{"id":1677,"date":"2017-06-19T07:48:47","date_gmt":"2017-06-19T07:48:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/?p=1677"},"modified":"2017-08-09T07:56:31","modified_gmt":"2017-08-09T07:56:31","slug":"ajattelua_naurua_laulua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/ajattelua_naurua_laulua\/","title":{"rendered":"Ajattelua, naurua ja laulua"},"content":{"rendered":"

Joka kerta, kun k\u00e4velen Turun tuomiokirkon ohi, minut valtaa pieni ihmetys. En tahdo aina uskoa, ett\u00e4 olen p\u00e4\u00e4ssyt n\u00e4in kauniiseen paikkaan opiskelemaan. Tulin yliopistoon opiskelemaan historiaa. Ensimm\u00e4inen syksy meni h\u00e4mmennyksen vallassa, kun joka luennolla puhuttiin tutkimuksesta ja sen tekemisest\u00e4.<\/p>\n

\u201dEn min\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tutkimusta halua tehd\u00e4, vaan lukea historiaa\u201d, muistan ajatelleeni.<\/p>\n

\"Kuva
Valot ja varjot leikkiv\u00e4t kauniisti yliopiston p\u00e4\u00e4kirjaston lukusalissa, jossa on mukava opiskella. Kuva: Maria Syv\u00e4niemi, 2017.<\/figcaption><\/figure>\n

Minulla ei ollut opinahjoon tullessani aavistustakaan siit\u00e4, mit\u00e4 siell\u00e4 opiskelu oikein tarkoitti. Suomen historia kuulosti tutulta ja turvalliselta, joten valitsin sen p\u00e4\u00e4aineeksi. Enk\u00e4 ole p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4ni katunut. V\u00e4hitellen sopeuduin ja lopulta my\u00f6s innostuin yliopiston tutkimuksellisista tavoitteista.<\/p>\n

Lukioon verrattuna yliopisto-opiskelu on paljon itsen\u00e4isemp\u00e4\u00e4. Luentoja minulla on ollut p\u00e4\u00e4osin kolmesta kuuteen viikossa, mik\u00e4 kuulostaa varmaan autuaan v\u00e4h\u00e4iselt\u00e4. L\u00e4hiopetuksen lis\u00e4ksi on kuitenkin varattava aikaa esimerkiksi kirjojen lukemiseen, erilaisten kirjallisten teht\u00e4vien kirjoittamiseen ja verkkokurssien suorittamiseen.<\/p>\n

Edelleen tuppaa unohtumaan sen t\u00e4rkeimm\u00e4n aikatauluttaminen: nimitt\u00e4in ajattelun. Oppiminen ei aina tapahdu siin\u00e4 hetkess\u00e4 kuin haluaisi. Joskus on ollut my\u00f6s vaikea vet\u00e4\u00e4 rajaa opiskelun ja vapaa-ajan v\u00e4lille, kun asiat vain tahtovat py\u00f6ri\u00e4 mieless\u00e4 vastusteluista huolimatta. Jahkailu ja vatvominen ovat merkkej\u00e4 luetun prosessoimisesta, joten niillekin on suotava aikansa. J\u00e4lkik\u00e4teen tarkasteltuna nuo solmukohdat ovat aina auenneet ja laajentaneet jollain tapaa ymm\u00e4rryst\u00e4ni. Mieleeni nousee lausahdus \u201dNon scholae sed vitae, Ei koulua, vaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 vart<\/em>en\u201d.<\/em><\/p>\n

\"\"
Kun kaupunki ahdistaa, voi paeta Ruissalon metsiin tai meren rantaan rauhoittumaan. Se sopii t\u00e4llaiselle Etel\u00e4-Pohjanmaan lakeuksien kasvatille hyvin. Kuva: Maria Syv\u00e4niemi, 2016.<\/figcaption><\/figure>\n

N\u00e4in nelj\u00e4n vuoden j\u00e4lkeen yliopiston k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat tulleet tutuiksi ja huomaan yht\u00e4kki\u00e4 aloittaneeni jo gradun kirjoittamisen. Lasken opintopisteit\u00e4 ja havahdun oivallukseen, ett\u00e4 voisin valmistua vuoden sis\u00e4ll\u00e4. J\u00e4rkytyn:<\/p>\n

\u201dEi! Vasta nyt tied\u00e4n, mit\u00e4 haluaisin viel\u00e4 opiskella!\u201d<\/p>\n

Samalla mieless\u00e4ni vilahtavat hupaisat hetket niin historian opiskelijoiden muodostaman viittakansan, Turun yliopiston kuoron kuin muidenkin opiskelijatuttujen kanssa. Yst\u00e4vien parissa on kevennetty opintojen taakkaa ja porukasta on saatu vastapainoa yksin ahertamiselle. On naurettu, laulettu(!) ja jaettu kollektiivista turhautumista aina tarpeen vaatiessa. Onneksi hetki\u00e4 oppimisen ja yst\u00e4vien kanssa on viel\u00e4 edess\u00e4 \u2013 valmistumisen j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/em><\/p>\n

Jutun kirjoittaja Maria Syv\u00e4niemi on viidennen vuoden Suomen historian opiskelija. Kuva: Maria Syv\u00e4niemi.
\n<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joka kerta, kun k\u00e4velen Turun tuomiokirkon ohi, minut valtaa pieni ihmetys. En tahdo aina uskoa, ett\u00e4 olen p\u00e4\u00e4ssyt n\u00e4in kauniiseen paikkaan opiskelemaan. Tulin yliopistoon opiskelemaan historiaa. Ensimm\u00e4inen syksy meni h\u00e4mmennyksen vallassa, kun joka luennolla puhuttiin tutkimuksesta ja sen tekemisest\u00e4. \u201dEn min\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tutkimusta halua tehd\u00e4, vaan lukea historiaa\u201d, muistan ajatelleeni. Minulla ei ollut opinahjoon tullessani … Jatka artikkeliin Ajattelua, naurua ja laulua<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3156,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[66],"tags":[138,135,108,141],"class_list":["post-1677","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opiskelijaelama","tag-ajatteleminen","tag-opiskelu","tag-tutkimus","tag-vapaa-aika"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1677","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3156"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1677"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1677\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2109,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1677\/revisions\/2109"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1677"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1677"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1677"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}