{"id":762,"date":"2018-02-16T14:25:58","date_gmt":"2018-02-16T14:25:58","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/?p=762"},"modified":"2018-02-16T14:25:58","modified_gmt":"2018-02-16T14:25:58","slug":"tutkimusrahoitusta-aivotutkimuksen-etiikan-pohdintaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/2018\/02\/16\/tutkimusrahoitusta-aivotutkimuksen-etiikan-pohdintaan\/","title":{"rendered":"Tutkimusrahoitusta aivotutkimuksen etiikan pohdintaan"},"content":{"rendered":"<p>Turkulaiset filosofit menestyiv\u00e4t kansainv\u00e4lisess\u00e4 ELSA Neuroscience 2017 haussa. Professori <strong>Juha R\u00e4ik\u00e4n<\/strong> koordinoimassa hankkeessa \u201cTherapeutic and enhancement uses of neuroscientific knowledge\u201d tutkitaan erityisesti yksil\u00f6n autonomiaa ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta koskevia eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Neurotieteiden uusia tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 paitsi hoidoissa my\u00f6s ihmisten ominaisuuksien parantelussa \u201dnormaalina\u201d pidetyn tason yl\u00e4puolelle. Paranteluehdotukset eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 tieteisfiktiota, vaan ihmisi\u00e4 voidaan jo yritt\u00e4\u00e4 muokata. Ei kuitenkaan ole selv\u00e4\u00e4, miss\u00e4 merkityksess\u00e4 trimmattujen aivojen avulla toimiva ihminen on autenttinen ja autonominen.<\/p>\n<p>Hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n autonomian luonnetta neurotieteiden ja autonomiateorian viimeisimpien tulosten valossa ja tarkastellaan vaikuttaako neurotieteellisen tiedon k\u00e4ytt\u00f6 yksil\u00f6n autonomiaan eri tavoilla hoidon ja ihmisen parantelun yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4lisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 700.000 euroa. Turkulaisten partnereina toimivat Ottawan yliopiston oikeustieteen professori <strong>Jennifer Chandlerin<\/strong> ja K\u00f6lnin yliopistollisen sairaalan psykiatrian professori <strong>Kai Vogeleyn<\/strong> johtamat ryhm\u00e4t.<\/p>\n<p>Turkulaisten kokonaisbudjetti omakustannusosuuksineen on noin 350.000 euroa. Maaliskuussa alkava hanke kest\u00e4\u00e4 vuoteen 2021. Suomalaisten osalta rahoittajana on Suomen Akatemia.<\/p>\n<p>Neuroetiikan ongelmat ovat filosofian laitoksen tutkijoille tuttuja, sill\u00e4 samaa aihetta on tutkittu aiemminkin, tosin eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kyseess\u00e4 on R\u00e4ik\u00e4n seitsem\u00e4s hanke, jonka Suomen Akatemia 2000-luvulla rahoittaa.<\/p>\n<p>ELSA Neuroscience 2017 haku kuuluu osana laajempaan neurotieteen ERA-NET rahoitusohjelmaan The Network of European Funding for Neuroscience Research (NEURON) (<a href=\"http:\/\/www.neuron-eranet.eu\/\">http:\/\/www.neuron-eranet.eu<\/a>).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turkulaiset filosofit menestyiv\u00e4t kansainv\u00e4lisess\u00e4 ELSA Neuroscience 2017 haussa. Professori Juha R\u00e4ik\u00e4n koordinoimassa hankkeessa \u201cTherapeutic and enhancement uses of neuroscientific knowledge\u201d tutkitaan erityisesti yksil\u00f6n autonomiaa ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta koskevia eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Neurotieteiden uusia tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 paitsi hoidoissa my\u00f6s ihmisten ominaisuuksien parantelussa \u201dnormaalina\u201d pidetyn tason yl\u00e4puolelle. Paranteluehdotukset eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 tieteisfiktiota, vaan ihmisi\u00e4 voidaan jo yritt\u00e4\u00e4 muokata. &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/2018\/02\/16\/tutkimusrahoitusta-aivotutkimuksen-etiikan-pohdintaan\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Tutkimusrahoitusta aivotutkimuksen etiikan pohdintaan&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":27,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-762","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/762","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/27"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=762"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/762\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":763,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/762\/revisions\/763"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=762"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=762"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/filosofia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=762"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}