{"id":1830,"date":"2017-06-21T06:52:51","date_gmt":"2017-06-21T06:52:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/?p=1830"},"modified":"2018-05-18T07:31:11","modified_gmt":"2018-05-18T07:31:11","slug":"onko-mies-ihminen-kokemuksia-kandidaatintutkielman-kirjoittamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/onko-mies-ihminen-kokemuksia-kandidaatintutkielman-kirjoittamisesta\/","title":{"rendered":"Onko mies ihminen? \u2013 Kokemuksia kandidaatintutkielman kirjoittamisesta"},"content":{"rendered":"

Kun minua pyydettiin kirjoittamaan Historifriikkiin teksti kandintutkielman tekemisest\u00e4, tartuin tarjoukseen innolla, sill\u00e4 koin tutkielman kirjoittamisen hyvin mielekk\u00e4\u00e4ksi puuhaksi. Olin jo kes\u00e4ll\u00e4 pohtinut tutkielmani aihetta, mutta en ollut saanut siihen otetta. Moni asia kiinnosti, mutta yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei tuntunut sopivalta tutkielman aiheeksi.<\/p>\n

L\u00f6ysin aiheeni vasta lukuvuoden alussa, kun aloitin sukupuolentutkimuksen johdantokurssin. Luennolla mainittiin Suomessa 1960-luvulla toiminut naisasiaj\u00e4rjest\u00f6 Yhdistys 9, joka ajoi my\u00f6s miesten tasa-arvoa. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti kiinnostukseni, ja l\u00e4hdin tutkimaan aihetta tarkemmin. Lis\u00e4tietoja ei netist\u00e4 l\u00f6ytynyt paljoa, mutta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni tiedonrippeet kiinnittiv\u00e4t huomioni viel\u00e4 enemm\u00e4n. Sain tiet\u00e4\u00e4 yhdistyksen kirjoittamasta julkilausumasta, jonka nimi oli Mieskin on ihminen<\/em>. Se k\u00e4sitteli muun muassa isyyslomaa. Kandiaiheeni alkoi t\u00e4ss\u00e4 kohtaa jalostua mieless\u00e4ni, mutta siin\u00e4 oli viel\u00e4 paljon aukkoja. Se oli t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6s aikaisemmista ideoistani, sill\u00e4 aikaisemmin olin ajatellut tutkia naisten tasa-arvoa.<\/p>\n

Pian t\u00e4m\u00e4n kurssin j\u00e4lkeen alkoi kandiseminaari, ja k\u00e4vimme l\u00e4pi mahdollisia aiheitamme. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa sain tiet\u00e4\u00e4 Yhdistys 9:lt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n arkiston, joka sijaitsee Kansan Arkistossa Helsingiss\u00e4. Varasin bussiliput, ja ohjaajan vinkit mieless\u00e4ni l\u00e4hdin Helsinkiin valokuvaamaan arkistoa. P\u00e4iv\u00e4retki oli j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 pahimmassa tapauksessa joutuisin vaihtamaan aihetta. J\u00e4nnitys johtui siit\u00e4, etten ollut etsinn\u00e4st\u00e4 huolimatta onnistunut l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n julkilausumasta kuin lyhyit\u00e4 p\u00e4tki\u00e4. Jos koko teksti\u00e4 ei l\u00f6ytyisi, olisi vaikeaa tehd\u00e4 tutkielmaa aiheesta, jonka ymp\u00e4rille se niin vahvasti kiinnittyy.<\/p>\n

Kun p\u00e4\u00e4sin paikan p\u00e4\u00e4lle, arkiston laajuus yll\u00e4tti minut. Luulin olleeni tietoinen siit\u00e4, mutta kun p\u00f6lyisi\u00e4 kansioita ladottiin p\u00f6yd\u00e4lleni, oli tekstin m\u00e4\u00e4r\u00e4 lamaannuttava. Onneksi olin varautunut kameralla. Kuvasin kaikki tekstit, jotka vaikuttivat sopivan tutkimukseeni. Vietetty\u00e4ni puoli p\u00e4iv\u00e4\u00e4 arkistossa ja k\u00e4yty\u00e4ni l\u00e4pi arkistoa tehokkaasti, alkoi pieni ep\u00e4ilys kolkuttaa takaraivossani. En ollut n\u00e4hnyt vilaustakaan julkilausumasta.<\/p>\n

Juuri siin\u00e4 kohtaa, kun olin jo luovuttamassa, k\u00e4\u00e4nsin sivua, ja siin\u00e4 se oli. Yksinkertainen, kellastunut paperi, jonka otsikko oli juuri se mit\u00e4 etsin. Koko julkilausuma, t\u00e4ydellisen\u00e4! Onneksi olin yksin tutkijanhuoneessa, sill\u00e4 olisin todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4irinnyt muita ilonvingahduksieni kanssa. Nopean lukemisen perusteella lausuma oli juuri sellainen, kun olin ajattelutkin, ja se oli eritt\u00e4in hyv\u00e4 lis\u00e4 tutkielmaani.<\/p>\n

\"\"
Yhdistys 9:n Mieskin on ihminen -julkilausuma l\u00f6ytyi Kansan Arkistosta.\u00a0 Kuva: Tanja Laimi.<\/figcaption><\/figure>\n

Arkistoreissuni j\u00e4lkeen alkoi itse tutkimuksenteko. Olin aiemmin etsinyt hieman tutkimuskirjallisuutta, mutta nyt sit\u00e4 piti etsi\u00e4 toden teolla. Sukupuolentutkimuksen opiskelusta oli hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 l\u00f6ysin kirjoja my\u00f6s sen puolelta. Samoihin aikoihin k\u00e4vin l\u00e4pi my\u00f6s valokuvaamani aineistot, ja tein niist\u00e4 muistiinpanot. Karsin pois suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n teksti\u00e4, ja j\u00e4tin j\u00e4ljelle vain sen, joka oikeasti liittyi aiheeseeni. Se vei yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon aikaa.<\/p>\n

Tutkimuskysymykseni olivat onneksi t\u00e4ss\u00e4 kohtaa hahmottuneet selkeiksi, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ty\u00f6n aikana muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti. Se helpotti aineistojen l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4. Samalla hahmottui jo ty\u00f6n otsikko: Onko mies ihminen? – Yhdistys 9 ja miesten tasa-arvo 1960-luvun Suomessa. Tutkimukseni kiinnittyi siis Yhdistys 9:\u00e4\u00e4n, miesten tasa-arvoon ja Mieskin on ihminen -julkilausumaan.<\/p>\n

Tutkimuksessani sain selville, ett\u00e4 Yhdistys 9 oli yhteiskunnallisesti hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 yhdistys. Se sai \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluville niin sanomalehdiss\u00e4, radiossa kuin televisiossakin. Yhdistys nosti esille miesten tasa-arvon monipuolisesti. Se my\u00f6s haastoi ajatusta perinteisest\u00e4 roolijaosta miehen ja naisen v\u00e4lill\u00e4. Aiheesta keskusteltiin vilkkaasti 1960-luvun loppupuolella. Ajatus miesten tasa-arvosta jakoi ihmisi\u00e4, ja keskustelut k\u00e4viv\u00e4tkin kuumana.<\/p>\n

Tutkimuksessani huomasin kuitenkin, ett\u00e4 Yhdistys 9:n toiminnassa naisten tasa-arvo sai enemm\u00e4n huomiota kuin miesten. Aikomuksia oli paljon, mutta toimintaa v\u00e4hemm\u00e4n. Isyysloma ei tullut voimaan 1960-luvulla, eik\u00e4 miesten tasa-arvo parantunut oleellisesti, mutta Yhdistys 9:n nosti sen esille, ja sen vaikutus voidaan n\u00e4hd\u00e4 viel\u00e4 vuosikymmenien j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n

N\u00e4in tutkielman tehneen\u00e4 voin antaa pari vinkki\u00e4 niille, jotka aloittavat kandiseminaarin t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4. Aloittakaa ajoissa, ja tehk\u00e4\u00e4 tutkimusta v\u00e4h\u00e4n kerrallaan. Merkatkaa muistiinpanoihinne l\u00e4hteet kunnolla, ja tehk\u00e4\u00e4 selke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. On vaikea muistaa kuukauden j\u00e4lkeen, mit\u00e4 yksitt\u00e4iset merkinn\u00e4t tarkoittavat. Muistakaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsellenne aikaa siihen, ett\u00e4 pid\u00e4tte taukoa kirjoittamisesta. On helpompi n\u00e4hd\u00e4 teksti uusin silmin, kun siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hieman taukoa.<\/p>\n

T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 kuitenkin, muistakaa nauttia sen tekemisest\u00e4! Ottakaa sellainen aihe joka kiinnostaa, ja tehk\u00e4\u00e4 tutkielmaa aikataululla, joka sopii teille. Mik\u00e4\u00e4n ei tapa motivaatiota yht\u00e4 tehokkaasti kuin kiire.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Jutun kirjoittaja Tanja Laimi on viidennen vuoden Suomen historian opiskelija. Kuva: Tanja Laimi.
\n<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun minua pyydettiin kirjoittamaan Historifriikkiin teksti kandintutkielman tekemisest\u00e4, tartuin tarjoukseen innolla, sill\u00e4 koin tutkielman kirjoittamisen hyvin mielekk\u00e4\u00e4ksi puuhaksi. Olin jo kes\u00e4ll\u00e4 pohtinut tutkielmani aihetta, mutta en ollut saanut siihen otetta. Moni asia kiinnosti, mutta yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei tuntunut sopivalta tutkielman aiheeksi. L\u00f6ysin aiheeni vasta lukuvuoden alussa, kun aloitin sukupuolentutkimuksen johdantokurssin. Luennolla mainittiin Suomessa 1960-luvulla toiminut … Jatka artikkeliin Onko mies ihminen? \u2013 Kokemuksia kandidaatintutkielman kirjoittamisesta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3156,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[165,93,171,162,168],"class_list":["post-1830","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinnaytteet","tag-arkisto","tag-kandidaatintutkielma","tag-miesten-tasa-arvo","tag-tutkiminen","tag-yhdistys-9"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1830","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3156"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1830"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1830\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2279,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1830\/revisions\/2279"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1830"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1830"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1830"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}