![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/08\/Kallioinen.jpg\")
<\/p>\nOletko leikitellyt ajatuksella aikakoneesta, joka veisi sinut Turun torille 1800-luvulla, k\u00e4velem\u00e4\u00e4n keskiajan tuomiokirkkoon tai ihmettelem\u00e4\u00e4n jotakin viel\u00e4 kaukaisempaa aikakautta? Vaikka joku t\u00e4llaisen koneen keksisi, aikamatkaa olisi syyt\u00e4 harkita kahteen kertaan. Menneisyys on ollut t\u00e4ynn\u00e4 uhkia ja ep\u00e4kohtia, jotka ovat meille vieraita, eik\u00e4 romantisoitu kuva historiasta ole realistinen. Kipul\u00e4\u00e4kkeet, penisilliini tai harppauksin edennyt tasa-arvo saavat ainakin minut tuntemaan tyytyv\u00e4isyytt\u00e4, ett\u00e4 olen syntynyt 1960-luvulla enk\u00e4 sata vuotta aikaisemmin.<\/p>\n
Suomen historia keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n on huikea loikka kohti kaikinpuolista hyvinvoinnin paranemista. Vaikka ei haluaisi sortua liioittelevaan edistysuskoon, kehityksen tuloksia ei voi kielt\u00e4\u00e4. Kiistattomin osoitus t\u00e4st\u00e4 on elinajanodotteen nousu. L\u00e4pi esiteollisen ajan 1800-luvulle asti taudit, katovuodet ja l\u00e4hes olematon terveydenhoito pitiv\u00e4t huolen, ett\u00e4 ihmiset harvoin saavuttivat edes ik\u00e4\u00e4, jota el\u00e4v\u00e4t lukeutuvat nykyisin keski-ik\u00e4isiksi. Tuolloin kuoltiin tyypillisesti 40 tai jopa vain 30 vuoden i\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4kin koski vain niit\u00e4 onnekkaita, joita isorokon, tuhkarokon ja hinkuysk\u00e4n kaltaiset tartuntataudit tai keinoruokinnasta aiheutuneet suolistotaudit eiv\u00e4t vieneet hautaan jo lapsena. Kun useimmat tartuntataudit ja monet muut terveyteen kohdistuvat uhat on sittemmin onnistuttu voittamaan, nyt syntyv\u00e4 poika voi odottaa el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 yli 78 ja tytt\u00f6 per\u00e4ti yli 84 vuotiaaksi. Nykysuomalaisilla on siis elinvuosia keskim\u00e4\u00e4rin kaksin verroin siihen n\u00e4hden, mik\u00e4 oli tilanne vain viisi tai kuusi sukupolvea sitten, 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Moderniin terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja vaikkapa ilmaiseen koulutukseen tottuneen nykyihmisen voi olla vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa, jossa menneisyyden suomalaiset eliv\u00e4t. Katovuosi tai kulovalkean tavoin kyl\u00e4st\u00e4 kyl\u00e4\u00e4n edennyt epidemia saattoi koska tahansa suistaa el\u00e4m\u00e4n raiteiltaan. Vanhemmilla oli erityinen taakka kannettavanaan, sill\u00e4 esiteollisen ajan lopulla lapsista yli viidennes ei n\u00e4hnyt ensimm\u00e4ist\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4. Keskim\u00e4\u00e4rin lapsista per\u00e4ti joka toinen kuoli alle kymmenvuotiaana. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa kehitys on ollut erityisen vaikuttavaa: imev\u00e4is- eli alle yksivuotiaiden kuolleisuus on painunut pariin promilleen.<\/p>\n
Huikea on ollut my\u00f6s Suomen kasvutarina yhdest\u00e4 Euroopan k\u00f6yhimmist\u00e4 maista, jollainen Suomi viel\u00e4 1860-luvulla selv\u00e4sti oli, maailman vauraimpien maiden joukkoon. Teollistuminen ja maailmanmarkkinoilta puunjalostusteollisuuden tuotteiden kysynn\u00e4n muodossa tullut taloudellisen nousun liikevoima tempasivat suomalaiset kiihtyv\u00e4\u00e4n rakennemuutokseen ja hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Kehityksen hedelm\u00e4t levisiv\u00e4t koko yhteiskuntaan, toisin kuin monessa muussa maassa. Metsien omistus oli jakautunut tasaisesti, mik\u00e4 kanavoi mets\u00e4teollisuuden vientitulot laajalti sen sijaan, ett\u00e4 ne olisivat p\u00e4\u00e4tyneet suuryritysten tai pienen eliitin taskuihin. Kasvu oli aluksi hidasta, mutta silti Suomen talous oli jo ensimm\u00e4isen maailmansodan aattona henke\u00e4 kohden laskettuna noin kolme kertaa suurempi kuin vuonna 1860. Vuodesta 1860 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n bruttokansantuote on jopa 25-kertaistunut.<\/p>\n
Suomen historia tutkii yht\u00e4 maailman onnistuneimmista yhteiskunnista, historian suurta menestystarinaa. Maailman mitassa Suomen historia on, jos ei aivan poikkeus, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kiinnostava tapaustutkimuksen kohde siit\u00e4, millaisten valintojen kautta on rakennettu suhteellisen vakaa, turvallinen ja markkinataloutta toimivalla tavalla hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 yhteiskunta. Ainakin yliopistojen ulkopuolella Suomen historia n\u00e4ytt\u00e4ytyy silti enemm\u00e4n sotien, kapinoiden ja poliittisten mullistusten historiana. Vuosi 1918 on ollut tapetilla, mutta my\u00f6s toisesta maailmansodasta kertovat tutkimukset t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vuodesta toiseen kirjakauppojen historia-aiheiset hyllyt. N\u00e4m\u00e4 1900-luvun historiaan painottuvat poikkeusajat ovat perusteltuja tutkimuskohteita, onhan Suomi el\u00e4nyt niiss\u00e4 kohtalonhetki\u00e4\u00e4n. Silti j\u00e4\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, onko nykyinen hyvinvointi niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 asia, ett\u00e4 siihen johtaneet historialliset polut eiv\u00e4t her\u00e4t\u00e4 samanlaista kiinnostusta kuin sotien tapahtumahistoria.<\/p>\n
Pitki\u00e4 ajanjaksoja kattava ja monipolvisia kehityskulkuja hahmotteleva rakennehistoria on haaste niin tutkimukselle kuin opetuksellekin. Menestys tiivistyy tilastollisiin lukuihin, jotka eiv\u00e4t her\u00e4t\u00e4 samanlaisia tunteita kuin dramaattiset kuvat tai kertomukset teloituksista, sotien ratkaisutaisteluista ja valtiollisista neuvotteluista, joissa Suomen asema itsen\u00e4isen\u00e4 valtiona on ollut vaakalaudalla. Elinajanodotteen vertaansa vailla olevaa nousua ei voi selitt\u00e4\u00e4 suurmiesten toimilla eik\u00e4 ajoittaa yhdelle kellonly\u00f6m\u00e4lle, vaan taustalla on lukuisia vaikeasti analysoitavia tekij\u00f6it\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen edistysaskeleista, yleisen elintason noususta ja parantuneesta ravinnonsaannista viem\u00e4reiden ja vesijohtojen rakentamiseen. Ja kuitenkin n\u00e4ihin v\u00e4est\u00f6kehityksest\u00e4 ja elintason noususta kertoviin lukuihin konkretisoituu kaikkien suomalaisten tarina.<\/p>\n
Tervetuloa yliopistoon ja opiskelemaan historiaa!<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kirjoituksen laatija professori Mika Kallioinen toimii vuoden 2019 maaliskuun loppuun Suomen historian oppiaineen esimiehen\u00e4.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oletko leikitellyt ajatuksella aikakoneesta, joka veisi sinut Turun torille 1800-luvulla, k\u00e4velem\u00e4\u00e4n keskiajan tuomiokirkkoon tai ihmettelem\u00e4\u00e4n jotakin viel\u00e4 kaukaisempaa aikakautta? Vaikka joku t\u00e4llaisen koneen keksisi, aikamatkaa olisi syyt\u00e4 harkita kahteen kertaan. Menneisyys on ollut t\u00e4ynn\u00e4 uhkia ja ep\u00e4kohtia, jotka ovat meille vieraita, eik\u00e4 romantisoitu kuva historiasta ole realistinen. Kipul\u00e4\u00e4kkeet, penisilliini tai harppauksin edennyt tasa-arvo saavat ainakin … Jatka artikkeliin Suomen historia menestystarinana<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4723,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57],"tags":[335,341,338,344,195,108,293],"class_list":["post-2882","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-paakirjoitus","tag-aikakone","tag-kehitys","tag-menestystarina","tag-paakirjoitus","tag-suomen-historia","tag-tutkimus","tag-uudet-opiskelijat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2882","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4723"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2882"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2882\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2894,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2882\/revisions\/2894"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2882"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2882"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2882"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}