Viime vuosina viestinnässä on siirrytty yhä monimuotoisempaan ja mahdollisimman tasavertaiseen dialogiin, jossa kaikki yhteisön jäsenet voivat toimia vuorovaikutteisesti. Tämänhetkisiä megatrendejä ovatkin digitalisaatio ja globalisaatio. Mitä ne sitten mahdollistavat viestinnän näkökulmasta?
Digitalisaation ansiosta koko maailma on tavoitettavissa vain muutaman hiiren painalluksen päässä riippumatta fyysisestä sijainnista. Tärkeimpänä digitalisaation myötä tulleena onnistumisena pidettäköön tiedonkulun tasa-arvoistumista.
Tulevaisuudessa oletuksena on, että viesti on helposti saavutettavissa ja jokainen yhteisön jäsen voi halutessaan osallistua keskusteluun. Viestintä ei myöskään tapahdu ainoastaan yksityisissä sähköpostiviesteissä, vaan tietoa voidaan jakaa yli erilaisten rajojen. Toisaalta esimerkiksi ihmisten vieroksunta digitalisaatiota kohtaan aiheuttaa omat haasteensa viestinnän tasa-arvon toteutumisen suhteen jatkossakin.
Globalisaatio puolestaan edistää viestinnän ja yhteisöjen monikulttuurisuutta. On kuitenkin muistettava tarjota jokaiselle osapuolelle samanvertaiset mahdollisuudet viestiä yhteisön sisällä tapahtuvissa keskusteluissa. Vaikka englanti toimii usein lingua francana eri kieltä puhuvien välisessä viestinnässä, ei voida esimerkiksi olla täysin varmoja siitä saavuttaako viesti kohdeyleisönsä halutulla tavalla. Tulevaisuuden haasteena siis on yhtäläisen tiedon ja tasa-arvoisen vuorovaikuttamisen takaaminen.
Näiden seikkojen lisäksi toimivaan viestintään tarvitaan selkeät pelisäännöt, ja työyhteisöjen sisällä on esimerkiksi kehitettävä oma viestinnän infrastruktuuri, jotta viestinnän tasa-arvon tavoite toteutuisi mahdollisimman tehokkaasti.
Tämän lisäksi niin virallinen kuin vapaamuotoinen viestintä ovat tärkeä osa nykyaikaista viestintää. Virallisen viestinnän, kuten työyhteisöviestinnän, tarkoituksena on muun muassa edistää yhteisön yleistä ilmapiiriä, jakaa tietoa tasapuolisesti sekä saavutettavasti, ja lisätä oppimista yksilö- ja yhteisellä tasolla.
Vapaamuotoinen viestintä taas tapahtuu esimerkiksi erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookin puskaradioissa. Aiemmin jokseenkin epäluotettavan viestinnän alustoiksi tuomitut foorumit ovat nykyään tärkeä osa ihmisten keskinäisviestintää, ja niissä nostetaan esiin muun muassa oleellisia kysymyksiä ympäröivästä maailmasta.
Viestinnässä avainsanoina ovat siis tasa-arvoisuus, viestin saavutettavuus sekä suunnitelmallisuus, ja näitä osa-alueita kehitetään todennäköisesti entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin tulevaisuudessa.
Lähteet:
Juholin, Elisa. 2017. ”Työyhteisöviestinnän aika – miksi juuri nyt?” Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja. 118-121.
Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän, miten WordPress-blogi luodaan ja miten sitä hallinnoidaan
• ymmärrän paremmin viestinnän, erityisesti työyhteisöviestinnän, keskeisiä käsitteitä ja miten ne ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa
• voin soveltaa oppimaani opinnoissani, ainejärjestötehtävissä ja toivottavasti myös erilaisissa työtehtävissä
• pohdin kuinka kokonaisvaltaista viestintä voi olla ja miten monen asian yhteistyön lopputulos se lopulta on