![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/05\/sunflower-1127174_1920.jpg\")
<\/a>Kasvietiikan l\u00e4hestymistavat voidaan jakaa karkeasti kahteen eri strategiaan. Strategian valinta vaikuttaa my\u00f6s metodologiaan, sill\u00e4 se vaikuttaa siihen, millaisia tutkimuskysymyksi\u00e4 on mielek\u00e4st\u00e4 kysy\u00e4. Kysymysten asettelu puolestaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, millaisia menetelmi\u00e4 tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vastausten saamiseksi. Ensimm\u00e4isen strategian mukaan erot kasvien ja muiden elollisten olentojen v\u00e4lill\u00e4 ovat vain aste-eroja jaettujen ominaisuuksien jatkumolla. T\u00e4m\u00e4n strategian mukaan kasvit ja el\u00e4imet ovat eettisesti relevanteilta ominaisuuksiltaan laadullisesti samanlaisia, joskin n\u00e4it\u00e4 ominaisuuksia, kuten tuntoisuutta tai \u00e4lykkyytt\u00e4, voi esiinty\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti enemm\u00e4n el\u00e4imiss\u00e4 kuin kasveissa. Toisen strategian mukaan kasveilla on my\u00f6s laadullisesti erilaisia, kasvien omia, t\u00e4ysin uniikkeja eettisesti merkityksellisi\u00e4 ominaisuuksia, joita muilla elollisilla olennoilla ei ole. T\u00e4llaisia uniikkeja ominaisuuksia ovat muun muassa jakamattomuus (undivided state of being<\/em>), rajattomuus (unlimited mode of being<\/em>) ja maaper\u00e4sidonnaisuus (soil-bound<\/em>).<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen strategia pyrkii m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n ja operationalisoimaan kasvien ja el\u00e4inten jaettuja eettisesti merkityksellisi\u00e4 ominaisuuksia, kuten tuntoisuutta, kukoistusta ja \u00e4lykkyytt\u00e4 tavalla, jolla n\u00e4m\u00e4 ominaisuudet voidaan uskottavasti ulottaa my\u00f6s kasveihin. T\u00e4ss\u00e4 tutkimusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 k\u00e4siteanalyysi<\/em> on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa. K\u00e4siteanalyysill\u00e4 m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteen riitt\u00e4v\u00e4t ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ehdot. Analysoitavat k\u00e4sitteen, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa esimerkiksi tuntoisuuden, m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n on oltava yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tarpeeksi laaja, jotta se pit\u00e4isi sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s kasvien oletettavasti el\u00e4imi\u00e4 matalamman tuntoisuuden tason, ja toisaalta tarpeeksi kapea, jotta se ei pit\u00e4isi sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n muita, esimerkiksi elottomia objekteja, jotka eiv\u00e4t voi olla tuntoisia.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4siteanalyysin j\u00e4lkeen voidaan analogiap\u00e4\u00e4ttelyn<\/em> kautta soveltaa ajatusta moraalin laajenevasta keh\u00e4st\u00e4. Moraalin laajeneva keh\u00e4 on ajatus, jonka mukaan moraalisen merkityksellisyyden piiri laajenee pikkuhiljaa koskemaan yh\u00e4 moninaisempaa olentojen joukkoa: ensin kaikkia ihmisi\u00e4 esimerkiksi perhetaustaan, sukupuoleen tai ihonv\u00e4riin katsomatta, sitten el\u00e4imiin ja jopa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n \u2013 nyt lopulta my\u00f6s kasveihin. Analogiap\u00e4\u00e4ttelyll\u00e4<\/em> tarkoitetaan p\u00e4\u00e4ttely\u00e4 kahden erin, mutta kesken\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n samankaltaisen kontekstin v\u00e4lill\u00e4. Analogiap\u00e4\u00e4ttelyss\u00e4 voidaan induktiivisesti<\/em> p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 jos kahdella kontekstilla on jo havaittu olevan paljon kesken\u00e4\u00e4n samoja ominaisuuksia, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 ne ovat samanlaisia my\u00f6skin ominaisuuksien x, y ja z suhteen. Kasvien kohdalla siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4\u00e4n esimerkiksi, ett\u00e4 koska kasveilla on vaikkapa tuntoisuus, \u00e4lykkyys ja kyky kukoistaa, aivan kuten el\u00e4imill\u00e4kin, niin niill\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti on my\u00f6s moraalista merkityksellisyytt\u00e4, aivan kuten el\u00e4imill\u00e4kin. Usein moraalinen merkityksellisyys on my\u00f6s yksinkertaisesti perustettu juuri n\u00e4ihin ominaisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n Laajenevaa keh\u00e4\u00e4 voidaan soveltaa, mik\u00e4li argumentit n\u00e4iden eri ryhmien moraalisen merkitt\u00e4vyyden puolesta ovat rakenteeltaan relevanteilta osin riitt\u00e4v\u00e4n samanlaisia. Analogia argumentti<\/em> esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4li kahden argumentin tai kontekstin looginen muoto tai syv\u00e4rakenne on relevanteilta osin samanlainen, tulee niist\u00e4 tehtyjen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6stenkin olla samanlaiset. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan my\u00f6s pariteettiperiaatteeksi, jonka mukaan samoista premisseist\u00e4 tulee p\u00e4\u00e4ty\u00e4 samaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen \u2013 ja k\u00e4\u00e4nteisesti: jos johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset eroavat toisistaan, tulee my\u00f6s premisseist\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 jokin juuri kyseist\u00e4 eroa implikoiva relevantti ero.<\/p>\n\n\n\n Mutta ovatko kasvit, kuten vaikkapa r\u00f6nsylilja, tosiaan eettisesti relevanteilta ominaisuuksiltaan riitt\u00e4v\u00e4n samankaltaisia kuin el\u00e4imet, kuten vaikkapa kirahvi? Vai l\u00f6ytyyk\u00f6 eri\u00e4vi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 implikoivia relevantteja eroja? T\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 kaikki kasvit samat moraalisen merkityksellisyyden kriteerit el\u00e4inten tai edes toistensa kanssa? Onko esimerkiksi tupasvillalla jotakin eettisesti relevantteja ominaisuuksia, joita yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 t\u00e4pl\u00e4p\u00f6ll\u00f6ll\u00e4 ja toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pallolev\u00e4ll\u00e4 ei ole?<\/p>\n\n\n\n Toinen strategia pyrkii osoittamaan, ett\u00e4 kasveilla on joitain t\u00e4ysin omanlaisiaan, vain kasveille tyypillisi\u00e4, uniikkeja moraalisesti merkityksellisi\u00e4 ominaisuuksia, joita muilla olennoilla ei ole. T\u00e4m\u00e4n demonstroimiseen voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi erilaisia ajatuskokeita<\/em>. Kuvitellaan esimerkiksi, ett\u00e4 jonkin el\u00e4imen, vaikkapa kirahvin eettisesti merkityksellisin\u00e4 pidettyj\u00e4 ominaisuuksia, kuten tuntoisuutta tai \u00e4lykkyytt\u00e4, v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n uusia moraalisesti merkityksellisen\u00e4 pidettyj\u00e4 ominaisuuksia lis\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai poistamatta. Tuleeko kirahvista jossain vaiheessa \u201dpelkk\u00e4\u201d kasvi tai jotenkin kasvimainen, kun sen ominaisuuksia v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n kasvien tasolle? Ent\u00e4 jos tupasvillan tuntoisuutta kasvatetaan, kunnes se on t\u00e4m\u00e4n ominaisuuden suhteen el\u00e4inten tasolla? Onko t\u00e4ll\u00f6in tupasvillasta sanottu kaikki moraalisesti merkityksellinen, vai onko sill\u00e4 n\u00e4iden ominaisuuksien lis\u00e4ksi tai sijaan my\u00f6s jotain muita ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sen moraaliseen merkityksellisyyteen? Ajatuskokeilla voidaan luoda mentaalisia koeasetelmia, joiden kautta voidaan tunnistaa tutkittavan ilmi\u00f6n, esimerkiksi kasveja koskevien moraalisis\u00e4lt\u00f6jen, merkityksellisi\u00e4 ja t\u00e4rkeit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Muuttamalla koeasetelmia keskeisten tekij\u00f6iden osalta, moraalip\u00e4\u00e4ttelymme ja -intuitiomme muuttuvat eri ajatuskoeasetelmien v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4in voidaan havaita erilaisia tulkintoja ja yhteyksi\u00e4, sek\u00e4 huomata moraalip\u00e4\u00e4ttelymme johdonmukaisuus tai ep\u00e4johdonmukaisuus.<\/p>\n\n\n\n Kasvien ja el\u00e4inten disanalogisuutta voidaan houkutella esiin my\u00f6s analogioiden muodostamisen<\/em> kautta. Analogian muodostuksessa voidaan huomata, ett\u00e4 joko yhtenev\u00e4isi\u00e4 ominaisuuksia ei l\u00f6ydy tarpeeksi ja\/tai ne eiv\u00e4t ole riitt\u00e4v\u00e4n paljon yhtenev\u00e4isi\u00e4 ja\/tai on my\u00f6s paljon tutkimuskysymyksen kannalta relevantteja erottavia ominaisuuksia. T\u00e4ll\u00f6in voidaan puhua disanalogisuudesta tai korkeintaan heikosta analogiasta, joiden varaan esimerkiksi analogiap\u00e4\u00e4ttely\u00e4 tai analogia-argumenttia ei voida rakentaa. <\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4li moraalisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 laadullisia eroja on, saattavat moraali-intuitiomme johtaa meit\u00e4 kasvien kohdalla viel\u00e4 enemm\u00e4n harhaan kuin tavallisesti. Vahvasti intuitioon pohjaavat menetelm\u00e4t, kuten intuitiopumput ja reductio ad absurdum<\/em> -argumentit voivat kasvietiikan kohdalla osoittautua ep\u00e4luotettaviksi. Toisaalta analyyttisempienkin metodien k\u00e4ytt\u00f6 saattaa olla kasvien kohdalla riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tai ep\u00e4sopivaa. Ehk\u00e4p\u00e4 perinteisi\u00e4 soveltavan etiikan metodeja tulisi kasvietiikan kohdalla t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 my\u00f6s muilla menetelmill\u00e4, jotka paremmin soveltuisivat kasvien erilaisuuden ja erityisyyden analysoimiseen. Esimerkiksi jotkin mannermaisen filosofian metodeista voivat sopia analyyttisi\u00e4 menetelmi\u00e4 paremmin kasvien toiseuden ja niiden yksil\u00f6llisen integriteetin analysoimiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4m\u00e4 teksti on osa filosofian oppiaineen blogin tutkimusesittelyjen sarjaa. Kirjoittajana on Metodimaanantai-niminen tutkimusryhm\u00e4, joka koostuu filosofian metodologiasta kiinnostuneista jatko-opiskelijoista. Metodimaanantai-tutkimusryhm\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 omaa tutkimusartikkeliaan, jonka tarkoituksena on luoda pohjaa soveltavan kasvietiikan metodologialle ja metodiikalle. Kuinka meid\u00e4n tulisi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 moraaliset velvollisuutemme kasveja kohtaan? Mit\u00e4 kasveille saa ja ei saa tehd\u00e4? Miss\u00e4 tilanteissa ja mill\u00e4 perustein kasvien … <\/p>\n<\/a><\/a><\/a>