{"id":1566,"date":"2017-06-13T05:23:53","date_gmt":"2017-06-13T05:23:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/?p=1566"},"modified":"2017-08-09T08:23:16","modified_gmt":"2017-08-09T08:23:16","slug":"tutkimusta-1800-luvun-alkupuolen-turkulaisprostituoiduista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/tutkimusta-1800-luvun-alkupuolen-turkulaisprostituoiduista\/","title":{"rendered":"Tutkimusta 1800-luvun alkupuolen turkulaisprostituoiduista"},"content":{"rendered":"

Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen tutkii parhaillaan turkulaista prostituutiota 1800-luvun alkupuolella. Tutkimuksen kohteena on aiemmin t\u00e4ysin tuntematon aikakausi suomalaisen prostituution historiassa. Samalla tutkimus valaisee Turun historiaa vuoden 1827 palon j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4, joita on tutkittu aiemmin varsin v\u00e4h\u00e4n.<\/strong><\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen tutkii parhaillaan 1800-luvun alkupuolen turkulaisen prostituution historiaa.\u00a0 Tutkimuksen kohteena eiv\u00e4t ole niink\u00e4\u00e4n viranomaistoimenpiteet tai seksin ostaminen, vaan niiden naisten el\u00e4m\u00e4nvaiheet, jotka jossain el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheessa toimivat prostituoituina. H\u00e4n kertoo olevansa kiinnostunut tutkimuksen kohteena olevista naisista kokonaisina ihmisin\u00e4 ja tutkivansa heit\u00e4 lapsuudesta vanhuuteen siten, ett\u00e4 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n nousee esiin prostituution ohella my\u00f6s muita puolia.<\/p>\n

\"\"
Vuosina 1834\u2013<\/em>1846 nykyinen Turun yliopiston Historicum-rakennus toimi k\u00f6yh\u00e4intalona. Osalle prostituoiduista k\u00f6yh\u00e4intalo oli asuinpaikka. Kuva: Juho Malka.<\/figcaption><\/figure>\n

Kuluneen vuoden aikana Vainio-Korhonen on p\u00e4\u00e4ssyt syventym\u00e4\u00e4n tutkimukseensa, sill\u00e4 h\u00e4n on ollut vapautettuna opetusteht\u00e4vist\u00e4\u00e4n professoripoolista saamansa apurahan ansiosta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Vainio-Korhonen ei malttanut olla pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luentokurssia tutkimuksensa aiheesta. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 kurssin pit\u00e4minen oli erinomainen ty\u00f6tapa ty\u00f6st\u00e4\u00e4 tutkimusaineistoa ja tutkimukseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksen k\u00e4sikirjoituksen on tarkoitus valmistua ensi vuonna ja sen pohjalta ilmestyy julkaisu mahdollisesti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019. Jo tutkimuksen puoliv\u00e4liss\u00e4 Vainio-Korhonen on havainnut tutkimuksen avaavan aivan uusia n\u00e4k\u00f6kulmia sek\u00e4 prostituution historiaan ett\u00e4 Turun historiaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Uusi aikakausi suomalaisen prostituution historiassa<\/strong><\/h5>\n

Vainio-Korhosen mukaan ajatuksemme prostituution historiasta Suomessa perustuvat ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6isen prostituution aikakauteen vuosina 1875\u20131908. Tuolloin Suomessa oli voimassa prostituoitujen tarkastusj\u00e4rjestelm\u00e4, jonka tavoitteena oli est\u00e4\u00e4 sukupuolitautitartuntojen levi\u00e4minen. Vainio-Korhonen jatkaa toteamalla, ett\u00e4 \u201dEi edes tiedet\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laista prostituutio oli ennen niin sanotun ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6isen prostituution aikaa.\u201d<\/em><\/p>\n

Vainio-Korhosen tutkimus sijoittuu ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6ist\u00e4 prostituutiota edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan, erityisesti vuosiin 1838\u20131848.\u00a0 Taustalla on uusi aiemmin tutkimaton l\u00e4hdeaineisto, turkulaisia prostituoituja koskeva terveysp\u00e4iv\u00e4kirja, johon on kirjattu prostituoitujen sukupuolitautitarkastuksista tietoa. Terveysp\u00e4iv\u00e4kirjan h\u00e4n l\u00f6ysi sattumalta Turun maakunta-arkiston kokoelmista etsiess\u00e4\u00e4n kiinnostavia esimerkkej\u00e4 pit\u00e4m\u00e4lleen aineistokurssille. Kirjasta on poimittu tutkimuksen kohteena oleva 165 naisprostituoidun joukko.<\/p>\n

\"\"
Kirsi Vainio-Korhonen l\u00f6ysi Turun poliisilaitoksen arkiston terveysp\u00e4iv\u00e4kirjat aivan sattumalta etsiess\u00e4\u00e4n kiinnostavaa materiaalia opiskelijoille pidetylle aineistokurssille. Kuva: Kirsi Vainio-Korhonen<\/figcaption><\/figure>\n

Turkulaisten prostituoitujen el\u00e4m\u00e4 vaikuttaa Vainio-Korhosen mukaan eroavan ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6isen ajan prostituoitujen el\u00e4m\u00e4st\u00e4. H\u00e4nen mukaansa turkulaiset prostituoidut olivat osa kaupunkilaisten yhteis\u00f6\u00e4. He asuivat vuokralla pihapiireiss\u00e4 ymp\u00e4ri kaupungin, eiv\u00e4tk\u00e4 erottautuneet esimerkiksi erillisille asuinalueille. Suurella osalla heist\u00e4 oli kiinte\u00e4t yhteydet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhteen perheenj\u00e4seneen, is\u00e4\u00e4n, \u00e4itiin, veljeen tai siskoon, jolta he saivat turvaa. Vainio-Korhonen toteaa, ett\u00e4 prostituoituja ei yhteis\u00f6ss\u00e4 pel\u00e4tty, sill\u00e4 \u201dhe olivat usein lapsuudestaan asti el\u00e4neet siin\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4. He eiv\u00e4t olleet muualta tulleita t\u00e4ysin vieraita ihmisi\u00e4.\u201d<\/em> Yhteis\u00f6lt\u00e4 saatavan tuen merkityst\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi Vainio-Korhosen mukaan tukevan se havainto, ett\u00e4 prostituoiden lasten kuolleisuus oli alhaisempaa 1800-luvun alkupuolen Turussa kuin ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6isen prostituution aikana Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\u201dTurkulaisia ty\u00f6v\u00e4en tytt\u00e4ri\u00e4\u201d<\/strong><\/h5>\n

Prostituutiosta aihe laajenee turkulaisen k\u00f6yh\u00e4n ja osattoman v\u00e4est\u00f6n tutkimukseen, sill\u00e4 valtaosa prostituoiduista oli Vainio-Korhosen mukaan taustaltaan \u201dturkulaisia ty\u00f6v\u00e4en tytt\u00e4ri\u00e4<\/em>\u201d. Samalla saadaan tuoretta tieteellist\u00e4 tietoa vuoden 1827 j\u00e4lkeisten vuosikymmenien Turusta, joka oli Vainio-Korhosen mukaan k\u00f6yhien ihmisten kaupunki. \u201dSiin\u00e4 mieless\u00e4 palon j\u00e4lkeiset vuosikymmenet ovat hyvin kiinnostava ajanjakso, koska Suomen suurin kaupunki paloi l\u00e4hes maan tasalle ja miten t\u00e4llainen suuri yhdyskunta nousee t\u00e4llaisesta katastrofista.”,<\/em> Vainio-Korhonen pohtii. Lopuksi h\u00e4n summaa, ett\u00e4 tutkimuksessa tullaan pohtimaan sit\u00e4, ett\u00e4 millaista Turussa oli el\u00e4\u00e4 palon j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"\"
Turun palolta s\u00e4\u00e4styneen Luostarinm\u00e4en alueella asui my\u00f6s prostituoituja. Nykyisen luostarim\u00e4en k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismuseon leipomon ja postin pihapiiriss\u00e4 tontilla 166 asui 1800-luvun alkupuolella kolme prostituoitua. Kuva: Stefan L\u00f6per \/ Wikimedia commons \/ \u00a0CC-BY-SA-3.0<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 Vainio-Korhonen on havainnut tutkimillaan naisilla kahdenlaisia el\u00e4m\u00e4npolkuja. Osa eli tavallista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja teki t\u00f6it\u00e4 esimerkiksi piikoina tai palvelusnaisina turkulaisissa kotitalouksissa. My\u00f6hemmin n\u00e4m\u00e4 saattoivat avioitua ja lopettaa prostituution. Vainio-Korhosen kertoo pohtineensa avioliittojen luonnetta, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 vaikuttaa todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4, ett\u00e4 avioliitot olisivat olleet tavanomaisia. Naiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t saaneen normaalin aviovaimon aseman, mist\u00e4 kertoo muun muassa se, ett\u00e4 he ovat kelvanneet kummeiksi.<\/p>\n

Toisaalta osalla prostituoiduista meni aina vain huonommin. N\u00e4ill\u00e4 naisilla oli usein sukupuolitautitartuntoja ja heit\u00e4 hoidettiin toistuvasti sairaalassa. Lis\u00e4ksi saatettiin joutua useamman kerran irtolaisuustoimenpiteiden kohteiksi, josta seurasi vankilakierteen omainen el\u00e4m\u00e4ntapa. T\u00e4llainen el\u00e4m\u00e4ntapa saattoi Vainio-Korhosen mukaan johtaa tuberkuloosikuolemaan ennen vanhuusik\u00e4\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

V\u00e4rik\u00e4s viranomaisaineisto<\/strong><\/h5>\n

Vaikka tutkimus on vasta puoliv\u00e4liss\u00e4, Vainio-Korhonen on jo hahmottanut naisten erilaisia el\u00e4m\u00e4nkulkuja. Siksi on varsin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, kun h\u00e4n kertoo, ett\u00e4 naisten harjoittamasta prostituutiosta ei ole tarkkaa tietoa, eik\u00e4 esimerkiksi l\u00e4hteisiin ole tallentunut yht\u00e4\u00e4n mainintaa siit\u00e4, ett\u00e4 naisille olisi maksettu seksist\u00e4. Vainio-Korhonen havainnollistaa, ett\u00e4 \u201dOn vain tietoja siit\u00e4, ett\u00e4 naiset ovat oleskelleet t\u00e4m\u00e4n ja t\u00e4llaisten miesten kanssa siell\u00e4 ja siell\u00e4.\u201d<\/em> H\u00e4nen mukaansa mainintojen puute johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ilotaloprostituutio oli rikollista, mutta turkulaisnaisten harjoittama katuprostituutio, miss\u00e4 henkil\u00f6 myi itse itse\u00e4\u00e4n, ei ollut rikollista. Viranomaiset eiv\u00e4t olleet kiinnostuneet laillisesta toiminnasta.<\/p>\n

Vainio-Korhosen mukaan tutkittavilta naisilta ei ole s\u00e4ilynyt mit\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaista materiaalia. Sen puuttumista selitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen mukaansa se, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti valtaosa tutkittavista naisista oli kirjoitustaidottomia. Henkil\u00f6kohtaisen materiaalin puuttuessa l\u00e4hdeaineisto koostuu viranomaisasiakirjoista. Jo aiemmin mainitun terveysp\u00e4iv\u00e4kirjan lis\u00e4ksi l\u00e4hdeaineistoon kuuluvat v\u00e4est\u00f6rekisteriasiakirjojen ohella muun muassa poliisilaitoksen ja muiden instituutioiden kuten sairaaloiden tuottamia asiakirjoja. Tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s jonkin verran sanomalehti\u00e4. Vainio-Korhonen toteaa, ett\u00e4 \u201dL\u00e4hdeaineisto ei ole v\u00e4rit\u00f6nt\u00e4 tai niukkaa. Sielt\u00e4 nousee uskomattoman paljon kuitenkin tietoja n\u00e4ist\u00e4 naisista ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4nkohtaloistaan. Se on ollut minulle yll\u00e4tys, ett\u00e4 paljon tietoa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n

\"\"
Luostarim\u00e4en tontin 166 asukkaat luetteloituna Turun suomalaisen seurakunnan vuoden 1836\u20131842 rippikirjassa. Kuva: Kirsi Vainio-Korhonen<\/figcaption><\/figure>\n

Tutkimusaineisto on luotu alun perin viranomaisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, joten Vainio-Korhonen on joutunut miettim\u00e4\u00e4n paljon tutkimukseen liittyvi\u00e4 eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 prostituution arkaluontoisuuden vuoksi. Vainio-Korhonen haluaa kunnioittaa tutkimuksensa kohteiden ihmisyytt\u00e4 ja h\u00e4n toteaa kirjoittavansa prostituoiduista \u201dheid\u00e4n omilla nimill\u00e4\u00e4n, mutta kunnioittavasti suhtautuen.\u201d<\/em> H\u00e4n perustelee valintaansa toteamalla, ett\u00e4 \u201dHe ovat ihmisin\u00e4 ihan yht\u00e4 arvokkaita kuin muutkin tuon ajan turkulaiset. Miksei heill\u00e4 sitten olisi oikeutta olla n\u00e4kyviss\u00e4 tutkimuksessa omilla nimill\u00e4\u00e4n? Jos min\u00e4 anonymisoisin heid\u00e4t, niin seh\u00e4n tarkoittaisi, ett\u00e4 heid\u00e4n koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ollut jotenkin huonoa ja tuomittavaa ja ettei sit\u00e4 pystytt\u00e4isi tuomaan normaalilla tavalla esille.\u201d <\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Juho Malka<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen tutkii parhaillaan turkulaista prostituutiota 1800-luvun alkupuolella. Tutkimuksen kohteena on aiemmin t\u00e4ysin tuntematon aikakausi suomalaisen prostituution historiassa. Samalla tutkimus valaisee Turun historiaa vuoden 1827 palon j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4, joita on tutkittu aiemmin varsin v\u00e4h\u00e4n. Kirsi Vainio-Korhonen tutkii parhaillaan 1800-luvun alkupuolen turkulaisen prostituution historiaa.\u00a0 Tutkimuksen kohteena eiv\u00e4t ole niink\u00e4\u00e4n viranomaistoimenpiteet tai seksin ostaminen, … Jatka artikkeliin Tutkimusta 1800-luvun alkupuolen turkulaisprostituoiduista<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3156,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[102,99,105,108],"class_list":["post-1566","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus-ja-tutkimus","tag-1800-luvun-alku","tag-prostituutio","tag-turku","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1566","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3156"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1566"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1566\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2259,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1566\/revisions\/2259"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1566"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1566"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1566"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}