3-vuotiaiden EEG-tutkimuskäynnit ovat päättyneet: kiitos perheille osallistumisesta!

FinnBrain-hankkeen 3-vuotiaiden aivosähkökäyrä- eli EEG-tutkimuskäynnit päättyivät viime lokakuussa. Vuosina 2016-2018 yhteensä 127 reipasta 3-vuotiasta osallistui EEG-käynnille. Osa heistä oli osallistunut EEG-käynnille myös aiemmin vastasyntyneenä.

Aivosähkökäyrä on maailman vanhin aivotutkimusmenetelmä, mutta se on myös tulevaisuuden menetelmä. Saksalainen tutkija Hans Berger pystyi 1920-luvulla Saksassa mittaamaan sähköä, joka tulee aivoista. Tätä pidettiin siihen aikaan todella hämmästyttävänä. Hän pystyi myös osoittamaan, että ihmisen toiminta vaikutti mitattuihin käyriin. Kun hän sulki silmänsä, aivosähkökäyrä voimistui ja alkoi näyttää kauniilta, hitaalta aallolta. Kun hän avasi silmänsä, käyrä vaimeni ja sisälsi paljon terävämpiä, epäsäännöllisempiä ja nopeampia aaltoja.

Aivosähkökäyrää voisi mitata periaatteessa vain parista kohdasta pään pinnalta, mutta FinnBrain-hankkeessa tahdomme tietää hyvin tarkasti, miten aivojen eri alueet reagoivat tutkimuksessa esitettyihin ääniin. Tästä syystä mittauspisteitä on 32 ja ne ovat kiinni huppumaisessa kankaassa pään joka puolella. Kiitämme reippaita koehenkilöitämme ja heidän perheitään, sillä tämä on mahdollisimman sotkuinen tapa mitata aivosähkökäyrää. Näin on kuitenkin toimittava, kun pyritään suureen tarkkuuteen. Ja suihkullahan siitä sotkusta onneksi selviää!

EEG-käynnillä lapset, ja samalla vanhemmatkin, pääsivät kuuntelemaan erilaisia äänisarjoja – tai tuttavallisemmin tata-laulua – videoiden katselemisen ohella. Käynnin aluksi päähän puettiin erityinen myssy, jonka avulla lapsen aivosähkökäyrää tutkimuksen aikana mitattiin. Ajatuspipo, avaruuskypärä, suihkumyssy… Tutkimusmyssy muovautui lasten suussa moneksi. Myssy saattoi tosin johtosekamelskoineen päivineen vaikuttaa joskus hieman jännältä. Tuolloin apuun astui EEG-tutkimuksen oma nalle, jonka pikkuruista myssyä pääsi myös moni lasten mukana ollut pehmokaveri päähänsä sovittelemaan.

FinnBrain-hankkeessa tutkimme erityisesti aivojen reaktioita äänille. Aivot käsittelevät kuultuja ääniä sekä tietoisesti että myös esitietoisella tasolla. Nämä esitietoiset prosessit ovat kiinnostuksen kohteenamme FinnBrain-lapsilla. Esitietoiset prosessit ovat nopeita ja usein hyvin automaattisia reaktioita ääniin. Lapsille soitettiin äänisarjoja, joissa tapahtui pientä vaihtelua – välillä ääni olikin pidempi tai korkeampi tai voimakkaampi kuin edellinen. Näiden pienten muutosten havaitseminen tapahtuu aivoissa esitietoisella tasolla ja on hyvin tärkeää esimerkiksi puheen ymmärtämisen kannalta. Osa äänistä oli todella yllättäviä, esimerkiksi hyvin iloisia tai vihaisia lyhyitä huudahduksia. Myös näitä ääniä aivot analysoivat automaattisesti, mutta silloin myös aivojen tunnekeskukset osallistuvat toimintaan. Automaattiset, nopeat reaktiot tunteita sisältäviin ääniin ovat FinnBrainissä tutkimuskohteena, sillä meitä kiinnostavat lapsen tunnetaidot ja niiden automaattiset osaprosessit.

Käyntien päättymisen myötä meille FinnBrain-hankkeessa on kertynyt varsin ainutlaatuinen aineisto: 3-vuotiaat saattavat toisinaan tarjota haasteita niin itse mittaajalle kuin vanhemmillekin. Siksi haluaisimme kiittää kaikkia perheitä: lapsia, sisaruksia, vanhempia ja isovanhempia ahkerasta osallistumisesta EEG-käynneille. Suurin kiitos kuuluu tietysti mittausten päätähdille, jotka reippaina tulivat jopa pitkän päiväkotipäivän päätteeksi käynnille ja jaksoivat uskomattoman kärsivällisesti istua aloillaan laulua kuunnellessa. Ilman teitä tämä ei luonnollisesti olisi ollut mahdollista.

Aivosähkökäyrä ja siitä erotellut kuulovasteet ovat yksi tapa lähestyä lasten välistä yksilöllisyyttä ja jokaisen lapsen omaa tapaa käsitellä ja havaita puheääniä ja tunnepitoisia ääniä. FinnBrain-hankkeessa tavoitteenamme on ymmärtää lasten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja niiden vaihtelua. Toivomme, että kuulovasteista keräämämme tieto voi toimia yhtenä palapelin palana tuon ymmärryksen keräämisessä.

Minna Huotilainen, professori, Helsingin yliopisto
Silja Luotonen, LK, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *