{"id":1320,"date":"2021-01-20T13:58:26","date_gmt":"2021-01-20T13:58:26","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/?p=1320"},"modified":"2021-01-20T13:58:27","modified_gmt":"2021-01-20T13:58:27","slug":"sukupuolen-ja-seksuaalisuuden-moninaisuus-on-rikas-filosofinen-kysymys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/2021\/01\/20\/sukupuolen-ja-seksuaalisuuden-moninaisuus-on-rikas-filosofinen-kysymys\/","title":{"rendered":"Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on rikas filosofinen kysymys"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-small-font-size\">T\u00e4m\u00e4 teksti on osa filosofian oppianeen blogin uutta tutkimusesittelyjen sarjaa, jossa oppiaineen tutkijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t \u00e4\u00e4neen esittelem\u00e4\u00e4n omia tutkimusaiheitaan ja -kysymyksi\u00e4\u00e4n.  Sarjaan kuuluvia tutkimusesittelyj\u00e4 julkaistaan blogissa vaihtelevalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyydell\u00e4 ja laaja-alaisesti erilaisista aiheista.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-media-text alignwide has-media-on-the-right is-stacked-on-mobile\" style=\"grid-template-columns:auto 35%\"><figure class=\"wp-block-media-text__media\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"240\" height=\"320\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/01\/Sudenkaarne_pic21.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1329\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/01\/Sudenkaarne_pic21.jpg 240w, https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/01\/Sudenkaarne_pic21-225x300.jpg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px\" \/><\/figure><div class=\"wp-block-media-text__content\">\n<p>Kirjoittajana on Tiia Sudenkaarne, Turun yliopiston filosofian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6stutkimuksensa on osa Tampereen yliopiston projektia <em>Technology, Ethics and Reproduction: Controversy in the Era of Normalisation (ReproEthics)<\/em>, jota rahoittaa Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6. H\u00e4n on Argumenta-rahoitteisen Reproductive Futures \u2013tutkimushankkeen j\u00e4sen. H\u00e4n on my\u00f6s queer-nainen ja sateenkaariperheen \u00e4iti.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-left\">Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudella tarkoitetaan kokemusten, identiteettien, ilmaisun ja halujen kirjoa, joka ylitt\u00e4\u00e4 kahden niin kutsutun vastakkaisen sukupuolen mallin ja niihin pohjaavan vastakohtien vetovoima \u2013ajattelun. N\u00e4it\u00e4 kahta ajatusv\u00e4\u00e4ristym\u00e4\u00e4 voi nimitt\u00e4\u00e4 cis- ja heteronormatiivisuudeksi, joka vaatii rakentuakseen virheellisi\u00e4 oletuksia ihmisyydest\u00e4 ja hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Hetero-ja cisnormativiisuudella on moraalisesti arveluttavia seurauksia. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus viittaa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 siihen, ett\u00e4 sukupuolia ja seksuaalisuuksia on lukuisia, toisaalta siihen, ett\u00e4 henkil\u00f6 voi k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n moninaisesti. \u00a0Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on ja on ollut cis- ja heteronormatiivisuutta yleisemp\u00e4\u00e4 kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina, joskin sen ilmenemismuotojen n\u00e4kyvyys, merkityksellist\u00e4minen ja s\u00e4\u00e4teleminen vaihtelee eri konsteissa huomattavasti. T\u00e4rke\u00e4 osa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden tutkimusta on p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6s tuon moninaisuuden omaehtoisille j\u00e4ljille.<\/p>\n\n\n\n<p>Omassa ty\u00f6ss\u00e4ni olen havainnut sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden teoreettisesti, metodologisesti ja moraalisesti hyv\u00e4ksi tutkimusk\u00e4sitteeksi. L\u00e4nsimaissa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus k\u00e4sitteellistet\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisesti usein lesbouden, homouden, biseksuaalisuuden, queeriyden, intersukupuolisuuden ja transsukupuolisuuden kautta, joihin viitataan lyhenteell\u00e4 LHBTQI. Usein per\u00e4\u00e4n liitet\u00e4\u00e4n plus-merkki (LHBTQI+) ilmaisemaan, ett\u00e4 n\u00e4iden identiteettipoliittisten positioiden nime\u00e4minen ei ole tarkoitettu tyhjent\u00e4v\u00e4ksi esitykseksi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Ne ovat kuitenkin t\u00e4rkeit\u00e4 paikantamaan historiaa ja kulttuureita.<\/p>\n\n\n\n<p>Er\u00e4s viime vuosisadan j\u00e4lkipuoliskon suurista yhteiskunnallis-moraalisista saavutuksista oli seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyvien ep\u00e4kohtien nostaminen ihmisoikeuskysymyksiksi homo- ja lesboaktivismin kautta. Vaikka sukupuolen ja seksuaalisuuden sf\u00e4\u00e4rej\u00e4 ei tule ajatella kategorisesti erillisin\u00e4, trans-aktivistit olivat oleellinen osa viime vuosisadan HLBT-liikett\u00e4 ja heid\u00e4n kokemansa syrjint\u00e4 on ollut tutkimuksellisesti tiedossa jo pitk\u00e4\u00e4n, on sukupuolen moninaisuus ihmisoikeuskysymyksen\u00e4 noussut yleiseen julkiseen keskusteluun t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla. Suomessakin on vihdoin her\u00e4tty laajemmin pohtimaan esimerkiksi sukupuolenkorjaushoitojen ep\u00e4kohtia ja intersukupuolisina syntyvien henkil\u00f6iden oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen. Sukupuolen kategorisointi cis-sukupuolisuuden ja transsukupuolisuuden kautta on haastettu muunsukupuolisuuden k\u00e4sitteell\u00e4. Ajatus sukupuolesta liukuvana bin\u00e4\u00e4risyyden sijaan n\u00e4kyy elettyn\u00e4 muunsukupuolisten henkil\u00f6iden ja globaalin transgender-liikkeen aktivismin kautta. Kasvava tietoisuus aseksuaalisten henkil\u00f6iden (hyvin v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan seksuaalista kiinnostusta tuntevien) ja monisuhteisten henkil\u00f6iden (yhteisymm\u00e4rrykseen perustuvat intiimit, kumppanuudelliset, seksuaaliset ja\/tai romanttiset suhteet, joissa on enemm\u00e4n kuin kaksi osapuolta tai joissa osapuolilla on rinnakkain useampia samanlaisia suhteita) kohtaamista syrjivist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 ja k\u00e4sityksist\u00e4 haastaa edelleen pohtimaan hetero- ja cisnormatiivisen kiintymyksen oikeutusta merkityksellist\u00e4misj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 ja yhteiskunnallisten rakenteiden perustana.\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/01\/abstract-2707939_1920-2-1024x407.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1335\" width=\"1114\" height=\"441\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/01\/abstract-2707939_1920-2-300x119.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/01\/abstract-2707939_1920-2-768x305.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/01\/abstract-2707939_1920-2-1536x610.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani olen kartoittanut sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta erityisesti bioetiikan kontekstissa. Bioetiikka tutkii terveydenhuollon sek\u00e4 l\u00e4\u00e4ke- ja biotieteiden yhteydess\u00e4 esiintyvi\u00e4 moraalisia kysymyksi\u00e4, kuten vaikkapa sukupuolenkorjaushoitojen suosituksia ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4.\u00a0My\u00f6s bioeettisen analyysin kautta on abstrahoitavissa laajempia filosofisia kysymyksi\u00e4. Esimerkiksi intersukupuolisten vauvojen l\u00e4\u00e4ketieteellisesti tarpeettomia, peruuttamattomia ja osin silpovia toimenpiteit\u00e4 on perusteltu normalisaatiopyrkimyksell\u00e4, joissa normaalius on yht\u00e4 kuin cis- ja heteronormatiivisuus. T\u00e4ll\u00f6in filosofinen taustaoletus on, ett\u00e4 cis- ja heteronormatiivisuus on hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytys, joka edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s poikkeavaksi mielletyn ruumiillisuuden (sukupuolitetun fysiologian) normalisaatiota.\u00a0 Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on kuitenkin mahdollista n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s inhimillisen kukoistuksen lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4; esimerkiksi saavutettavat sukupuolenkorjaushoidot niilt\u00e4 osin, kun henkil\u00f6 sellaisia haluaa, edist\u00e4v\u00e4t tutkitusti terveytt\u00e4, onnellisuutta ja el\u00e4m\u00e4nlaatua.<\/p>\n\n\n\n<p>Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden metafyysinen tarkastelu laajentaa k\u00e4sityst\u00e4mme ihmisyydest\u00e4, niiden eettinen tarkastelu taas hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus kytkeytyy kuitenkin my\u00f6s haavoittuvuuksiin, joita olen v\u00e4it\u00f6stutkimuksessani hahmotellut intiimiyden, kiintymyksen, toimijuuden ja eettisen kest\u00e4vyyden kautta. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus kytkeytyy oleellisesti keskusteluun lis\u00e4\u00e4ntymisoikeuksista, sill\u00e4 niiden kautta rakentuu toivotun lis\u00e4\u00e4ntymisen normeja. Esimerkiksi vaatimus lis\u00e4\u00e4ntymiskyvytt\u00f6myydest\u00e4 sukupuolenkorjaushoitojen ehtona kytkeytyy eugenistiseen eetokseen, joka m\u00e4\u00e4ritteli toivotut ja ei-toivotut kansalaiset. N\u00e4iden kytk\u00f6sten purkaminen, rakeenteellisen rasismin haltuunotto sek\u00e4 rodullistamisen, sukupuolen ja seksuaalisuuden yhdist\u00e4v\u00e4 tutkimus on Suomessa elint\u00e4rke\u00e4\u00e4. Hyvinvointivaltion rakentamisen eetoksen kriittinen uudelleen tarkastelu sen ulossulkemat keski\u00f6\u00f6n nostamalla ja eettiset katveet paljastamalla voi auttaa elinvoimaistamaan oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden hyveet.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4tietoa tutkimusprojektista ja -hankkeesta:<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.riikkahomanen.net\/kone-foundation-project\/\">https:\/\/www.riikkahomanen.net\/kone-foundation-project\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"qxnuEprYGm\"><a href=\"https:\/\/reprofutures.fi\/\">Etusivu<\/a><\/blockquote><iframe loading=\"lazy\" class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8220;Etusivu&#8221; &#8212; Reprofutures\" src=\"https:\/\/reprofutures.fi\/embed\/#?secret=qxnuEprYGm\" data-secret=\"qxnuEprYGm\" width=\"525\" height=\"296\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 teksti on osa filosofian oppianeen blogin uutta tutkimusesittelyjen sarjaa, jossa oppiaineen tutkijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t \u00e4\u00e4neen esittelem\u00e4\u00e4n omia tutkimusaiheitaan ja -kysymyksi\u00e4\u00e4n. Sarjaan kuuluvia tutkimusesittelyj\u00e4 julkaistaan blogissa vaihtelevalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyydell\u00e4 ja laaja-alaisesti erilaisista aiheista. Kirjoittajana on Tiia Sudenkaarne, Turun yliopiston filosofian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6stutkimuksensa on osa Tampereen yliopiston projektia Technology, Ethics and Reproduction: Controversy in the Era of &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/2021\/01\/20\/sukupuolen-ja-seksuaalisuuden-moninaisuus-on-rikas-filosofinen-kysymys\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on rikas filosofinen kysymys&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29040,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-1320","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus-research"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1320","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29040"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1320"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1320\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1341,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1320\/revisions\/1341"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1320"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1320"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1320"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}