{"id":80,"date":"2019-10-02T11:41:42","date_gmt":"2019-10-02T11:41:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/?p=80"},"modified":"2019-10-02T11:45:36","modified_gmt":"2019-10-02T11:45:36","slug":"kansainvalisen-historian-tutkijat-suomessa-finnish-international-history-group-yhteison-ensimmainen-kokous-oulun-hitu-paivissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/2019\/10\/02\/kansainvalisen-historian-tutkijat-suomessa-finnish-international-history-group-yhteison-ensimmainen-kokous-oulun-hitu-paivissa\/","title":{"rendered":"Kansainv\u00e4lisen historian tutkijat Suomessa \u2013 Finnish International History Group -yhteis\u00f6n ensimm\u00e4inen kokous Oulun HiTu p\u00e4iviss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kansainv\u00e4lisen historian tutkijat Suomessa \u2013 Finnish International History Group (FIHG)<\/strong> -yhteis\u00f6n ensimm\u00e4inen kokous j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n torstaina 24. lokakuuta 2019. Kokous pidet\u00e4\u00e4n Historiantutkimuksen p\u00e4ivien yhteydess\u00e4 Oulun yliopiston kampuksella, salissa PR101 klo 17-18.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kansainv\u00e4lisen historian tutkijat Suomessa \u2013 Finnish International History Group on nimens\u00e4 mukaisesti kansainv\u00e4lisen historian tutkijoiden yhteis\u00f6. Kes\u00e4ll\u00e4 2019 muodostettu valmisteluty\u00f6ryhm\u00e4 on ideoinut saamansa palautteen perusteella mahdollisia yhteisty\u00f6muotoja ja tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteydenpitoa Suomessa kansainv\u00e4lisen historian tutkijoiden keskuudessa. Yhteis\u00f6n tavoitteena on toimia foorumina, jossa kansainv\u00e4list\u00e4 historiaa tutkivat voivat esiinty\u00e4 ja tavata, sek\u00e4 alustana, jossa kirjoituksia, tekstej\u00e4, projekti-ideoita ja metodologisia oivalluksia voidaan kommentoida. Toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet l\u00e4mpim\u00e4sti tervetulleiksi kokoukseen.<\/p>\n

Toivomme kokouksessa palautetta, ideoita ja rakentavaa keskustelua aiheesta sek\u00e4 alaolevasta yhteis\u00f6n Mission Statementist\u00e4<\/strong>. Kiitos paljon etuk\u00e4teen!<\/p>\n

 <\/p>\n

Yhteisty\u00f6terveisin FIHG:n puolesta,<\/p>\n

professori Louis Clerc (TY), apulaisprofessori Antero Holmila (JY), dosentti Suvi Kansikas (HY), tohtorikoulutettava Juho Ovaska (TY) ja apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi (HY).<\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4tietoja voi kysell\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senilt\u00e4 tai osoitteesta: fihg@utu.fi<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________<\/p>\n

 <\/p>\n

Finnish International <\/b>History<\/b> Group (FIHG) – Kansainv\u00e4lisen historian tutkijat Suomessa\u00a0<\/b><\/p>\n

Mission <\/b>statement<\/b>\u00a0<\/b><\/p>\n

10.9<\/b>.2019\u00a0<\/b><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Louis Clerc; Antero Holmila; Suvi Kansikas; Juho Ovaska; Johanna Rainio-Niemi<\/p>\n

 <\/p>\n

Mist\u00e4 on kyse?<\/b><\/p>\n

Kansainv\u00e4lisen historian tutkijat Suomessa \u2013 Finnish International History Group (FIHG) \u2013 on perustettu kes\u00e4ll\u00e4 2019 suomalaisen kansainv\u00e4lisen historian tutkimuksen verkostoksi ja yhteisty\u00f6muodoksi. Tavoitteenamme on toimia foorumina, jossa kansainv\u00e4lisi\u00e4 suhteita tutkivat voivat esiinty\u00e4 ja tavata, sek\u00e4 alustana, jossa kirjoitukset, tekstit, projekti-ideat, metodologiset oivallukset, call for papersit tai konferenssien ja tapahtumien ilmoitukset voidaan l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ja kommentoida. T\u00e4m\u00e4 mission <\/i>statement<\/i> tulee ensimm\u00e4iseksi kirjoitukseksi blogiin, joka toimii syksyst\u00e4 2019 l\u00e4htien ryhm\u00e4n p\u00e4\u00e4forumina.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen historia?<\/b><\/p>\n

Kansainv\u00e4listen suhteiden historia ja erityisesti Suomen ulkosuhteiden historian tutkimus ovat olleet perinteisesti t\u00e4rkeit\u00e4 suomalaisen historiantutkimuksen kehityksess\u00e4. Siin\u00e4 on etsitty vastauksia Suomen historian peruskysymyksiin \u2013 miksi Suomi on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 olemassa? Miten se s\u00e4ilyi sellaisena 1900-luvun aikana? N\u00e4m\u00e4 liittyv\u00e4t olennaisesti Euroopan kansainv\u00e4liseen politiikkaan, ja Suomen valtion ulkopolitiikan vaiheita on pidetty erityisen t\u00e4rkein\u00e4 tutkimuskohteina. T\u00e4m\u00e4 on muuttunut viime aikoina monien ilmi\u00f6iden paineessa.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin l\u00e4hestulkoon kaikki historiantutkimus Suomessa on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kansainv\u00e4list\u00e4, tapahtuu kansainv\u00e4lisill\u00e4 foorumeilla, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n pohtii suomalaisia ilmi\u00f6it\u00e4 vertailemalla niit\u00e4 kansainv\u00e4lisiin ilmi\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s arkistoty\u00f6t\u00e4: ulkomaalaisten arkistojen k\u00e4ytt\u00f6 on entist\u00e4 luontevampaa monille historiantutkijoille. N\u00e4in ollen kansainv\u00e4listen suhteiden ja ulkopolitikan historioitsijoiden erikoisuus ei tunnu en\u00e4\u00e4 niin erikoiselta.<\/p>\n

Toisena kehityksen\u00e4 mainittakoon metodologisen nationalismin ajan loppu: Suomen ja suomalaisten historia on edelleen suomalaisten historiantutkijoiden p\u00e4\u00e4intressi, mutta se ei ole en\u00e4\u00e4 ainoa. T\u00e4ss\u00e4kin kentt\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n laajempi, ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 aiheita tutkivien historioitsijoiden erikoisuus on kadonnut. Historiantutkimuksen p\u00e4\u00e4funktiona ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 \u201ckansankunnan rakentamista\u201d. Samoin siihen liittyy niin kutsutut \u201ck\u00e4\u00e4nn\u00f6kset\u201d eli metodologisten paradigmojen muutokset, joiden my\u00f6t\u00e4 tutkijoiden intressi on alkanut kohdistua muualle kuin valtion ja \u201ckorkean politiikan\u201d kehityksiin.<\/p>\n

Nykyisin monimutkaisella kent\u00e4ll\u00e4 tutkitaan erilaisia toimijoita, joita ovat yksil\u00f6t, yhteiskunnat, yritykset tai kansainv\u00e4liset j\u00e4rjest\u00f6t. T\u00e4ss\u00e4 kontekstissa kansainv\u00e4linen historia on pakostakin laajempi kentt\u00e4 kuin se oli Suomessa kylm\u00e4n sodan loppuessa. Kehityst\u00e4 ei kuitenkaan kannata karikatyrisoida: 1960-luvulla esimerkiksi Kalervo Hovi tutki muuta kuin Suomen ulkopolitiikka, muilla arkistoilla kuin suomalaisilla arkistoilla, ja Juhani Paasivirta toi esille kulttuuriset ja taloudelliset kansainv\u00e4liset suhteet.<\/p>\n

Verkoston kontekstissa kansainv\u00e4linen historia ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n mahdollisimman laajasti. Tervetulleita ovat kaikki tutkijat, jotka omaavat historiantutkimuksessa kansainv\u00e4lisi\u00e4, ylirajaisia, alueellisia tai globaaleja n\u00e4k\u00f6kulmia. Suomalaisen ja muunmaalaisten valtiotaidon, sodank\u00e4ynnin, diplomatian ja turvallisuuspolitiikan lis\u00e4ksi tutkimuskohteina ovat menneisyyden ihmisryhmien v\u00e4listen suhteiden kulttuuriset, sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset ulottuvuudet. Tutkimusn\u00e4k\u00f6kulmien laaja perspektiivi tarkastelee niin korkean tason poliittista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, ylikansallisia ilmi\u00f6it\u00e4 globaalilla tasolla kuin my\u00f6s ei-valtiollisten toimijoiden kansainv\u00e4list\u00e4 ja ylirajaista toimintaa ruohonjuuritasolla.<\/p>\n

FIHG ei kuitenkaan esit\u00e4 annettuna m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kansainv\u00e4linen historia on ja mit\u00e4 se tutkii. Verkoston tarkoituksena on auttaa rakentamaan kontakteja Suomessa ty\u00f6skentelevien tutkijoiden v\u00e4lill\u00e4. Samalla se haluaisi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua siit\u00e4, mit\u00e4 kansainv\u00e4linen historia on ja mihin suuntaan sit\u00e4 voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 nimenomaan Suomessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri historiantutkimuksen aineiden v\u00e4lill\u00e4 mutta my\u00f6s muiden tieteellisten l\u00e4hestymistapojen kanssa: kansainv\u00e4linen politiikka, valtio-oppi, kulttuuritutkimus, sukupuolitutkimus, taloustiede, sosiologia ja niin edelleen.<\/p>\n

Miksi suomeksi?<\/b><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa on syyt\u00e4 perustella erikseen. Nykyp\u00e4iv\u00e4n historiantutkijan on tietenkin luonteva olettaa, ett\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t metodologiset ja historiografiset keskustelut k\u00e4yd\u00e4\u00e4n englanniksi tai muulla suurella kielell\u00e4. Jokainen meist\u00e4 tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 omien kansainv\u00e4listen yhteisty\u00f6ryhmien kanssa (BIHG, ISA, SHAFR jne.). FIHG-ryhm\u00e4n suomen kielen korostamisella on kuitenkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi syyt\u00e4. Ensinn\u00e4kin on t\u00e4rke\u00e4 korostaa suomenkielist\u00e4 tutkimusta tutkimuksen popularisointiin liittyvist\u00e4 syist\u00e4. Kontekstissa, jossa tieteen erikoisuus maailman ymm\u00e4rt\u00e4misen erityisen\u00e4 keinona sek\u00e4 asiantuntijoiden \u00e4\u00e4nen erikoisuus nopeutuvassa mediasykliss\u00e4 ovat molemmat vakavasti uhan alla, on t\u00e4rke\u00e4 saada esille suomenkieliset tieteelliset foorumit, joissa tiede ja tieteellinen prosessi voidaan esitt\u00e4\u00e4 kotimaisilla kielill\u00e4. Samalla tavoitteena on tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi ulkopolitiikan ja kansainv\u00e4listen suhteiden historian tutkimusta ja vastata julkisuudessa esitettyihin huoliin alan opetuksen ja tutkimuksen v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4 Suomessa. Tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n usein v\u00e4hin \u00e4\u00e4nin, eiv\u00e4tk\u00e4 uudet tulokset saavuta laajaa yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Toisena syyn\u00e4 on kehitt\u00e4\u00e4 Suomessa toimivien tutkijoiden omia foorumeja, joissa suomi voi toimia tieteellisen\u00e4 kielen\u00e4. Me kaikki tunnistamme tilanteita, jolloin sana ei tule mieleen suomeksi vaan englanniksi. FIHG:n tavoite on my\u00f6s toimia foorumina, jossa suomen kieli mukautetaan nykyp\u00e4iv\u00e4n tieteelliseen keskusteluun \u2013 esikuvana voisi toimia Tieteellinen termipankki (https:\/\/tieteentermipankki.fi\/wiki\/Termipankki:Etusivu\/en<\/a>).<\/p>\n

Tavoitteet<\/b><\/p>\n

Verkoston toiminnan alkuvaiheissa yhteisty\u00f6- ja kontaktimuotona toimivat verkoston s\u00e4hk\u00f6postilista ja kotisivu. J\u00e4seniksi ovat tervetulleita kaikki kansainv\u00e4lisen historian tutkimuksesta kiinnostuneet, riippumatta tutkijan edustamien tutkimusintressien aikarajauksesta, oppialasta tai maantieteellisest\u00e4 rajauksesta.<\/p>\n

Verkoston ensimm\u00e4inen tapaaminen j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Oulussa lokakuussa 2019 Historiantutkimuksen-p\u00e4ivill\u00e4. Sen yhteydess\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n kommentit Mission <\/i>statementist\u00e4<\/i> ja sen j\u00e4lkeen julkaistaan blogi ja s\u00e4hk\u00f6postilista.<\/p>\n

Verkoston yhteiskunnallisena pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteena on luoda mahdollisuuksia k\u00e4yd\u00e4 keskustelua historiantutkimuksen merkityksest\u00e4 nykyisyyteen ja tulevaisuuteen; osallistua yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja tuottaa ja vied\u00e4 tutkittua tietoa yhteiskunnan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Verkoston <\/b>konkreettiset <\/b>suunnitelmat\u00a0<\/b><\/p>\n

    \n
  1. Verkoston verkkosivu (<\/b>https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/<\/a> )\u00a0<\/b><\/li>\n<\/ol>\n

     <\/p>\n

    Verkkosivulle valitaan vuosittain 3-4 toimittajaa\/tuottajaa, eri yliopistoista. Toimittajat rekrytoidaan hakumenetelm\u00e4ll\u00e4; tohtoriopiskelijat saavat ty\u00f6st\u00e4 opintopisteit\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opintovaatimuksiin.<\/p>\n

     <\/p>\n

    Toimittajat kirjoittavat itse tekstej\u00e4 ja tilaavat niit\u00e4 muilta alan tutkijoilta.<\/p>\n

     <\/p>\n

    Blogissa on Asiantuntijapankki, Blogikirjoitukset, Julkaisut ja Tapahtumat.<\/p>\n

     <\/p>\n

      \n
    1. Yhteis\u00f6n muoto \u2013 yhdistys vai ei?\u00a0<\/b><\/li>\n<\/ol>\n

       <\/p>\n

      Toiminnan institutionalisoimiseksi selvitet\u00e4\u00e4n ensisijaisesti mahdollisuutta perustaa alajaosto jonkin vakiintuneen toimijan yhteyteen, esimerkiksi Kansainv\u00e4listen suhteiden tutkimuksen seuran (KATSE ry) alle.<\/p>\n

       <\/p>\n

        \n
      1. Pidemm\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen tavoite portaali joka on ammattilaisen suunnittelema, ja jonka yll\u00e4pit\u00e4jille maksetaan ty\u00f6st\u00e4. Portaaliin kootaan mm.\u00a0<\/b><\/li>\n<\/ol>\n

         <\/p>\n

          \n
        • Blogitekstej\u00e4, kirja-arvioita, popularisoituja tieteellisi\u00e4 tekstej\u00e4<\/li>\n
        • Alan tutkijoiden julkaisut<\/li>\n
        • Alan tutkijoiden asiantuntijapankki<\/li>\n
        • Aineistot \u2013 eri maiden arkistotilanne ja -k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t; avoin data<\/li>\n<\/ul>\n

           <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

          Kansainv\u00e4lisen historian tutkijat Suomessa \u2013 Finnish International History Group on nimens\u00e4 mukaisesti kansainv\u00e4lisen historian tutkijoiden yhteis\u00f6. <\/p>\n","protected":false},"author":4283,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-80","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4283"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=80"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":95,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=80"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=80"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/fihg\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}