![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2021\/08\/terraforming-5268447_640.jpg\")
<\/a>Yksi konferenssin kohokohdista oli palkintojenjakotilaisuus, jossa tohtori Melanie Harris palkittiin Victoria Davian -palkinnolla ty\u00f6st\u00e4\u00e4n \u201dekofeminismin\u201d ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parissa.<\/p>\n\n\n\n
Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 konferenssin osallistujat pitiv\u00e4t esityksi\u00e4 omista tutkimusaiheistaan, ohjelmassa oli my\u00f6s kaksi keynote-luentoa. Ensimm\u00e4isen n\u00e4ist\u00e4 piti Teea Kortetm\u00e4ki Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. H\u00e4n k\u00e4sitteli sit\u00e4, kuinka ihmiset voisivat el\u00e4\u00e4 moraalisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla rinnakkain muiden lajien kanssa. Ihmisten toiminta kaventaa muiden lajien elinkelpoista elinaluetta. T\u00e4h\u00e4n tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisuja, jotka mahdollistavat kest\u00e4v\u00e4n rinnakkainelon ihmisille ja muille lajeille.<\/p>\n\n\n\n
Toisen yhteisluennon piti ISEE:n presidentti Allen Thompson. H\u00e4n puhui siit\u00e4, mit\u00e4 meid\u00e4n tulisi tehd\u00e4, kun vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 erin\u00e4iset ilmastoratkaisumme tulevat v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ep\u00e4onnistumaan. H\u00e4nen mukaansa emme voi jatkaa entiseen tapaan. Meill\u00e4 on tulevia sukupolvia kohtaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin velvollisuus osoittaa, ett\u00e4 me todella yritimme ja ett\u00e4 olemme pahoillamme ep\u00e4onnistumisestamme.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4isen konferenssip\u00e4iv\u00e4n teemoja olivat muun muassa biodiversiteetti ja sen suojeleminen. Esitykset k\u00e4sitteliv\u00e4t sit\u00e4, mit\u00e4 on biodiversiteetti, ja millaisia argumentteja voidaan esitt\u00e4\u00e4 sen suojelemisen puolesta. Esille tuli esimerkiksi ajatus toiseudesta luonnossa.<\/p>\n\n\n\n Niin sanotuista tuhoel\u00e4imist\u00e4 ja siit\u00e4, mit\u00e4 niille on moraalisesti oikeutettua tehd\u00e4, saatiin aikaan todella mielenkiintoiset keskustelut. Mik\u00e4 on esimerkiksi yksitt\u00e4isten eli\u00f6lajien, ekosysteemien tai el\u00e4inyksil\u00f6iden arvo? Aina ei ole helppoa ennustaa kaikkia vaikutuksia, joita el\u00e4inkantojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n puuttumisella tulee olemaan. Tuotiin my\u00f6s mielest\u00e4ni oikeutetusti esille, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t koskaan ole viime k\u00e4dess\u00e4 t\u00e4ysin puolueettomia s\u00e4\u00e4delless\u00e4\u00e4n el\u00e4inkantojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4nkin puuttuessaan ekosysteemien toimintaan. Ihmisten intressit vaikuttavat, my\u00f6nn\u00e4mme sit\u00e4 tai emme. Olemme loppujen lopuksi vain yksi laji muiden joukossa.<\/p>\n\n\n\n Pidin toisen p\u00e4iv\u00e4n keskustelua avaruusetiikasta eritt\u00e4in mielenkiintoisena. En ollut aiemmin ajatellut, ett\u00e4 avaruutta kolonisoimalla voitaisiin mahdollisesti ratkaista joitain ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia. Mutta samalla oli ilmeist\u00e4, ett\u00e4 avaruuden kolonisoiminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s monia eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, jotka vaativat vastauksia. Esimerkiksi millainen velvollisuus ihmisill\u00e4 on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n jatkuvuutta universumissa? Esityksiss\u00e4 keskityttiin etenkin ajatukseen Marsin kolonisoimisesta ja terraformauksesta, eli siihen, ett\u00e4 Marsista muokattaisiin Maan kaltainen planeetta. Esille nousi my\u00f6s mielenkiintoisia kysymyksi\u00e4 Marsin arvosta planeettana sek\u00e4 kysymyksi\u00e4 niist\u00e4 poliittisista ja oikeudenmukaisuuteen liittyvist\u00e4 haasteista, joita kolonisaatiolla on. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi itselle j\u00e4i seuraava kysymys p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 mieleen: onko oikein paeta maapallon ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia vai pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 ratkaista ongelmamme t\u00e4\u00e4ll\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Kahden viimeisen p\u00e4iv\u00e4n teemoja olivat kest\u00e4vyys, kulutus ja inhimillinen kukoistus, energia ja energiaratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus sek\u00e4 energian tulevaisuuteen liittyv\u00e4t oikeudenmukaisuuskysymykset ja ajatus luonnon \u2013 jopa mikrobien \u2013 ei-instrumentaalisesta arvosta. Kysymys siit\u00e4, olemmeko vastuussa kulutuksestamme tuleville sukupolville, on haastava. Ent\u00e4 miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kukoistuksemme on riippuvainen siit\u00e4, ett\u00e4 huolehdimme tulevista sukupolvista? Miten tulisi yhdist\u00e4\u00e4 inhimillinen kukoistus ja kest\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapa? Millaisia seikkoja energiaratkaisuissamme ja ns. energiademokratiassa tulisi ottaa huomioon? Viimeisen\u00e4 on kysymys mikrobien arvosta: millaista arvoa niill\u00e4 on, kun otetaan huomioon niiden valtava vaikutus el\u00e4m\u00e4mme yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Niklas Holstikko, filosofian opiskelija ja kes\u00e4harjoittelija, 15.7.2021.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tekstin kirjoittaja on filosofian opiskelija ja oppiaineen kes\u00e4harjoittelija, Niklas Holstikko. Filosofian korkeakouluharjoittelijana p\u00e4\u00e4sin osallistumaan osana Turun yliopiston filosofian oppiaineen j\u00e4rjestelytiimi\u00e4 ISEE:n (International Society for Environmental Ethics) kahdeksanteentoista vuosittaiseen ymp\u00e4rist\u00f6etiikan konferenssiin, joka j\u00e4rjestettiin 30.6-3.7.2021. Alun perin konferenssi oli tarkoitus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Turun saaristossa Seilin saarella kauniin ja kes\u00e4isen luonnon keskell\u00e4, mutta vallitsevan koronatilanteen takia konferenssi j\u00e4rjestettiin lopulta … <\/p>\n<\/a><\/a>