{"id":753,"date":"2018-01-08T06:47:24","date_gmt":"2018-01-08T06:47:24","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/?p=753"},"modified":"2018-01-08T06:47:24","modified_gmt":"2018-01-08T06:47:24","slug":"filosofian-yleistajuistaminen-ja-hyonteiskysymys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/2018\/01\/08\/filosofian-yleistajuistaminen-ja-hyonteiskysymys\/","title":{"rendered":"Filosofian yleistajuistaminen ja hy\u00f6nteiskysymys"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_754\" aria-describedby=\"caption-attachment-754\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2018\/01\/Chapulines.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-754\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2018\/01\/Chapulines-300x233.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"233\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2018\/01\/Chapulines-300x233.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2018\/01\/Chapulines-768x597.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2018\/01\/Chapulines-386x300.jpg 386w, https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-content\/uploads\/sites\/15\/2018\/01\/Chapulines.jpg 965w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-754\" class=\"wp-caption-text\">Meutia Chaerani \/ Indradi Soemardjan http:\/\/www.indrani.net &#8211; Oma teos<br \/>A basket of Chapulines (Roasted Cricket) in a market in Tepoztl\u00e1n, Mexico, December 2006<\/figcaption><\/figure>\n<p>Filosofian yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 tutkimuksen ja opetuksen lis\u00e4ksi on tuottaa tietoa ja n\u00e4k\u00f6kulmia, joita ihmiset voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omassa ajattelussaan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossaan. Filosofin ei ole tarkoitus ajatella muiden ihmisten puolesta, vaan auttaa ajattelussa.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 filosofi voi toteuttaa puhumalla asioista julkisesti, tai tuottamalla yleistajuisia tekstej\u00e4. Erityisen hy\u00f6dyllist\u00e4 yleistajuistaminen on asioissa, jotka ovat monitahoisia ja ajankohtaisia. Esimerkki ajankohtaisen ja hankalan aiheen k\u00e4sittelyst\u00e4 ovat hy\u00f6nteisruokaan liittyv\u00e4t kysymykset.<\/p>\n<p>Suomessa hyv\u00e4ksyttiin hy\u00f6nteisten kasvattaminen ihmisravinnoksi vuonna 2017. T\u00e4st\u00e4 on seurannut er\u00e4\u00e4nlainen hype hy\u00f6nteisravinnon tarjoamien erilaisten mahdollisuuksien ymp\u00e4rill\u00e4. Uutisoinneissa hy\u00f6nteisravinto tarjoaa lukuisia ty\u00f6llistymismahdollisuuksia samalla kun se pelastaa maapallon.<\/p>\n<p>Filosofiselta kannalta t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n asia ei ole niin yksioikoinen, kuin ensin\u00e4kem\u00e4lt\u00e4 voisi vaikuttaa. Yle Turun toimittaja Jorma Tuominen l\u00e4hestyi oppiainetta kysy\u00e4kseen hy\u00f6nteisten tuotantoon liittyvist\u00e4 eettisist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohdista. Haastateltavakseen h\u00e4n sai ymp\u00e4rist\u00f6filosofista v\u00e4it\u00f6skirjaansa valmistelevan Jari K\u00e4rkk\u00e4isen.<\/p>\n<p>K\u00e4rkk\u00e4isen mukaan hy\u00f6nteiskysymyst\u00e4 voi pohtia el\u00e4inoikeusn\u00e4k\u00f6kulmasta, ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmasta ja tuotantoel\u00e4inten hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista ei ole eettisesti ongelmaton.<\/p>\n<p>Hy\u00f6nteisten tuottaminen ruoaksi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 hy\u00f6nteisten mahdollisen kokemuksellisuuden merkityksest\u00e4, ruoantuotannon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten kohdentumisesta ja laajuudesta, sek\u00e4 tuotannon vaikutuksesta el\u00e4intuotantokokonaisuuden negatiivisten hyvinvointitekij\u00f6iden mahdolliseen v\u00e4henemiseen. Oman lis\u00e4ns\u00e4 aiheen monimutkaisuuteen tekee kysymys siit\u00e4, miten meid\u00e4n tulisi suhtautua omien hyvien valintojemme mahdollisiin haitallisiin seurauksiin.<\/p>\n<p>Ei siis ole ihme, jos ihmisill\u00e4 on vaikeuksia muodostaa omaa kantaansa hy\u00f6nteisruokaan.<\/p>\n<p>Erilaisten n\u00e4k\u00f6kantoja tuntemalla niiden yhdistelm\u00e4st\u00e4 voi olla mahdollista muotoilla omaa suhdettaan kokonaisuuteen. Oppiaineessa teht\u00e4v\u00e4 etiikan tutkimus pyrkii vastaamaan t\u00e4llaisiin kysymyksiin, joihin ei ole selke\u00e4sti mitattavissa olevia vastauksia.<\/p>\n<p>Tuomisen ja K\u00e4rkk\u00e4isen kolmen vartin tapaaminen tiivistyi yhdeks\u00e4n minuutin radio-ohjelmaan, joka on kuultavissa Areenassa [<a href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-4323788\">https:\/\/areena.yle.fi\/1-4323788<\/a>]. Lis\u00e4ksi tammikuun alkupuoliskolla valmistuu pidempi kirjoitelma, jossa aihetta avataan v\u00e4h\u00e4n laajemmin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Filosofian yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 tutkimuksen ja opetuksen lis\u00e4ksi on tuottaa tietoa ja n\u00e4k\u00f6kulmia, joita ihmiset voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omassa ajattelussaan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossaan. Filosofin ei ole tarkoitus ajatella muiden ihmisten puolesta, vaan auttaa ajattelussa. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 filosofi voi toteuttaa puhumalla asioista julkisesti, tai tuottamalla yleistajuisia tekstej\u00e4. Erityisen hy\u00f6dyllist\u00e4 yleistajuistaminen on asioissa, jotka ovat monitahoisia ja ajankohtaisia. Esimerkki ajankohtaisen &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/2018\/01\/08\/filosofian-yleistajuistaminen-ja-hyonteiskysymys\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Filosofian yleistajuistaminen ja hy\u00f6nteiskysymys&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":27,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-753","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/753","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/27"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=753"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/753\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":755,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/753\/revisions\/755"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=753"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=753"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=753"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}