Perheiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää koronaepidemian aikana

Koronaepidemian ja siitä seuranneiden rajoitusten myötä lapsiperheiden arki muuttui suuresti. Muuttuneen arjen lisäksi tilanne sisältää paljon yksittäisiä tekijöitä, jotka haastavat jokapäiväistä toimintakykyämme. Näitä tekijöitä ovat mm. kotikoulun ja etätöiden yhdistämiseen liittyvät haasteet, sosiaalisten kontaktien merkittävä väheneminen sekä huoli omasta ja läheisten terveydestä, taloudellisesta tilanteesta ja yhteiskunnallisista muutoksista.

Ei siis ihme, jos vähän stressaa tai mieli on maassa.

Huolestuneisuus ja stressin lisääntyminen tässä muuttuvassa tilanteessa on ymmärrettävää ja tärkeääkin. Pienissä määrin stressi ja negatiiviset tunteet auttavat meitä sopeutumaan muutoksiin ja toimimaan muuttuvissa olosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Pitkittyneenä voimakas stressitila on kuitenkin hyvinvoinnillemme haitallista ja voi johtaa tilanteeseen, jossa omat voimavarat ylittyvät ja jaksaminen loppuu. Onkin tärkeää tunnistaa tässä muuttuneessa elämäntilanteessa omat stressireaktiot: mitkä tekijät kuormittavat itseä ja miten kuormittuneisuus itsessä näkyy. Stressin lisääntyminen voi näkyä monella tavoin kuten alakuloisuutena, väsymyksenä ja vetäytymisenä tai se voi näkyä vaikeutena keskittyä, ärtyisyytenä tai fyysisinä oireina. Ennen kaikkea olisi tärkeää tunnistaa, mikä itseä auttaa rauhoittumaan tai voimaan paremmin juuri tässä tilanteessa.

Korona-epidemia herättää stressiä myös lapsissa. Lapsen stressi on tärkeää tunnistaa, koska lapsen ja nuoren kehittyvät aivot ovat erityisen alttiita stressin haitallisille vaikutuksille. Pitkittynyt stressi lapsilla voi näkyä vaikeutena säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistään ja siinä, miten hän kykenee ohjaamaan omaa toimintaansa ja suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan. Useat lapset tarvitsevatkin nyt aivan erityisen paljon ohjausta ja apua aikuisilta. Lapsi, joka tavallisen arjen keskellä on omatoiminen ja itsenäinen, voi tässä tilanteessa tarvita tavallista enemmän vuorovaikutusta aikuisen kanssa.

Huoli ja stressi ja toisaalta tiivis yhdessäolo perheenjäsenten kanssa johtavat herkästi myös ristiriitoihin ja kinasteluihin perheissä. Pienet riidat eivät ole vahingollisia vaan voivat parhaimmillaan lähentää perheenjäseniä toisiinsa. Tilanteiden rauhoittaminen ja selvittely sekä tilanteeseen liittyvien tunteiden ja tekijöiden sanoittaminen mielellään saman päivän sisällä on tärkeää.

Lempeä suhtautuminen itseä ja lasta kohtaan auttaa jaksamaan. Vaatimustasoja työn, lasten koulun ja kotitöiden suhteen on nyt syytä laskea reippaasti. On selvää, että emme pysty samaan kuin mihin pystyimme ennen korona-arkea. Vähempi riittää. 

Stressin haitallisia vaikutuksia torjuttaessa arjen suojaavat tekijät ovat keskeisiä. Tärkeimpiä suojaavia tekijöitä ovat hyvät ihmissuhteet. Korona-kriisin myötä myös myönteinen läheisyys perheenjäsenten välillä voi lisääntyä. Päivittäiset yhteiset kohtaamiset ja tekemiset perheenjäsenten kesken kuten yhteiset pelihetket, ulkoilut ja juttelutuokiot ovat nyt erityisen tärkeitä. Myös etäkohtaamiset ystävien ja sukulaisten kanssa ovat useille tärkeitä suojaavia tekijöitä. Muita suojaavia tekijöitä ovat arjen struktuurit, liikunta, luontokokemukset, monipuolinen ravinto sekä mielihyvää tuottavat kokemukset kuten musiikin kuuntelu ja kirjojen lukeminen.

Omasta ja perheenjäsenten jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on tällä hetkellä ensisijaisen tärkeää. Apua on hyvä hakea hyvissä ajoin joko läheisiltä ihmisiltä tai ammattilaisilta. Yksin ei pidä jäädä. Yhdessä me tästä selvitään.

Hae apua:

Ensi- ja turvakotien liitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Riikka Korja, apulaisprofessori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *