Seurasin 1.2.–22.2.välisenä aikana Turun yliopiston sosiaalisen median tilejä Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa. Valitsin nämä somealustat, koska ne ovat yliopiston aktiivisessa käytössä. Seurannasta on poissuljettu mahdolliset Instagram tai Facebook stoorit, sillä niitä ei voi 24 tunnin jälkeen enää nähdä.

Ensin tarkastelunkohteena on visuaalinen ilme, jonka jälkeen tutkin mistä kaikesta Turun yliopiston brändi rakentuu sosiaalisessa mediassa. Brändin ohella pohdin myös Turun yliopiston someviestinnän suunnitelmallisuutta.

Turun yliopiston visuaalinen ilme somessa

Ensimmäinen yhtäläisyys löytyy tilien profiilikuvista. Jokaisen tilin profiilikuvassa käytetään siipisoihtua, joka on ollut yliopiston symbolina yli sata vuotta. Profiilikuvan tausta on musta ja siipisoihtu on valkoinen. Ainoastaan Facebookissa profiilikuvaan on lisätty Get inspired by science #uniturku2030 -teksti, jota on korostettu violetilla taustalla.

Somealustana Instagram tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia visuaaliseen viestintään. Instagramin omassa värimaailmassa on paljon punaista, joten on mahdollista, että @uniturku-tilin värimaailmaksi on valikoitunut punainen, jotta se sopisi visuaalisesti hyvin ympäristöönsä. Myös tallennettujen stoorien kuvakkeissa on hyödynnetty valkoista grafiikkaa punaisella taustalla. Värimaailma sekä fontit mukailevat Turun yliopiston graafisen ilmeen ohjeistuksia.

Yliopiston Instagram feed on jokseenkin rikkonainen, sillä se sisältää yliopiston opiskelijalähettiläiden eli utulähettiläiden kuvia, muuta grafiikkaa ja videoita. Toisaalta julkaisuissa on riittävästi vaihtelua, mutta myös tuttua ja turvallista jatkumoa. Tämä luo yhteneväisen yleisilmeen koko tilille.

Twitterissä visuaalisen ilmeeseen ei pysty vaikuttamaan yhtä paljoa kuin Instagramissa. @UniTurku-tilin otsakekuvassa on kuva kahdesta henkilöstä todennäköisesti yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ja teksti #getinspiredbyscience. Kuvan värimaailma on melko maanläheinen ja graafista ohjeistusta on noudatettu niin tekstin fontissa kuin logossa.

Facebookissa molemmat @turunyliopisto- sekä @uniturku-tilit muistuttavat enemmän Twitterissä käytettyä ulkoasua kuin Instagramissa. Otsakekuva on sama kuva kuin Twitter-tilillä ja logossa sekä kuvan tekstissä on jälleen noudatettu graafisen ilmeen ohjeistuksia. Muuten sivun visuaaliseen ilmeeseen ei kaiketi voi vaikuttaa.

Turun yliopiston brändi somessa

Jotta viestintä onnistuu tehokkaasti, täytyy olla siellä missä kohderyhmät ovat. Sometileillään yliopisto pyrkii tavoittamaan niin opiskelijoita kuin tutkijoita ja mainostamaan yliopiston tarjoamia mahdollisuuksia. Viestintää on myös tehostettu suomen- ja englanninkielisillä julkaisuilla sosiaalisessa mediassa.

Turun yliopiston kohderyhmä onkin pitkälti nuoret aikuiset, jotka joko ovat hakemassa tai jo päässeet opiskelemaan yliopistoon. Instagram toimii hyvänä alustana juuri edeltävään ryhmään, sillä visuaalisuuden ansiosta katsoja voi jo yhdellä vilkaisulla saada riittävästi tietoa.

Twitter puolestaan toimii eräänlaisena keskustelualustana monenlaisille ihmisille. Tämän vuoksi onkin luontevaa, että @UniTurku-tililtä löytyy suurissa määrin linkkejä yliopiston tutkimuksiin, mainontaa blogeista sekä podcasteista ja ajantasaisia tiedotteita.

Facebookissa yliopiston läsnäolo on jälleen samankaltainen Twitterin kanssa. Sisältö kuitenkin rajautuu pelkästään yliopiston omiin julkaisuihin, kun taas Twitterissä on myös uudeellentviitattu muiden käyttäjien tviittejä.

Turun yliopisto luo brändiään kaikilla tarkastelluilla sometileillä muun muassa ”get inspired by” lausahduksella, joka usein näkyy julkaisuissa hashtagina. Katukuvassa näkyy usein ainoastaan #getinspiredbyscience, mutta sosiaalisessa mediassa löytyy myös #getinsipiredbythefuture (@UniTurku 22.2.2022) ja #getinsipiredbycollaboration (@UniTurku 21.2.2022).

Vuoden alussa käynnistyi @UniTurku ja @LiviaCollege ELVIS-hanke, joka tarjoaa varsinaissuomalaisille ruokaketjun yrityksille alkuvaiheen apua, opastusta ja tietoa viennin aloittamiseen. 🌱 🌾 🌿 #getinspiredbycollaboration #ruokaketju #varsinaissuomi https://t.co/Uwa2OOAA0N

— University of Turku (@UniTurku) February 21, 2022

Siinä missä Twitter ja Facebook vaikuttavat olevan yliopiston virallisempia somekanavia, Instagramissa luodaan helposti lähestyttävämpää kuvaa yliopisto-opiskelusta utulähettiläiden julkaisujen avulla. Julkaisujen tarkoituksena on innostaa tulevia ja myös nykyisiä opiskelijoita valitsemaan Turun yliopisto tarjoamalla eräänlainen ”sneak peek” yliopisto-opiskelijan arkeen.

Lopuksi

Visuaalisesti vahvimmin pärjää Instagram, mikä johtunee kuvapainotteisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa oman tilin ilmeeseen. Twitter ja Facebook taas muistuttavat ulkoasultaan sekä sisällöltään toisiaan. Kaikilla tileillä on noudatettu graafista ohjeistusta joko värimaailman tai fontin suhteen.

Brändiään Turun yliopisto luo getinspired-hashtagilla ja utulähettiläiden avulla. Yliopiston mainonnan tarkoituksena on houkutella niin uusia opiskelijoita kuin tutkijoita liittymään osaksi Turun yliopistoyhteisöä.

Lähteet:

Turun yliopisto. Graafinen ohjeisto.

Kalpio, Anna. Yhteisöviestinnän harjoituskurssin luentodiat 2022.

@uniturku. Instagram. https://www.instagram.com/uniturku/

@UniTurku. Twitter. https://twitter.com/UniTurku

@turunyliopisto. Facebook. https://www.facebook.com/turunyliopisto

@uniturku. Facebook. https://www.facebook.com/uniturku/

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän Turun yliopiston someviestinnästä ja tunnistan yhtäläisyyksiä sekä eroja alustoista
• ymmärrän, miten tärkeää visuaalinen ilme on brändin luomisessa ja päinvastoin
• voin soveltaa oppimiani asioita, jos teen uudestaan mediaseurantaa
• pohdin, että olenko mennyt hiukan tehtävänannon ohi/tarkastellut riittävästi aihetta

Tässä tehtävässä laadin posterin, jossa pohdin omaa viestijäkuvaani.

Lähteet:

Kalpio, Anna. 2022. Yhteisöviestinnän harjoituskurssin luentodiat.

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän nyt enemmän viestinnän kannalta hyödyllisia taitoja ja tunnistaa niitä itsessäni
• ymmärrän omaa viestijäkuvaa ja mitä minun kannattaisi tulevaisuudessa kehittää
• voin soveltaa tehtävän myötä heränneitä ajatuksia kehittäessäni tietotaitoani
• pohdin miten kurssi on tarjonnut hyvän pohjan viestinnän ammattilaiseksi kehittymisessä

Tässä harjoituksessa teimme Tarun kanssa lyhyen videon kriisiviestinnästä. Jos video ei toimi blogissa, klikkaa sen alla olevaa linkkiä. Kiireestä huolimatta video on mielestäni onnistunut! 🙂

https://seafile.utu.fi/f/265dea7892f348518d2f/

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän miten iMovie toimii ja tulin siihen lopputulokseen, että käytän mieluummin jotain muita videoeditointiohjelmia 😀
• ymmärrän kriisiviestintää ja miellyttävän videon tärkeyden paremmin
• voin soveltaa oppimaani tehdessäni videoita ja suunnitellessani mahdollista kriisiviestintää
• jäin pohtimaan, miten videota olisi voinut kehittää, jos aikaa olisi ollut enemmän

Tämänviikkoisena tehtävänäni oli laatia infograafi. Valitsin aiheeksi visuaalinen viestintä yhteisöviestinnässä, joka osoittautui hiukan monimutkaisemmaksi aiheeksi kuin olin aluksi ajatellut. Poistuin mukavuusalueeltani ja pääsin kokeilemaan luovuuttani.

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän paremmin Canvan käytöstä
• ymmärrän visuaalisuuden merkitystä viestinnässä
• voin soveltaa oppimaani tulevaisuudessa, jos työskentelen visuaalisen viestinnän parissa
• pohdin, etten osaa tehdä kovin hyvää infograafia

Valitsemani mainoskuva on yksi vuoden 2021 Anna lapselle raitis joulu -kampanjan julisteista. Tämä kampanja haluaa muistuttaa erityisesti aikuisia siitä, miten heidän alkoholinkäyttönsä voi vaikuttaa lasten kokemuksiin joulusta.

Symboliikka ja sommittelu

Kuvassa on kolme katseenvangitsijaa: piparkakut, viinilasit sekä punaviinitahrat. Jokaisella niistä on oma tehtävänsä kuvan tarinan esilletuonnissa.

Piparkakut ovat iso osa joulunviettoa ja tuovat monelle lämpimiä muistoja mieleen. Kuvassa kuitenkin ihmishahmoiset piparkakut ovat osittain palaneet sekä haljenneet. Tämä viestii mahdollisesti rakoilevista suhteista lähipiirin tai perheen sisällä.

Viinilasit ja punaviinitahrat puolestaan kielivät tilanteesta, joka on voinut riistäytyä käsistä. Punaviiniä on läikkynyt pöydälle ja toinen laseista on mennyt rikki. Nämä lisäävät kuvan kaoottisuuden ja levottomuuden tunnetta.

Sommittelun myötä katse ohjautuu kuvan keskellä oleviin piparkakkuihin, mitä on edesautettu myös vingette-efektin käytöllä. Tämän lisäksi katsetta on pyritty ohjaamaan oikeaan yläkulman tekstiin, kun taas vasen alareuna on jätetty suhteellisen tyhjäksi.

Värimaailma

Julisteen värimaailma on suht hillitty. Kuvan esineiden ja taustan välillä on kuitenkin melko voimakas kontrasti, ja erityisesti piparkakut erottuvat kuvasta selkeästi.

Valkoisen taustan voisi nopealla vilkaisulla luulla olevan lunta, joka sopii joulun ajankohtaan. Kuvan tarkoituksen tuntien taustasta tulee myös mieleen talven hyytävä kylmyys. Tarkemmin katsottuna tausta onkin valkoinen pöytäliina. Tilanne siis saattaa olla se, että vietetään jouluaatoniltaa pöydän ääressä.

Tässä tapauksessa pöytäliinalle läikkyneet tummat purppuranpunaiset tahrat eivät tuokaan mieleen lämpöä, vaan varoitusta, tukahduttavuutta tai kipua. Monelle lapselle vanhempien tai huoltajien liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa juuri näitä tunteita, jotka saattavat olla läsnä vielä aikuisiälläkin.

Yhteenveto

Tämän kuvan tarkoitus on vedota tunteisiin ja saada katsoja pysähtymään hetkeksi ajatustensa ääreen. Piparkakkujen, viinilasien ja punaviinitahrojen avulla viestitään alkoholin haittakäytön vaikutuksista perheen sisäiseen dynamiikkaan. Tämän lisäksi joulunajan ajatellaan usein olevan rauhallista, mutta kuvassa esitetäänkin päinvastaisia tunteita: turvattomuutta ja rikkonaisuutta.

Lähteet:

Anna lapselle raitis joulu. https://annalapselleraitisjoulu.fi/wordpress/

Luomajoki, Niina. 2019. “Väripsykologiaa brändinäkökulmasta.” https://www.wtfdesign.fi/blogi/varipsykologiaa-brandinakokulmasta

Luentodiat 24.1.2022

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän enemmän kuva-analyysin tekemisestä
• ymmärrän miten yhteisöviestintää hyödyntämällä voi vaikuttaa brändiin tai maineeseen
• voin soveltaa oppimaani luodessani itse sisältöä
• pohdin onko analyysini liian subjektiivinen

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän nyt muun muassa JSN ja VEN olemassaolosta sekä säännöistä
• ymmärrän, miksi tällaisia tapauksia pitäisi pohtia objektiivisesti eri näkökulmista
• voin soveltaa oppimaani esimerkiksi arvioidessani eri artikkeleiden eettisyyttä
• huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä kantelun perusteluissa sosiaalisessa mediassa tapahtuvan diskurssin kanssa

Viime vuosina viestinnässä on siirrytty yhä monimuotoisempaan ja mahdollisimman tasavertaiseen dialogiin, jossa kaikki yhteisön jäsenet voivat toimia vuorovaikutteisesti. Tämänhetkisiä megatrendejä ovatkin digitalisaatio ja globalisaatio. Mitä ne sitten mahdollistavat viestinnän näkökulmasta?

Digitalisaation ansiosta koko maailma on tavoitettavissa vain muutaman hiiren painalluksen päässä riippumatta fyysisestä sijainnista. Tärkeimpänä digitalisaation myötä tulleena onnistumisena pidettäköön tiedonkulun tasa-arvoistumista.

Tulevaisuudessa oletuksena on, että viesti on helposti saavutettavissa ja jokainen yhteisön jäsen voi halutessaan osallistua keskusteluun. Viestintä ei myöskään tapahdu ainoastaan yksityisissä sähköpostiviesteissä, vaan tietoa voidaan jakaa yli erilaisten rajojen. Toisaalta esimerkiksi ihmisten vieroksunta digitalisaatiota kohtaan aiheuttaa omat haasteensa viestinnän tasa-arvon toteutumisen suhteen jatkossakin.

Globalisaatio puolestaan edistää viestinnän ja yhteisöjen monikulttuurisuutta. On kuitenkin muistettava tarjota jokaiselle osapuolelle samanvertaiset mahdollisuudet viestiä yhteisön sisällä tapahtuvissa keskusteluissa. Vaikka englanti toimii usein lingua francana eri kieltä puhuvien välisessä viestinnässä, ei voida esimerkiksi olla täysin varmoja siitä saavuttaako viesti kohdeyleisönsä halutulla tavalla. Tulevaisuuden haasteena siis on yhtäläisen tiedon ja tasa-arvoisen vuorovaikuttamisen takaaminen.

Näiden seikkojen lisäksi toimivaan viestintään tarvitaan selkeät pelisäännöt, ja työyhteisöjen sisällä on esimerkiksi kehitettävä oma viestinnän infrastruktuuri, jotta viestinnän tasa-arvon tavoite toteutuisi mahdollisimman tehokkaasti.

Tämän lisäksi niin virallinen kuin vapaamuotoinen viestintä ovat tärkeä osa nykyaikaista viestintää. Virallisen viestinnän, kuten työyhteisöviestinnän, tarkoituksena on muun muassa edistää yhteisön yleistä ilmapiiriä, jakaa tietoa tasapuolisesti sekä saavutettavasti, ja lisätä oppimista yksilö- ja yhteisellä tasolla.

Vapaamuotoinen viestintä taas tapahtuu esimerkiksi erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookin puskaradioissa. Aiemmin jokseenkin epäluotettavan viestinnän alustoiksi tuomitut foorumit ovat nykyään tärkeä osa ihmisten keskinäisviestintää, ja niissä nostetaan esiin muun muassa oleellisia kysymyksiä ympäröivästä maailmasta.

Viestinnässä avainsanoina ovat siis tasa-arvoisuus, viestin saavutettavuus sekä suunnitelmallisuus, ja näitä osa-alueita kehitetään todennäköisesti entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin tulevaisuudessa.

Lähteet:

Juholin, Elisa. 2017. “Työyhteisöviestinnän aika – miksi juuri nyt?” Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja. 118-121.

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän, miten WordPress-blogi luodaan ja miten sitä hallinnoidaan
• ymmärrän paremmin viestinnän, erityisesti työyhteisöviestinnän, keskeisiä käsitteitä ja miten ne ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa
• voin soveltaa oppimaani opinnoissani, ainejärjestötehtävissä ja toivottavasti myös erilaisissa työtehtävissä
• pohdin kuinka kokonaisvaltaista viestintä voi olla ja miten monen asian yhteistyön lopputulos se lopulta on