Pienten lasten vanhempien halukkuus ottaa covid-19-rokote

Noin puolitoista vuotta sitten maailmalle levisi uusi tartuntatauti, covid-19-infektio, johon ei ollut lääkettä eikä rokotetta. Uuden tartuntataudin leviämisen rajoittamisesta tuli maailmanlaajuinen haaste. Koska rokotetta ei ollut saatavilla pandemian ensimmäisenä vuonna, leviämistä rajoitettiin muilla keinoilla, esimerkiksi sulkemalla koulut, suosittelemalla etätyötä tai rajoittamalla sosiaalisia kontakteja. Vaikka tilastot osoittavat, että tällaiset toimenpiteet ovat olleet tehokkaita covid-19-infektion leviämisen torjunnassa, erityisesti tiukemmilla rajoituksilla on vakavia kielteisiä seurauksia yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Siksi covid-19-rokotteen kehittämiseksi tehtiin suuria maailmanlaajuisia toimia, ja tämän ansiosta ensimmäiset rokotukset voitiin aloittaa vuoden 2020 lopussa. Jotta rokote suojaisi vakavilta tautimuodoilta ja hidastaisi covid-19-infektion leviämistä, on ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset haluavat ottaa rokotuksen.

Muun muassa FinnBrain-perheissä tehdyn tutkimuksen1 perusteella tiedämme, että jotkut ihmiset epäröivät päätöksissään ottaa rokote itselleen tai lapsilleen. Siksi halusimme jo varhaisessa vaiheessa kartoittaa, miten suomalaiset suhtautuvat mahdollisiin tuleviin covid-19-rokotteisiin. FinnBrain-perheet saivatkin vastata covid-19-rokotteeseen liittyviin kysymyksiin ensimmäisen kerran jo vuosi sitten, yli puoli vuotta ennen kuin covid-19-rokote oli saatavilla. Lapsiperheet ovat tärkeä ryhmä rokotuskysymyksissä, koska rokotuspäätökset eri tauteja vastaan ovat lasten vanhemmilla ajankohtaisia muutenkin, ei vain covid-19-infektioon liittyen.

Yhteensä 825 vanhempaa vastasi kysymyksiimme covid-19-rokotteesta. Heistä noin 80 % oli äitejä ja 20 % isiä. Noin 90 % vastaajista oli suomenkielisiä ja 10 % ruotsinkielisiä. Vuosi sitten kun kyselylomake lähti vanhemmille, haasteena oli, että covid-19-rokotetta ei vielä ollut olemassa. Tämä tarkoitti sitä, että vanhempia pyydettiin ajattelemaan millä tavalla he reagoisivat kuvitteellisessa tilanneessa, jossa terveysviranomaiset tarjoaisivat heille maksutonta rokotetta covid-19-infektiota vastaan. Tulokset2 osoittivat, että noin kolme neljästä vanhemmasta (74 %) olivat erittäin tai melko halukkaita ottamaan covid-19-rokotteen, kun sellainen tulee saataville. Osuus vastasi muiden sekä Suomessa että ulkomailla tehtyjen tutkimusten tuloksia.

Aikaisemmat tutkimukset viittaavat siihen, että on todennäköisempää, että ihminen haluaa ottaa rokotteen sellaista tautia vastaan, jota hän pitää uhkana omalle ja muiden terveydelle. Koettu terveysuhka voi esimerkiksi liittyä siihen, kuinka todennäköisesti hän uskoo sairastuvansa tautiin tai kuinka vaarallisena hän pitää tautia itselleen ja muille. Tulokset osoittivat, että useimpien FinnBrain-vanhempien mielestä covid-19-infektio ei olisi vakava uhka heidän omalle terveydelleen. Sen sijaan he olivat huolissaan siitä, että he tartuttaisivat taudin muihin. Ne vanhemmat, joiden mielestä covid-19-infektio olisi vakava tauti ihmisille yleensä, olivat myös halukkaampia ottamaan rokotteen. Sen sijaan rokotushalukkuuteen ei vaikuttanut se, kuinka todennäköisenä he pitivät sitä, että he itse sairastuisivat covid-19-infektioon. Tulokset osoittivat lisäksi, että miehet olivat hieman halukkaampia ottamaan rokotteen kuin naiset. Se, että omalla terveydellä ei ollut merkittävää roolia rokotuspäätöksessä, voi johtua siitä, että FinnBrain-vanhemmat ovat suhteellisen nuoria eivätkä siten ikäryhmänsä puolesta kuulu riskiryhmään. Lähes kaikki rokotuskysymyksiin vastanneet vanhemmat olivat 30–49-vuotiaita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että FinnBrain-perheissä tehty tutkimus antoi tärkeää tietoa siitä, missä määrin koettu taudin uhka liittyy siihen, haluaako ihminen ottaa covid-19-rokotteen vai ei. Ainakin tässä ikäryhmässä näyttää siltä, että taudin riski ihmisille yleensä on tärkeämpi rokotuspäätöksessä kuin oma riski sairastua tautiin.

Anna Soveri, kognitiivisen psykologian dosentti

1Soveri A, Karlsson LC, Mäki O, Antfolk J, Waris O, Karlsson H, et al. (2020) Trait reactance and trust in doctors as predictors of vaccination behavior, vaccine attitudes, and use of complementary and alternative medicine in parents of young children. PLoS ONE 15(7): e0236527. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0236527

2Karlsson, L.C., Soveri, A., Lewandowsky, S., Karlsson, L., Karlsson, H., Nolvi, S., Karukivi, M., Lindfelt, M., Antfolk, A. (2021) Fearing the disease or the vaccine: The case of COVID-19. Personality and Individual Differences, 172. https://doi.org/10.1016/j.paid.2020.110590

Småbarnsföräldrars vilja att vaccinera sig mot covid-19

I snart ett och ett halvt år har världen försökt hantera spridningen av den nya smittosamma sjukdomen covid-19. Eftersom inget vaccin fanns tillgängligt under det första året av pandemin, begränsades spridningen på andra sätt, t.ex. genom att stänga skolor, rekommendera distansarbete eller begränsa sociala kontakter. Även om statistiken visar att sådana åtgärder är effektiva när man försöker kontrollera smittspridningen av covid-19, har speciellt de striktare restriktionerna allvarliga negativa följder för individens och samhällets välmående. Därför gjordes stora globala insatser för att utveckla vaccin mot covid-19. Insatserna lyckades och de första vaccinationerna kunde inledas i slutet av år 2020. Avgörande för hur effektivt vaccinet bromsar upp spridningen av covid-19 och skyddar mot allvarliga former av sjukdomen, är att allmänheten vill vaccinera sig.

Utgående från tidigare forskning gjord bland annat med FinnBrain-familjerna1, vet vi att en del människor tvekar i sina beslut att vaccinera sig själva och sina barn. Därför ville vi redan i ett tidigt skede, ett drygt halvår innan covid-19-vaccinen fanns tillgängliga, kartlägga hur finländarna förhåller sig till de kommande covid-19-vaccinen. FinnBrain-familjerna fick därför besvara frågor kring covid-19-vaccinen för första gången redan för ett år sedan. Barnfamiljer är en viktig grupp när det gäller vaccinfrågor eftersom vaccinationsbeslut är aktuella och frekventa i barnfamiljer – inte enbart under covid-19 pandemin.

Totalt 825 föräldrar i FinnBrain svarade på våra frågor kring covid-19-vaccinen. Av dem var ungefär 80 % mammor och 20 % pappor. Ungefär 90 % var finskspråkiga och 10 % svenskspråkiga. Något som utgjorde en utmaning för ett år sedan var att det inte fanns ett vaccin tillgängligt när frågeformuläret gick ut till föräldrarna i FinnBrain. Det betyder att föräldrarna besvarade frågor om en hypotetisk situation där de fick försöka föreställa sig hur de skulle reagera om hälsomyndigheterna erbjöd dem ett kostnadsfritt vaccin mot covid-19. Resultaten2 visade att ungefär tre av fyra (74 %) föräldrar var mycket eller ganska villiga att ta ett covid-19-vaccin när ett sådant blir tillgängligt. Andelen motsvarade resultaten ur andra studier gjorda både i Finland och utomlands.

Tidigare forskning tyder på att människor mer sannolikt vaccinerar sig mot sjukdomar de anser utgöra ett hot mot deras egen och andras hälsa. Det upplevda hotet mot hälsan kan handla om hur sannolikt de bedömer att det är att de blir smittade av sjukdomen eller hur allvarlig de uppskattar att sjukdomen skulle vara för dem själva eller för andra människor. Resultaten visade att de flesta FinnBrain-föräldrar inte ansåg att covid-19 utgjorde ett allvarligt hot mot deras egen hälsa, men däremot oroade de sig för att smitta andra med sjukdomen. Föräldrar som ansåg att covid-19 är en allvarlig sjukdom för människor i allmänhet var också mer villiga att ta vaccinet. Hur allvarlig de upplevde att covid-19 var för dem själva, hängde däremot inte ihop med hur gärna de ville vaccinera sig. Vidare visade resultaten att män var lite mer villiga att ta vaccinet än kvinnor. Att den egna hälsan inte spelade någon betydande roll i beslutet att ta ett covid-19-vaccin kan bero på att föräldrarna i FinnBrain är relativt unga och således inte tillhör en riskgrupp p.g.a. sin ålder. Nästan alla föräldrar som besvarade vaccinationsfrågorna var mellan 30 och 49 år gamla.

Sammanfattningsvis gav studien med FinnBrain-familjerna viktig information om i vilken grad det upplevda hotet av sjukdomen hänger ihop med en persons beslut att ta ett covid-19-vaccin. Åtminstone i denna åldersgrupp verkar det vara så att sjukdomens risk för människor i allmänhet är viktigare för vaccinationsbeslutet, än sjukdomens risk för en själv.

Anna Soveri, docent i kognitiv psykologi

1Soveri A, Karlsson LC, Mäki O, Antfolk J, Waris O, Karlsson H, et al. (2020) Trait reactance and trust in doctors as predictors of vaccination behavior, vaccine attitudes, and use of complementary and alternative medicine in parents of young children. PLoS ONE 15(7): e0236527. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0236527

2Karlsson, L.C., Soveri, A., Lewandowsky, S., Karlsson, L., Karlsson, H., Nolvi, S., Karukivi, M., Lindfelt, M., Antfolk, A. (2021) Fearing the disease or the vaccine: The case of COVID-19. Personality and Individual Differences, 172. https://doi.org/10.1016/j.paid.2020.110590

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *