{"id":1344,"date":"2021-02-01T11:05:23","date_gmt":"2021-02-01T11:05:23","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/?p=1344"},"modified":"2021-02-01T11:05:24","modified_gmt":"2021-02-01T11:05:24","slug":"ihmisen-epataydellisyyden-hyvat-puolet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/2021\/02\/01\/ihmisen-epataydellisyyden-hyvat-puolet\/","title":{"rendered":"Ihmisen ep\u00e4t\u00e4ydellisyyden hyv\u00e4t puolet"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-small-font-size\">T\u00e4m\u00e4 teksti on osa filosofian oppiaineen blogin tutkimusesittelyjen sarjaa. Kirjoittaja on professori Juha R\u00e4ikk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>On kiinnostavaa, ett\u00e4 ihmisen ep\u00e4t\u00e4ydellisyydell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan my\u00f6s hyvi\u00e4 puolia. T\u00e4m\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 pohdittaessa kysymyst\u00e4, tulisiko ihmist\u00e4 parannella \u201dnormaalin\u201d yl\u00e4puolelle ja kitke\u00e4 inhimilliset heikkoudet, jos se joskus tulee mahdolliseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun ihminen antaa toiselle anteeksi, h\u00e4n tuomitsee toisen teon, mutta n\u00e4kee sen siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 kykenee anteeksiantoon. Sama tapahtuu joskus my\u00f6s suvaitsemisessa. Kun henkil\u00f6 suvaitsee toista, h\u00e4n ei pid\u00e4 toisen toimintaa hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, mutta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toiminnan taustaa ja pystyy n\u00e4in suvaitsemaan sit\u00e4. Ihmisen ep\u00e4t\u00e4ydellisyys n\u00e4ytt\u00e4isi mahdollistavan sek\u00e4 anteeksiantamisen ett\u00e4 suvaitsevuuden: antaessamme anteeksi tai suvaitessamme jotakin katsomme toisen osapuolen tehneen virheen, mutta kuitenkin inhimillisen virheen, joka saattaa edesottamuksen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4n valoon. T\u00e4llaisia inhimillisi\u00e4 virheit\u00e4 ovat esimerkiksi itsepetos ja tahdonheikkous sek\u00e4 taipumuksemme addiktioihin ja kognitiivisiin vinoumiin.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4\u00e4rien tekojen anteeksiantaminen edellytt\u00e4\u00e4 perusteita, ja heikkoudet tarjoavat juuri noita perusteita. Sama p\u00e4tee suvaitsemiseen. Heikkouksien poistaminen ei johtaisi siihen, ettemme en\u00e4\u00e4 tuomitsisi muita \u2013 ihmisill\u00e4 on eri kulttuureissa erilaisia tapoja \u2013 mutta se johtaisi mahdollisesti siihen, ettemme en\u00e4\u00e4 antaisi anteeksi noita tuomitsemiamme tekoja emmek\u00e4 suvaitsisi niit\u00e4. Nuo v\u00e4\u00e4rin\u00e4 pit\u00e4m\u00e4mme teot eiv\u00e4t kumpuaisi lainkaan heikkouksista, koska heikkouksia ei en\u00e4\u00e4 olisi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/02\/Blogikuva_Tuomiokirkko-lokakuussa-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1347\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/02\/Blogikuva_Tuomiokirkko-lokakuussa-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/02\/Blogikuva_Tuomiokirkko-lokakuussa-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/02\/Blogikuva_Tuomiokirkko-lokakuussa-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/02\/Blogikuva_Tuomiokirkko-lokakuussa-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/02\/Blogikuva_Tuomiokirkko-lokakuussa-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 767px) 89vw, (max-width: 1000px) 54vw, (max-width: 1071px) 543px, 580px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Voidaan tietenkin spekuloida, ett\u00e4 esimerkiksi itsepetoksen ja p\u00e4\u00e4ttelyvirheiden h\u00e4vi\u00e4minen tai asteittainen v\u00e4heneminen voisi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 yhdenmukaistaa moraalisia k\u00e4sityksi\u00e4. Kenties moraalisen kirjon taustalla on sittenkin lopulta erimielisyys joistakin tosiasioista, ja ehk\u00e4 v\u00e4\u00e4rien n\u00e4kemysten aiheuttaja on itsepetos tai kognitiiviset vinoumat. Mutta <em>jos<\/em> moraalik\u00e4sitykset yhdenmukaistuisivat heikkouksien poistamisen my\u00f6t\u00e4 \u2013 samalla kun heikkoudesta aiheutuvat pahat teot h\u00e4vi\u00e4isiv\u00e4t \u2013 silloin meill\u00e4 ei olisi en\u00e4\u00e4 paljoakaan tuomittavaa. Tuolloin k\u00e4visi niin, ettei meill\u00e4 olisi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n juuri mit\u00e4\u00e4n anteeksiannettavaa eik\u00e4 suvaittavaa. Se ei olisi toivottavaa. Sek\u00e4 anteeksiannolla ett\u00e4 suvaitsevaisuudella on merkitt\u00e4vi\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 psykologisia ja sosiaalisia seurausvaikutuksia. Niiden arvo ei rajoitu siihen, ett\u00e4 ne ovat usein perusteltuja tapoja reagoida maailmassa tapahtuviin asioihin, jotka tuomitsemme.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka meid\u00e4n tulee henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme pyrki\u00e4 parempaan, ihmislajin parantelua kannattaa harkita kaksi kertaa, mik\u00e4li sit\u00e4 voitaisiin toden teolla alkaa tulevaisuudessa toteuttamaan. Ep\u00e4t\u00e4ydellisyys n\u00e4yttelee olennaista roolia moraalisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">R\u00e4ikk\u00e4 on pohtinut ihmisen ep\u00e4t\u00e4ydellisyyden arvoa monissa kirjoituksissaan. Niihin kuuluu yhdess\u00e4 Marko Ahteensuun kanssa julkaistu artikkeli \u201dForgiveness, Tolerance, and Genetic Enhancement\u201d (<em>Ethics, Medicine and Public Health<\/em> 2016), vuonna 2017 ilmestynyt kirja <em>Ihmisen ep\u00e4t\u00e4ydellisyydest\u00e4 ja muita kirjoituksia<\/em> (Unipress) ja teoksessa <em>Ihminen kaleidoskoopissa<\/em> (2020) julkaistu luku \u201dEp\u00e4t\u00e4ydellinen ihminen\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 teksti on osa filosofian oppiaineen blogin tutkimusesittelyjen sarjaa. Kirjoittaja on professori Juha R\u00e4ikk\u00e4. On kiinnostavaa, ett\u00e4 ihmisen ep\u00e4t\u00e4ydellisyydell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan my\u00f6s hyvi\u00e4 puolia. T\u00e4m\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 pohdittaessa kysymyst\u00e4, tulisiko ihmist\u00e4 parannella \u201dnormaalin\u201d yl\u00e4puolelle ja kitke\u00e4 inhimilliset heikkoudet, jos se joskus tulee mahdolliseksi. Kun ihminen antaa toiselle anteeksi, h\u00e4n tuomitsee toisen teon, mutta n\u00e4kee &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/2021\/02\/01\/ihmisen-epataydellisyyden-hyvat-puolet\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Ihmisen ep\u00e4t\u00e4ydellisyyden hyv\u00e4t puolet&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29040,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-1344","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus-research"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1344","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29040"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1344"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1344\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1350,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1344\/revisions\/1350"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1344"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1344"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1344"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}