{"id":641,"date":"2017-02-02T11:49:12","date_gmt":"2017-02-02T11:49:12","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/?p=641"},"modified":"2017-02-10T09:56:35","modified_gmt":"2017-02-10T09:56:35","slug":"filosofia-parantaa-ja-tasa-arvoistaa-oppimistuloksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/2017\/02\/02\/filosofia-parantaa-ja-tasa-arvoistaa-oppimistuloksia\/","title":{"rendered":"Filosofia parantaa ja tasa-arvoistaa oppimistuloksia?"},"content":{"rendered":"
\n

Alkuper\u00e4inen kirjoitus luettavissa Aamulehdess\u00e4<\/a> (20.1.2017):<\/p>\n<\/div>\n

LIS\u00c4YS: toinen kirjoitus samasta aiheesta Helsingin Sanomissa<\/a> (10.2.2017).<\/p>\n

\n

Oppimistulokset nousuun ja ep\u00e4tasa-arvo laskuun \u2013 filosofian avullako? Viimeisimm\u00e4t Pisa-tutkimukset antavat aihetta huoleen suomalaisen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n tilasta.<\/p>\n

Luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt Suomessa. Tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4linen ero luonnontieteiss\u00e4 on kasvanut edelleen. Lukutaidossa pojat ovat vuoden oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n verran tytt\u00f6j\u00e4 j\u00e4ljess\u00e4 yhdeks\u00e4nnell\u00e4 luokalla. Kodin sosioekonominen asema n\u00e4kyy luonnontieteiden osaamisessa noin kahden vuoden opiskelua vastaavana erona.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi THL:n mukaan huono-osaisuuden ylisukupolvisuus, eli k\u00f6yhyyden periytyminen, on todellisuutta. Hieman yll\u00e4tt\u00e4en paras l\u00e4\u00e4ke juuri luonnontieteiden, matematiikan ja lukemisen osaamisen parantamiseen saattaa olla filosofian opettaminen peruskoulussa.<\/p>\n

Isossa-Britanniassa tehdyss\u00e4 laajassa tutkimuksessa filosofiaa opetettiin yhden vuoden ajan 9- ja 10-vuotiaille. Tutkimukseen osallistui 48 koulua ja yli kolmetuhatta oppilasta. Erityist\u00e4 huomiota kiinnitettiin heikommassa asemassa olevien pienituloisten perheiden lapsien p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n

Tutkimuksen tulokset olivat merkitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Filosofian opetusta saaneet paransivat vuoden aikana oppimistuloksiaan kahden kuukauden lis\u00e4opiskelun verran sek\u00e4 lukemisessa ett\u00e4 matematiikassa.<\/p>\n

Erityisesti huono-osaisten perheiden lapset hy\u00f6tyiv\u00e4t filosofiasta: heid\u00e4n osaamisensa sai lukemisessa nelj\u00e4n, matematiikassa kolmen, ja kirjoittamisessa kahden kuukauden opiskelua vastaavan hy\u00f6dyn.<\/p>\n

Hy\u00f6dyt olivat havaittavissa viel\u00e4 kaksi vuotta opetuksen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 <\/span>merkitt\u00e4v\u00e4t hy\u00f6dyt saatiin aikaan yhden viikkotunnin filosofian opettamisella tavallisten aineiden lis\u00e4ksi. Kustannukset olivat alle kaksikymment\u00e4 euroa opiskelijaa kohti, ja koostuivat opettajien kouluttamisesta.<\/p>\n

Mihin t\u00e4llainen vaikutus oikein perustuu?<\/p>\n

Tutkimuksessa k\u00e4ytetyss\u00e4 Philosophy for Children (P4C) -menetelm\u00e4ss\u00e4 lapsille opetetaan ajattelun taitoja ryhm\u00e4keskusteluissa. Keskusteluja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tarinoiden tai videoiden pohjustamina, jotka keskittyv\u00e4t tietyn k\u00e4sitteen, kuten \u201dtotuus\u201d, \u201dreiluus\u201d tai \u201dkiusaaminen\u201d, ymp\u00e4rille.<\/p>\n

Lapsia autetaan j\u00e4rkeilem\u00e4\u00e4n, muotoilemaan kysymyksi\u00e4 ja etsim\u00e4\u00e4n rakentavia vastauksia. N\u00e4in he saavat samalla sit\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4, joka auttavat heit\u00e4 luovimaan sosiaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Tutkimuksen mukaan opetukseen osallistuneiden lapsien itsevarmuus ja ilmaisutaidot kehittyiv\u00e4t my\u00f6s.<\/p>\n

Filosofiset ajattelun taidot ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4 luonnontieteiden, matematiikan ja lukutaidon kannalta. My\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 l\u00e4hes kaikilla aloilla edellytt\u00e4\u00e4 loogista ajattelua, argumentointitaitoa, kyky\u00e4 reflektoida vaihtoehtoja sek\u00e4 kantaa vastuuta omista ajatuksista ja asenteista.<\/p>\n

Pisa-tutkimuksista ja sosiaalisesta ep\u00e4tasa-arvosta huolissaan olevien p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kannattaisikin ottaa vaarin mainitun tutkimuksen tuloksista.<\/p>\n

Filosofisten ajatteluntaitojen opettaminen jo alaluokilla voisi merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla parantaa sek\u00e4 oppimistuloksia ett\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niihin liittyv\u00e4\u00e4 eriarvoistumista. Kustannukset ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti hyvin pieni\u00e4 suhteessa odotettaviin hy\u00f6tyihin.<\/p>\n

Jani Sinokki<\/p>\n

Kirjoittaja on filosofian tutkija.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alkuper\u00e4inen kirjoitus luettavissa Aamulehdess\u00e4 (20.1.2017): LIS\u00c4YS: toinen kirjoitus samasta aiheesta Helsingin Sanomissa (10.2.2017). Oppimistulokset nousuun ja ep\u00e4tasa-arvo laskuun \u2013 filosofian avullako? Viimeisimm\u00e4t Pisa-tutkimukset antavat aihetta huoleen suomalaisen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n tilasta. Luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt Suomessa. Tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4linen ero luonnontieteiss\u00e4 on kasvanut edelleen. Lukutaidossa pojat ovat vuoden oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n verran tytt\u00f6j\u00e4 j\u00e4ljess\u00e4 yhdeks\u00e4nnell\u00e4 luokalla. Kodin sosioekonominen … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Filosofia parantaa ja tasa-arvoistaa oppimistuloksia?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":27,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-641","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/641","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/27"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=641"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/641\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":645,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/641\/revisions\/645"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=641"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=641"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}