{"id":2543,"date":"2018-08-13T11:42:17","date_gmt":"2018-08-13T11:42:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/?p=2543"},"modified":"2018-08-13T11:42:17","modified_gmt":"2018-08-13T11:42:17","slug":"koulutuspolitiikka-kiinnostaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/koulutuspolitiikka-kiinnostaa\/","title":{"rendered":"Koulutuspolitiikka kiinnostaa"},"content":{"rendered":"

Kopon taustaa<\/em><\/p>\n

Historian henkil\u00f6kunnalla ja opiskelijoilla on ollut perinteisesti hyv\u00e4t suhteet. Asia, jossa l\u00e4heisyys tulee esille eniten, on varmasti koulutuspolitiikka. Opetushenkil\u00f6kunta ja opiskelijat ovat yhteydess\u00e4 varsinkin historian ainej\u00e4rjest\u00f6n Kritiikin hallituksen koulutuspoliittisten vastaavien kautta. Koulutuspolitiikan konsepti saattaa silti varsinkin ensimm\u00e4isten vuosien opiskelijoille kuulostaa hankalalta ja vaikeasti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ennakkoluuloa haluan l\u00e4hte\u00e4 murtamaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa. Haastattelin historian opiskelijoiden ainej\u00e4rjest\u00f6 Kritiikki ry:n nykyisi\u00e4 koulutuspoliittisia vastaavia Janne Backstr\u00f6mi\u00e4 ja Aleksi Karvosta, sek\u00e4 edellisen vuoden kopoja Veera Semi\u00e4 ja Mikko Sairaa. Kysyin my\u00f6s opetushenkil\u00f6kunnan n\u00e4kemyst\u00e4 asiaan Suomen historian opintoneuvojalta Mari V\u00e4lim\u00e4elt\u00e4.<\/p>\n

Kaikkia Kritiikin kopoja yhdisti kiinnostus opintoasioihin vaikuttamiseen, mink\u00e4 vuoksi he olivat l\u00e4hteneet pestiin. He olivat kaikki my\u00f6s kiinnostuneita yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4mpimi\u00e4 v\u00e4lej\u00e4 henkil\u00f6kunnan kanssa. Kopo p\u00e4\u00e4see my\u00f6s n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mit\u00e4 yliopiston toiminta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on, ja mit\u00e4 yliopistolla arkip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, mainitsi Aleksi.<\/p>\n

\"\"
Kritiikin t\u00e4m\u00e4n vuoden kopo Aleksi Karvonen kehottaa laittamaan kopoille viesti\u00e4 rohkeasti, oli asia sitten sivuaineista, historian opinnoista tai muusta yliopistoon liittyv\u00e4st\u00e4. Kuva: Aleksi Karvonen.<\/figcaption><\/figure>\n

Mit\u00e4 kopo sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tekee? Kopo huolehtii opiskelijoiden edellytyksist\u00e4 opiskella, Aleksi tiivist\u00e4\u00e4. Kopot ovat j\u00e4senist\u00f6n \u00e4\u00e4ni opintoasioissa, mainitsee Janne. Kopon teht\u00e4vi\u00e4 ovat my\u00f6s kokoustaminen ja erilaisissa yliopiston elimiss\u00e4 mukana oleminen. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa oppiainekokoukset ja TYYn koponeuvosto, kertoo Veera. Kokouksissa istuminen vaatii kuitenkin paljon taustat\u00f6it\u00e4. Ennen kokousta pit\u00e4\u00e4 tarkistaa esityslistan sis\u00e4lt\u00f6, ja tarkistaa omat taustatiedot asioista. Jos niist\u00e4 on ep\u00e4varmuutta, henkil\u00f6kunta on aina selvent\u00e4nyt asioita, t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Mikko.<\/p>\n

Kopon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on my\u00f6s tiedottaa opiskelijoita koskevista asioista. Kuukausittain ilmestyv\u00e4 Oppiainekokouksissa kuultua \u2013s\u00e4hk\u00f6posti tiivist\u00e4\u00e4 oppiainekokouksissa k\u00e4ydyt keskustelut. Tiedottamisessa on ty\u00f6t\u00e4, sill\u00e4 kaikesta saadusta tiedosta pit\u00e4\u00e4 ottaa olennainen ja muuttaa tiedot sellaiseksi, ett\u00e4 hekin, joita koulutuspolitiikka ei yleens\u00e4 kiinnosta, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, kertoo Veera. Samoin viime vuonna uutena asiana tullut opiskelijoille suunnattu kopokysely ker\u00e4\u00e4 palautetta opinnoista, johon kopot tarttuvat.<\/p>\n

\"\"
Hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nteet, kopojen vahva asema oppiaineessa ja asioita seuraavat opiskelijat ovat kaikkien etu, miettii viime vuoden kopo, nykyinen puheenjohtaja Veera Semi. Kuva: Hanne Helminen.<\/figcaption><\/figure>\n

Kritiikin kopotoiminta on hyvin aktiivista. Isommissakin ainej\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 saattaa olla paljon pienemp\u00e4\u00e4 kopotoimintaa, kertoo Aleksi. Toimintaa on tehty pitk\u00e4\u00e4n ja aktiivisesti ja se heijastuu nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Kaksi kopoa, jotka toimivat kaikkien historia-aineiden kanssa, on toimiva konsepti, pohtii Janne. Kopot saavat n\u00e4in hyv\u00e4n kokonaiskuvan kaikista historia-aineista.<\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Miksi kiinnostua koulutuspolitiikasta?<\/em><\/p>\n

Oppiaineen n\u00e4k\u00f6kulmasta kopot lyhent\u00e4v\u00e4t v\u00e4lej\u00e4 opiskelijoihin. Heid\u00e4n avullaan saadaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 palautetta esimerkiksi kursseista tai opetussuunnitelmasta. Opiskelijat huomaavat asioita, joita luennoitsijoilta voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta. N\u00e4in n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suuri kuva; mik\u00e4 kursseissa toimii ja mik\u00e4 ei, huomauttaa Suomen historian opintoneuvoja Mari V\u00e4lim\u00e4ki. Kopojen toiminnan avulla on kehitetty opetusta. Esimerkiksi uutena asiana suunnitellaan opintoihin aikaisempaan vaiheeseen viittausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja nootituksen opetus. T\u00e4t\u00e4 oli opiskelijoiden keskuudessa kaivattu, sill\u00e4 sen harjoittelu on aikaisemmin aloitettu vasta kandia kirjoittaessa. Nootituksen sujuva osaaminen helpottaa kandin kirjoittamista. Henkil\u00f6kunta otti Jannen mukaan ehdotuksen vastaan hyvin, ja ehdotus eteni helposti eteenp\u00e4in.<\/p>\n

\"\"
Jos olet kiinnostunut koulutuspolitiikasta, hae Kritiikin hallitukseen, kannustaa Kritiikin t\u00e4m\u00e4n vuoden kopo Janne.<\/figcaption><\/figure>\n

Historian henkil\u00f6kunta sai kaikilta kopoilta kehuja. Jannen mukaan uusiin kopoihin haluttiin aktiivisesti tutustua ja keskusteleminen oli helppoa. Henkil\u00f6kunnan kanssa dialogi oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n luontevaa ja niin professorit kuin opiskelijaedustajat ovat samalla viivalla. Esimerkiksi teitittely oli tarpeetonta ja siit\u00e4 mainittiin heti alkuun. My\u00f6s tunne, ett\u00e4 opiskelijaedustaja olisi vain yksi suuresta opiskelijamassasta, katosi nopeasti. Oppiaineissa otetaan aina syksyn lopussa selville Kritiikin uuden hallituksen kokoonpano, ja ilmoitetaan kopoille tulevan kev\u00e4\u00e4n oppiainekokoukset, ja samalla toivotetaan heid\u00e4t tervetulleiksi, kertoo Mari. Opiskelijoille oppiainekokouksien ajankohdat tiedotetaan s\u00e4hk\u00f6postilla hyviss\u00e4 ajoin.<\/p>\n

Miksi siis koulutuspolitiikkaa kannattaa seurata? Esimerkiksi oppiainekokoukset eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kunnalle ja kopoille tarkoitettuja. Niiss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi opiskelijoita koskevia asioita, ja kaivataan heid\u00e4n mielipiteit\u00e4\u00e4n. Oppiainekokouksissa saatetaan esitell\u00e4 uutta henkil\u00f6kuntaa, pohtia kes\u00e4harjoittelijoiden ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 ja ottaa palautetta kursseista vastaan, mainitsee Mari.<\/p>\n

\"\"
Seuraamalla ja kommentoimalla koulutuspolitiikkaa aktiivisesti osoitetaan kaikille, ett\u00e4 meit\u00e4 koskevat asiat kiinnostavat meit\u00e4, kehottaa Kritiikin entinen kopo, nykyinen varapuheenjohtaja Mikko Saira. Kuva: Mikko Saira.<\/figcaption><\/figure>\n

Oppiainekokouksia ja yleisemminkin kopoilua Mikko vertaa ytimekk\u00e4\u00e4sti sipuliin. Sen kuori ei ehk\u00e4 vaikuta houkuttelevalta, mutta kun sit\u00e4 alkaa kuoria ja etenee kerros kerrokselta, sit\u00e4 innostuu yh\u00e4 enemm\u00e4n. Rohkeasti mukaan vain!<\/p>\n

 <\/p>\n

Kopoille voi antaa palautetta Kritiikin\u00a0Kopolootaan!\u00a0<\/a>\u00a0Kopoloota on anonyymi palautekanava, johon voi kirjoittaa palautetta niin kursseista, tenteist\u00e4, kuin opiskelun sujumisesta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4.\u00a0<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Tanja Laimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kopon taustaa Historian henkil\u00f6kunnalla ja opiskelijoilla on ollut perinteisesti hyv\u00e4t suhteet. Asia, jossa l\u00e4heisyys tulee esille eniten, on varmasti koulutuspolitiikka. Opetushenkil\u00f6kunta ja opiskelijat ovat yhteydess\u00e4 varsinkin historian ainej\u00e4rjest\u00f6n Kritiikin hallituksen koulutuspoliittisten vastaavien kautta. Koulutuspolitiikan konsepti saattaa silti varsinkin ensimm\u00e4isten vuosien opiskelijoille kuulostaa hankalalta ja vaikeasti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ennakkoluuloa haluan l\u00e4hte\u00e4 murtamaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa. Haastattelin historian … Jatka artikkeliin Koulutuspolitiikka kiinnostaa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4723,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[266,185,269,135,201],"class_list":["post-2543","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus-ja-tutkimus","tag-kopo","tag-koulutuspolitiikka","tag-opiskelijat","tag-opiskelu","tag-yliopisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4723"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2543"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2923,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2543\/revisions\/2923"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}