{"id":3002,"date":"2019-08-07T10:30:55","date_gmt":"2019-08-07T10:30:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/?p=3002"},"modified":"2019-08-15T10:37:49","modified_gmt":"2019-08-15T10:37:49","slug":"matka-suomen-historiaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/matka-suomen-historiaan\/","title":{"rendered":"Matka Suomen historiaan"},"content":{"rendered":"

Olen tehnyt t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 matkaa Suomen historiaan Rooman kautta. Teen tutkimusta ja kirjoitan kirjaa Pohjanlahden molemmin puolin asuneista Rooman kokijoista keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Nelj\u00e4n viikon stipendiaattiaika Suomen Rooman-instituutissa Villa Lantessa opetti, ett\u00e4 historiaa pit\u00e4\u00e4 tutkia my\u00f6s paikan p\u00e4\u00e4lle jalkautuen ja tilallisena kokemuksena \u2013 ei vain et\u00e4\u00e4lt\u00e4 asiakirjojen ja muiden kirjallisten l\u00e4hteiden kautta.<\/p>\n

Kiipesin hein\u00e4kuisena perjantaina kuningas Kustaa III:n suomalaisen suosikin Gustaf Mauritz Armfeltin (1757\u22121814) jalanj\u00e4ljiss\u00e4 550 askelta Pietarinkirkon kupoliin. L\u00e4mp\u00f6\u00e4 oli varjossa 33 astetta. Nuori Armfelt kuului kuninkaan seurueeseen t\u00e4m\u00e4n Italiaan vuosina 1783\u22121784 suuntautuneella matkalla. Halusin itse kokea, milt\u00e4 tuo nousu tuntui sek\u00e4 tilallisena kokemuksena ett\u00e4 fyysisen\u00e4 ponnistuksena, jotta kykenisin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Armfeltin ja h\u00e4nen naisseuralaisena tuntemuksia. Huippua l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 iho kostui, kupolin kaarevaa sis\u00e4kuvetta seuraavat tunnelimaiset portaat kapenevat kapenemistaan ja muuttuvat lopulta jyrkiksi ja ahtaiksi kierreportaiksi.<\/p>\n

Suomalaishurmurilla oli 235 vuotta aikaisemmin seuranaan Parman herttuatar Maria Amalia (1746\u22121804), Ranskan kuningattaren Marie Antoinetten ja Napolin kuningattaren Maria Carolinan sisar. Minun mukanani kupolin ylimm\u00e4ll\u00e4 tasanteella tungeksi arkisempaa v\u00e4ke\u00e4, amerikkalaisia, kiinalaisia ja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 turisteja. Lis\u00e4ksi keve\u00e4 kes\u00e4mekkoni muistutti keveydess\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 herttuattaren aluspaitaa. Hikeni valuessa jouduin toteamaan, ett\u00e4 1700-luvun vallasnaisen puvussa pitk\u00e4 nousu kupolin kapeissa ja jyrkkeneviss\u00e4 portaikoissa on t\u00e4ytynyt olla omaa kiipe\u00e4mist\u00e4ni paljon kunnioitettavampi ponnistus.<\/p>\n

Pietarinkirkon kaltaisessa pyh\u00e4ss\u00e4 ja julkisessa tilassa herttuattarella on t\u00e4ytynyt olla p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n kureliivi, useita hamekerroksia ja tupeeratuilla lis\u00e4kkeill\u00e4 ja hatulla varustettu uhkea kampaus. Maria Amalialla oli tapana pukeutua my\u00f6s vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin, mutta paavin kotikirkossa h\u00e4n tuskin esiintyi kiipe\u00e4mist\u00e4 helpottavissa housuissa. N\u00e4in Armfelt kirjoitti matkap\u00e4iv\u00e4kirjaansa 10.1.1784: \u201dk\u00e4velimme aivan kupolin huippuun, vaikka se oli korkealla ja vaikeata, ymp\u00e4ri sek\u00e4 kirkon sis\u00e4ll\u00e4 olevaa r\u00e4yst\u00e4sparveketta ett\u00e4 kupolin ymp\u00e4ri.\u201d<\/p>\n

\"\"
Rooman Pietarinkirkko kupoleineen kiinnostaa niin ulkoa kuin sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4nnyk\u00f6ineen kohti korkeuksia kurkottavia turisteja. Matkojen kohteena nykyinen kirkko ja sen edelt\u00e4j\u00e4 ovat olleet Rooman valtakunnan ajoista asti, kun ensimm\u00e4inen pyh\u00e4kk\u00f6 pystytettiin apostoli Pietarin perim\u00e4tiedon mukaiselle hautapaikalle 300-luvun alussa. Kuva: Mikael Korhonen.<\/figcaption><\/figure>\n

Rooma on aina vet\u00e4nyt puoleensa k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, pyhiinvaeltajia, taiteilijoita, turisteja ja opintomatkalaisia. Heid\u00e4n joukossaan on ollut pohjoismaalaisia, suomalaisia ja jopa turkulaisia kuten papinpoika Carl Fredrik Mennander (1748\u22121803), jonka is\u00e4 oli fysiikan professori ja Turun piispa Carl Fredrik Mennander. Lakia lukenut ja Turun hovioikeudessa auskultoinut Mennander nuorempi aateloitiin Fredenheimin nimell\u00e4. H\u00e4n yleni kuningas Kustaa III:n hovin seremoniamestariksi ja edelleen kuninkaallisten museo- ja taidekokoelmien johtajaksi.<\/p>\n

Rahakkaan avioliiton solminut Fredenheim teki vuosina 1787\u22121790 opintomatkan, niin sanotun Grand Tourin, Italiaan, jossa h\u00e4n syvensi tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n antiikin veistotaiteesta ja arkkitehtuurista. H\u00e4n kiersi roomalaisten yst\u00e4viens\u00e4, opaskirjojen ja karttojen avulla ahkerasti Rooman raunioita ja muistomerkkej\u00e4. Elokuisena iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1788 h\u00e4n oli valinnut kohteekseen keisari Augustuksen aikana valmistuneen Marcelluksen teatterin rauniot. Puolikaarenmuotoinen rakennus oli valmistuessaan Rooman suurin teatteri, jossa oli paikat jopa 20\u00a0000 katsojalle. Muutamaa vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin sen doorilaisilla, joonialaisilla ja korinttilaisilla pylv\u00e4ill\u00e4 koristetut kerrokset toimivat esikuvana Colosseumille.<\/p>\n

Fredenheimin k\u00e4velyretki jatkui Rooman vanhimmalle, vuonna 62 ennen ajanlaskumme alkua valmistuneelle sillalle, Ponte Fabriciolle, joka on edelleen jalankulkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ja sillan kautta Tiberin saarelle.\u00a0 Vuolaan virran, sillan ja saaren pitk\u00e4lle antiikin aikaan ulottuva menneisyys sai Fredenheimin aistimaan v\u00e4kev\u00e4sti historian kulun. H\u00e4n vaipui monen kaltaisensa Rooman-matkaajan tavoin \u201daikojen mereen\u201d ja kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjaansa j\u00e4lkeenp\u00e4in: \u201dKaikki, jopa Tiberin hurja virta, muistutti minua siit\u00e4, miten enemm\u00e4n kuin 20 vuosisataa, kaiken muun tapaan, on kulkenut ohi. Saapuva iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4 upotti minut takaisin t\u00e4h\u00e4n aikojen mereen ja koko muu maailma muuttui mieless\u00e4ni uudisasutukseksi.\u201d<\/p>\n

Sitke\u00e4 suhteiden solmija sai parhaimman palkintonsa lokakuussa 1788. Fredenheim sai tuolloin paavilta luvan kaivauksilleen Forum Romanumilla. Tutkimukset olivat alueen historian ensimm\u00e4iset tieteelliset kaivaukset ja ne her\u00e4ttiv\u00e4t runsaasti aikalaishuomiota. Fredenheimin yhteisty\u00f6kumppanina toimi strasbourgilainen professori ja antiikintutkija J. J. Orbelin (1735\u22121806), jonka avulla l\u00f6yt\u00f6jen tiedot koottiin 1796 ilmestyneeksi julkaisuksi.<\/p>\n

Fredenheimin matkap\u00e4iv\u00e4kirja ei paljasta, oliko kyseess\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n kytenyt suunnitelma. Joka tapauksessa tavoitteena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 maakerrosten alta Forumin antiikinaikainen etel\u00e4reuna. Se Forum Romanum, jota me voimme katsoa ja tutkia, oli viel\u00e4 1700-luvulla pitk\u00e4lti maa-aineisten ja ruohon peitossa ollut topografinen arvoitus, jonka mittasuhteista ja rakennuksista oli eri\u00e4vi\u00e4, suorastaan sekalaisia k\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n

Fredenheimin kaivauskuopan syvyys oli runsaat kahdeksan metri\u00e4. Sen pohjalta h\u00e4n l\u00f6ysi my\u00f6hemmin Basilica Juliaksi tunnistetun julkisen rakennuksen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin marmoriportaat. Koska koko muu Forum oli viel\u00e4 kaivamatta, eiv\u00e4t Fredenheim tai muutkaan h\u00e4nen aikalaisensa tienneet, mist\u00e4 rakennuksesta l\u00f6yd\u00f6ksess\u00e4 oli kyse.<\/p>\n

Matka Roomaan Suomen historian jalanj\u00e4ljiss\u00e4 osoittaa jo kahden esimerkin kautta, miten oman maan historian tutkimus on nyky\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4list\u00e4 ja ylirajaista. Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa tutkitaan paljon esimerkiksi Turun ja turkulaisten historiaa, mutta monesti aihe avautuu tavalla tai toisella meille tuttujen, 1900-luvulla muovautuneiden Suomen rajojen ulkopuolelle. Se on luontevaa ja my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, sill\u00e4 se alue, jota me nyky\u00e4\u00e4n kutsumme Suomeksi samoin kuin alueella eri aikoina asuneet ja alueelle monesta suunnasta muuttaneet ihmiset ovat ylitt\u00e4neet \u201daikojen meress\u00e4\u201d Suomen nykyiset rajat mennen tullen ja monin tavoin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Kuva: Hanna Oksanen\/Turun yliopisto.<\/figcaption><\/figure>\n

Kirsi Vainio-Korhonen<\/em><\/p>\n

P\u00e4\u00e4kirjoituksen kirjoittaja on Suomen historian professori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen tehnyt t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 matkaa Suomen historiaan Rooman kautta. Teen tutkimusta ja kirjoitan kirjaa Pohjanlahden molemmin puolin asuneista Rooman kokijoista keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Nelj\u00e4n viikon stipendiaattiaika Suomen Rooman-instituutissa Villa Lantessa opetti, ett\u00e4 historiaa pit\u00e4\u00e4 tutkia my\u00f6s paikan p\u00e4\u00e4lle jalkautuen ja tilallisena kokemuksena \u2013 ei vain et\u00e4\u00e4lt\u00e4 asiakirjojen ja muiden kirjallisten l\u00e4hteiden kautta. Kiipesin hein\u00e4kuisena perjantaina kuningas … Jatka artikkeliin Matka Suomen historiaan<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57],"tags":[350,404,356,359,347,195,353],"class_list":["post-3002","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-paakirjoitus","tag-1700-luku","tag-aistillisuus","tag-historian-luonne","tag-historiantutkimus","tag-rooma","tag-suomen-historia","tag-tilallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3002","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3002"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3002\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3434,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3002\/revisions\/3434"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3002"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3002"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/histofriikki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3002"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}