{"id":596,"date":"2016-10-25T21:04:49","date_gmt":"2016-10-25T21:04:49","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/?p=596"},"modified":"2016-10-26T08:04:11","modified_gmt":"2016-10-26T08:04:11","slug":"heikki-saxen-bioetiikan-grand-young-man","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/2016\/10\/25\/heikki-saxen-bioetiikan-grand-young-man\/","title":{"rendered":"Heikki Sax\u00e9n \u2013 bioetiikan grand young man"},"content":{"rendered":"

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikk\u00f6<\/a> palkitsi Heikki Sax\u00e9nin bioetiikan eteen tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 maailman bioetiikkap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Turun yliopistossa 19.10.2016. Sax\u00e9n viimeistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa bioetiikan aatehistoriasta Tampereen yliopistossa sek\u00e4 on muun muassa Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja. Innostunut bioeetikko vastasi nelj\u00e4\u00e4n kysymykseen.<\/em><\/p>\n

\"heikki-saxen\"<\/a>
Heikki Sax\u00e9n (Kuva: Mika H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen)<\/figcaption><\/figure>\n

1. Mit\u00e4 on bioetiikka?<\/h1>\n

Bioetiikka on tiedonala, joka l\u00e4hti liikkeelle Yhdysvalloissa 1960- ja 1970-luvuilla t\u00e4hd\u00e4ten alun perin haastamaan perinteik\u00e4st\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen etiikkaa. Bioetiikan teesi oli, ett\u00e4 ”el\u00e4m\u00e4n tieteist\u00e4” eli l\u00e4\u00e4ke-, terveys- ja biotieteist\u00e4 tulisi k\u00e4yd\u00e4 avoimempaa, moni\u00e4\u00e4nisemp\u00e4\u00e4 ja -arvoisempaa eettist\u00e4, moraalista ja yhteiskunnallista keskustelua. My\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tulisi bioetiikan hengess\u00e4 perustua t\u00e4llaiselle ajattelulle. Sittemmin bioetiikka on synnyinmaassaan vakiintunut ja noussut keskeiseen akateemiseen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Samalla bioetiikka on levinnyt ymp\u00e4ri maailman, muun muassa monelle saralle Eurooppaan. Kuitenkaan Suomessa bioetiikka ei ole kovin tunnettu tai vakiintunut ala, joten ty\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Samalla on syyt\u00e4 todeta, ett\u00e4 vakiintumisen my\u00f6t\u00e4 alan alkuper\u00e4inen radikaalius on hieman laimentunut, mik\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Silti bioetiikka on yh\u00e4 varsin nuori ala akateemisesti puhuen, ja se onkin ala, jolle on tyypillist\u00e4 poikkitieteellinen ja hyvin avoin suhtautuminen uusiin tapoihin l\u00e4hesty\u00e4 eri kysymyksi\u00e4. Ala ei ole siis luutunut. Toisaalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yh\u00e4 todeta, ett\u00e4 my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketieteen etiikka on muuttunut vuosien saatossa ja n\u00e4ist\u00e4 kahdesta etiikan traditiosta puhutaankin usein synonyymisesti. Olisi silti mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 bioetiikka versoi uudelta pohjalta, ja bioetiikan my\u00f6t\u00e4 entist\u00e4 useammat ihmiset ja n\u00e4k\u00f6kulmat ovat saaneet tilaisuuden tulla kuulluiksi. T\u00e4st\u00e4 hengest\u00e4 pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 kiinni, muistaen samalla, ett\u00e4 bioetiikka on paljon muutakin kuin vain osa filosofiaa: pikemmin se on laaja tiedonala ja my\u00f6s tietyss\u00e4 mieless\u00e4 sosiaalinen liike.<\/p>\n

2. Miksi bioetiikka kiinnostaa sinua?<\/h1>\n
\"Heikki<\/a>
Heikki Sax\u00e9n ja Salla Sax\u00e9n ovat julkaisseet vuonna 2016 teoksen Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?<\/em><\/a>. T\u00e4m\u00e4 polemia on tarkoitettu her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pohdintaa terveydenhuollon etiikasta.<\/figcaption><\/figure>\n

Kun alun perin l\u00f6ysin bioetiikan, olin \u00e4im\u00e4n\u00e4: mit\u00e4 ihmett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sana tarkoittaa, mist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikessa on kysymys. En ollut kuullut ikin\u00e4 sanaa ”bioetiikka”, kuten ei taida yh\u00e4 olla kuullut suurin osa suomalaisista. Bioetiikka vei kuitenkin nopeasti menness\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ala on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiehtova. Esimerkiksi l\u00e4\u00e4ketieteen p\u00e4ivitt\u00e4iset, hyvin huikeat kehitysaskeleet tuovat jatkuvasti mukanaan uutta pohdittavaa. Toisaalta yhteiskunnalliset kysymykset, kuten terveydenhuollon oikeudenmukaisuus, ovat hyvin polttavia ja koskettavat kaikkia. Ala tuntuu ajankohtaiselta, raikkaalta ja relevantilta.<\/p>\n

Toinen syy kiinnostukseen on hiljalleen matkan varrella kasvanut moraalinen tuntemus siit\u00e4, ett\u00e4 erityisesti terveydenhuollossa ja l\u00e4\u00e4ketieteen saralla liian harva saa tarpeeksi \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin. Ty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, erityisesti ”s\u00e4ngynreunalla” eli arjen ruohonjuuritasolla. T\u00e4m\u00e4 polte auttaa jaksamaan eteenp\u00e4in hieman harmaanpinakin p\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n

3. Millainen on tyypillinen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4si?<\/h1>\n

Ei t\u00e4llaista tunnu olevankaan: milloin mit\u00e4kin. Luen uusista askeleista bioetiikassa, l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 ja muilla relevanteilla aloilla. Yrit\u00e4n vimmatusti saada v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ni p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Olen mukana hankkeessa, jossa tutkitaan yksil\u00f6llistetty\u00e4 l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 erityisesti eturauhassy\u00f6v\u00e4n hoitoon liittyen. Hoidan Bioetiikan instituuttiin liittyvi\u00e4 asioita. Pid\u00e4n luentoja. Istun palavereissa. Tapaan ihmisi\u00e4. Vastaan toimittajien kysymyksiin. Koetan muistaa, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on my\u00f6s bioetiikan ulkopuolella.<\/p>\n

4. Kuka on mielest\u00e4si bioetiikan suurin nimi?<\/h1>\n

Hastings Centerin eli bioetiikan ensimm\u00e4isen tutkimuskeskuksen ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4isen organisaation perustajaa Daniel Callahania voi varmasti pit\u00e4\u00e4 oikeutetusti suurimpana nimen\u00e4. Toisaalta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 aktiivisin nimi taitaa olla amerikkalainen bioeetikko Arthur Caplan, jonka ty\u00f6t\u00e4 ja loputonta energiaa, luovuutta ja aloitekyky\u00e4 suuresti ihailen. N\u00e4iden nimien ohella on tietysti iso joukko monia inspiroivia ihmisi\u00e4, mutta ehk\u00e4 kysymyksen huomioiden on kohtuullista nostaa esille vain kaksi.<\/p>\n

…<\/p>\n

UNESCO Chair in Bioethics Finnish Unit<\/a> awarded Heikki Sax\u00e9nin for his work with bioethics on the World Bioethics Day at the University of Turku on 19th October 2016.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikk\u00f6 palkitsi Heikki Sax\u00e9nin bioetiikan eteen tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 maailman bioetiikkap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Turun yliopistossa 19.10.2016. Sax\u00e9n viimeistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa bioetiikan aatehistoriasta Tampereen yliopistossa sek\u00e4 on muun muassa Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja. Innostunut bioeetikko vastasi nelj\u00e4\u00e4n kysymykseen. 1. Mit\u00e4 on bioetiikka? Bioetiikka on tiedonala, joka l\u00e4hti liikkeelle Yhdysvalloissa 1960- ja 1970-luvuilla t\u00e4hd\u00e4ten alun perin … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Heikki Sax\u00e9n \u2013 bioetiikan grand young man”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-596","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/596","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=596"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/596\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":618,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/596\/revisions\/618"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=596"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=596"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=596"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}