usein vähin äänin, eivätkä uudet tulokset saavuta laajaa yleisöä.

Toisena syynä on kehittää Suomessa toimivien tutkijoiden omia foorumeja, joissa suomi voi toimia tieteellisenä kielenä. Me kaikki tunnistamme tilanteita, jolloin sana ei tule mieleen suomeksi vaan englanniksi. FIHG:n tavoite on myös toimia foorumina, jossa suomen kieli mukautetaan nykypäivän tieteelliseen keskusteluun – esikuvana voisi toimia Tieteellinen termipankki (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu/en).

Tavoitteet

Verkoston toiminnan alkuvaiheissa yhteistyö- ja kontaktimuotona toimivat verkoston sähköpostilista ja kotisivu. Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki kansainvälisen historian tutkimuksesta kiinnostuneet, riippumatta tutkijan edustamien tutkimusintressien aikarajauksesta, oppialasta tai maantieteellisestä rajauksesta.

Verkoston ensimmäinen tapaaminen järjestetään Oulussa lokakuussa 2019 Historiantutkimuksen-päivillä. Sen yhteydessä pyydetään kommentit Mission statementistä ja sen jälkeen julkaistaan blogi ja sähköpostilista.

Verkoston yhteiskunnallisena pitkän aikavälin tavoitteena on luoda mahdollisuuksia käydä keskustelua historiantutkimuksen merkityksestä nykyisyyteen ja tulevaisuuteen; osallistua yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja tuottaa ja viedä tutkittua tietoa yhteiskunnan käytettäväksi.

 

Verkoston konkreettiset suunnitelmat 

  1. Verkoston verkkosivu (https://blogit.utu.fi/fihg/ ) 

 

Verkkosivulle valitaan vuosittain 3-4 toimittajaa/tuottajaa, eri yliopistoista. Toimittajat rekrytoidaan hakumenetelmällä; tohtoriopiskelijat saavat työstä opintopisteitä työelämäopintovaatimuksiin.

 

Toimittajat kirjoittavat itse tekstejä ja tilaavat niitä muilta alan tutkijoilta.

 

Blogissa on Asiantuntijapankki, Blogikirjoitukset, Julkaisut ja Tapahtumat.

 

  1. Yhteisön muoto – yhdistys vai ei? 

 

Toiminnan institutionalisoimiseksi selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta perustaa alajaosto jonkin vakiintuneen toimijan yhteyteen, esimerkiksi Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seuran (KATSE ry) alle.

 

  1. Pidemmän tähtäimen tavoite portaali joka on ammattilaisen suunnittelema, ja jonka ylläpitäjille maksetaan työstä. Portaaliin kootaan mm. 

 

  • Blogitekstejä, kirja-arvioita, popularisoituja tieteellisiä tekstejä
  • Alan tutkijoiden julkaisut
  • Alan tutkijoiden asiantuntijapankki
  • Aineistot – eri maiden arkistotilanne ja -käytännöt; avoin data