Kuukausi: tammikuu 2022

Valitsemani mainoskuva on yksi vuoden 2021 Anna lapselle raitis joulu -kampanjan julisteista. Tämä kampanja haluaa muistuttaa erityisesti aikuisia siitä, miten heidän alkoholinkäyttönsä voi vaikuttaa lasten kokemuksiin joulusta.

Symboliikka ja sommittelu

Kuvassa on kolme katseenvangitsijaa: piparkakut, viinilasit sekä punaviinitahrat. Jokaisella niistä on oma tehtävänsä kuvan tarinan esilletuonnissa.

Piparkakut ovat iso osa joulunviettoa ja tuovat monelle lämpimiä muistoja mieleen. Kuvassa kuitenkin ihmishahmoiset piparkakut ovat osittain palaneet sekä haljenneet. Tämä viestii mahdollisesti rakoilevista suhteista lähipiirin tai perheen sisällä.

Viinilasit ja punaviinitahrat puolestaan kielivät tilanteesta, joka on voinut riistäytyä käsistä. Punaviiniä on läikkynyt pöydälle ja toinen laseista on mennyt rikki. Nämä lisäävät kuvan kaoottisuuden ja levottomuuden tunnetta.

Sommittelun myötä katse ohjautuu kuvan keskellä oleviin piparkakkuihin, mitä on edesautettu myös vingette-efektin käytöllä. Tämän lisäksi katsetta on pyritty ohjaamaan oikeaan yläkulman tekstiin, kun taas vasen alareuna on jätetty suhteellisen tyhjäksi.

Värimaailma

Julisteen värimaailma on suht hillitty. Kuvan esineiden ja taustan välillä on kuitenkin melko voimakas kontrasti, ja erityisesti piparkakut erottuvat kuvasta selkeästi.

Valkoisen taustan voisi nopealla vilkaisulla luulla olevan lunta, joka sopii joulun ajankohtaan. Kuvan tarkoituksen tuntien taustasta tulee myös mieleen talven hyytävä kylmyys. Tarkemmin katsottuna tausta onkin valkoinen pöytäliina. Tilanne siis saattaa olla se, että vietetään jouluaatoniltaa pöydän ääressä.

Tässä tapauksessa pöytäliinalle läikkyneet tummat purppuranpunaiset tahrat eivät tuokaan mieleen lämpöä, vaan varoitusta, tukahduttavuutta tai kipua. Monelle lapselle vanhempien tai huoltajien liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa juuri näitä tunteita, jotka saattavat olla läsnä vielä aikuisiälläkin.

Yhteenveto

Tämän kuvan tarkoitus on vedota tunteisiin ja saada katsoja pysähtymään hetkeksi ajatustensa ääreen. Piparkakkujen, viinilasien ja punaviinitahrojen avulla viestitään alkoholin haittakäytön vaikutuksista perheen sisäiseen dynamiikkaan. Tämän lisäksi joulunajan ajatellaan usein olevan rauhallista, mutta kuvassa esitetäänkin päinvastaisia tunteita: turvattomuutta ja rikkonaisuutta.

Lähteet:

Anna lapselle raitis joulu. https://annalapselleraitisjoulu.fi/wordpress/

Luomajoki, Niina. 2019. ”Väripsykologiaa brändinäkökulmasta.” https://www.wtfdesign.fi/blogi/varipsykologiaa-brandinakokulmasta

Luentodiat 24.1.2022

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän enemmän kuva-analyysin tekemisestä
• ymmärrän miten yhteisöviestintää hyödyntämällä voi vaikuttaa brändiin tai maineeseen
• voin soveltaa oppimaani luodessani itse sisältöä
• pohdin onko analyysini liian subjektiivinen

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän nyt muun muassa JSN ja VEN olemassaolosta sekä säännöistä
• ymmärrän, miksi tällaisia tapauksia pitäisi pohtia objektiivisesti eri näkökulmista
• voin soveltaa oppimaani esimerkiksi arvioidessani eri artikkeleiden eettisyyttä
• huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä kantelun perusteluissa sosiaalisessa mediassa tapahtuvan diskurssin kanssa

Viime vuosina viestinnässä on siirrytty yhä monimuotoisempaan ja mahdollisimman tasavertaiseen dialogiin, jossa kaikki yhteisön jäsenet voivat toimia vuorovaikutteisesti. Tämänhetkisiä megatrendejä ovatkin digitalisaatio ja globalisaatio. Mitä ne sitten mahdollistavat viestinnän näkökulmasta?

Digitalisaation ansiosta koko maailma on tavoitettavissa vain muutaman hiiren painalluksen päässä riippumatta fyysisestä sijainnista. Tärkeimpänä digitalisaation myötä tulleena onnistumisena pidettäköön tiedonkulun tasa-arvoistumista.

Tulevaisuudessa oletuksena on, että viesti on helposti saavutettavissa ja jokainen yhteisön jäsen voi halutessaan osallistua keskusteluun. Viestintä ei myöskään tapahdu ainoastaan yksityisissä sähköpostiviesteissä, vaan tietoa voidaan jakaa yli erilaisten rajojen. Toisaalta esimerkiksi ihmisten vieroksunta digitalisaatiota kohtaan aiheuttaa omat haasteensa viestinnän tasa-arvon toteutumisen suhteen jatkossakin.

Globalisaatio puolestaan edistää viestinnän ja yhteisöjen monikulttuurisuutta. On kuitenkin muistettava tarjota jokaiselle osapuolelle samanvertaiset mahdollisuudet viestiä yhteisön sisällä tapahtuvissa keskusteluissa. Vaikka englanti toimii usein lingua francana eri kieltä puhuvien välisessä viestinnässä, ei voida esimerkiksi olla täysin varmoja siitä saavuttaako viesti kohdeyleisönsä halutulla tavalla. Tulevaisuuden haasteena siis on yhtäläisen tiedon ja tasa-arvoisen vuorovaikuttamisen takaaminen.

Näiden seikkojen lisäksi toimivaan viestintään tarvitaan selkeät pelisäännöt, ja työyhteisöjen sisällä on esimerkiksi kehitettävä oma viestinnän infrastruktuuri, jotta viestinnän tasa-arvon tavoite toteutuisi mahdollisimman tehokkaasti.

Tämän lisäksi niin virallinen kuin vapaamuotoinen viestintä ovat tärkeä osa nykyaikaista viestintää. Virallisen viestinnän, kuten työyhteisöviestinnän, tarkoituksena on muun muassa edistää yhteisön yleistä ilmapiiriä, jakaa tietoa tasapuolisesti sekä saavutettavasti, ja lisätä oppimista yksilö- ja yhteisellä tasolla.

Vapaamuotoinen viestintä taas tapahtuu esimerkiksi erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookin puskaradioissa. Aiemmin jokseenkin epäluotettavan viestinnän alustoiksi tuomitut foorumit ovat nykyään tärkeä osa ihmisten keskinäisviestintää, ja niissä nostetaan esiin muun muassa oleellisia kysymyksiä ympäröivästä maailmasta.

Viestinnässä avainsanoina ovat siis tasa-arvoisuus, viestin saavutettavuus sekä suunnitelmallisuus, ja näitä osa-alueita kehitetään todennäköisesti entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin tulevaisuudessa.

Lähteet:

Juholin, Elisa. 2017. ”Työyhteisöviestinnän aika – miksi juuri nyt?” Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja. 118-121.

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän, miten WordPress-blogi luodaan ja miten sitä hallinnoidaan
• ymmärrän paremmin viestinnän, erityisesti työyhteisöviestinnän, keskeisiä käsitteitä ja miten ne ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa
• voin soveltaa oppimaani opinnoissani, ainejärjestötehtävissä ja toivottavasti myös erilaisissa työtehtävissä
• pohdin kuinka kokonaisvaltaista viestintä voi olla ja miten monen asian yhteistyön lopputulos se lopulta on